Olemme asuneet avomieheni kanssa yhdessä neljä kuukautta. Minä muutin hänen luokseen. Olen kyllä hänen luonaan kuin kotonani, olin jo vuosia ennen kuin sinne muutin. Kuten hyviin tapoihin kuuluu, kysyn asunnon toiselta asukilta aina jos aion pyytää kavereitani käymään, eikä kieltävää vastausta ole tainnut tulla koskaan. Se nyt on vain kohteliaisuutta, ei oikeastaan luvan kysymistä.
Juhlien järjestäminen onkin sitten eri juttu. Minulla on loppukuusta syntymäpäivät, ja haluaisin kutsua tusinan tuttujani illanviettoon. Tiedänhän minä sen, että silloin saattaa melutaso hieman nousta, mutta kyseessä kuitenkin on perjantai-ilta ja poistuisimme muihin maisemiin reippaasti ennen puolta yötä. Avokkini suhtautuu hyvin nyrpeästi tähän ajatukseen, hän ei halua sitä "sotkevaa ja meluavaa" sakkia tänne, vaikkei asiaa noin rumasti ilmaisekaan, kurtistelee vain otsaansa ja mutisee. Ystäväni eivät ole enää oksentelevia teinejä eivätkä laula karaokea, muutama pullo tietysti jää ja nauru raikaa illan aikana. Miksi pitää niuhottaa? Naapurit pitää tietysti huomioida, tajuan minäkin sen, mutta ei kai ilta tai kaksi vuodessa ketään tapa? Varsinkin kun olemme viimeiset kolme viikkoa kuunnelleet naapurin remonttiääniä =)
Juhlien järjestäminen onkin sitten eri juttu. Minulla on loppukuusta syntymäpäivät, ja haluaisin kutsua tusinan tuttujani illanviettoon. Tiedänhän minä sen, että silloin saattaa melutaso hieman nousta, mutta kyseessä kuitenkin on perjantai-ilta ja poistuisimme muihin maisemiin reippaasti ennen puolta yötä. Avokkini suhtautuu hyvin nyrpeästi tähän ajatukseen, hän ei halua sitä "sotkevaa ja meluavaa" sakkia tänne, vaikkei asiaa noin rumasti ilmaisekaan, kurtistelee vain otsaansa ja mutisee. Ystäväni eivät ole enää oksentelevia teinejä eivätkä laula karaokea, muutama pullo tietysti jää ja nauru raikaa illan aikana. Miksi pitää niuhottaa? Naapurit pitää tietysti huomioida, tajuan minäkin sen, mutta ei kai ilta tai kaksi vuodessa ketään tapa? Varsinkin kun olemme viimeiset kolme viikkoa kuunnelleet naapurin remonttiääniä =)
Vastaukset 8
Vanhimmat
mikä häntä siinä vaivaa!!!
pelkkiä kämppiksiä.
Mihinkäs tuollainen kommentti perustuu? Olipas outo.
Enpä voi varma olla mitä äskeinen kommentoija on tarkoittanut, mutta itsekin olisin voinut jotakin vastaavaa pistää. Minä olisin tarkoittanut sillä sitä, että ettekö te keskustele, elä elämää yhdessä, päätä asioista yhdessä? Kun mies ei oikein tykkää ideastasi synttärijuhlista, niin reaktiosi on sama, kuin jos kämppis ei tykkäisi ideastasi synttärijuhlista.
Se on sinun kotisi. Etkö sinä saa kodissasi juhlia synttäreitäsi? Missä niitä sitten juhlisit? Ja eikö miehelläsi ole halua vaikka sitten synttärilahjaksi olla asiasta mököttämättä? Tämä on niin pieni asia, että jos ette tätä pysty yhdessä, ihan vain kahdestaan puimaan, niin vaikutatte kyllä yhtä etäisiltä kuin kämppikset.
Jos sisustamme yhdessä, käymme ostoksilla yhdessä, nauramme yhdessä, rakastelemme yhdessä, suunnittelemme tulevaisuutta yhdessä ja katsomme huonoja elokuvia yhdessä, se kyllä kompensoi tuon yhden ongelmakohdan =) Keskustelemme, paljonkin. Mies vain arastelee noita naapureita vissiin niin kovasti.
Kyllä, koti on minun. Mutta en kai minä YKSIN saa päättää sen käytöstä, koska se ei ole vain minun? Asioista meillä päätetään yhdessä, ja se tarkoittaa sitä, että toisenkin toivomus huomioidaan, ei sitä, että toisen tahtoon on aina pakko alistua =)
Nyt sitten ihmettelette, että mikä on ongelma. Se on tuo miehen ylivarovaisuus. Mutta se on osa häntä, minun on vain elettävä sen kanssa, yritettävä ehkä hieman pehmentää sitä, ja otettava se osana tässä "kaupassa". Kukaan kun ei ole täydellinen. Mutta saa kai sitä silti harmitella joskus...?
heippa!
onpas tilanne... suosittelisin teitä hankkimaan yhdessä uuden yhteisen kodin, niin ettei kummallakaan ole toisen yli sanan valtaa.
minusta on väärin, että miehesi pomottaa sinua tuolla tavalla. yhteinen kotihan se pitäisi olla.
ehkä hän ei haluaa, että pidät vain bilee.. meluaminen voi olla vain tekosyy asialle.
mies ojennukseen nyt, elä elä nainen 'munan-alla' =0)
Ilmaisin itseni vissiin aluksi hieman huonosti, harmistunut kun olin. Mies ei todellakaan pomota minua, ei ole missään vaiheessa sanonut ettenkö saisi pitää bileitäni. Hän kuitenkin on ilmaissut, että se ei ole hänelle mieluisin ajatus, ja onhan hänellä toki oikeus ilmaista mielipiteensä. Minua harmittaa se, että ajatus ei ole mieluinen, oli syy mikä tahansa. Valtataistelusta ei ole kyse =)
No kun.. Koti on koti. Ellei toinen pidä "remuavista" ystävistä niin ei sitten pidä. Se on asia, jotka ei voi sivuuttaa. Miksi sinun pitäisi kutsua kaverisi ensin teille kylään? Ettekö voisi mennä jonkun toisen luo tai suoraan muihin maisemiin...??