Mähän erosin lasten äitistä liki 10 vuotta sitten. Ja tähän päivään asti kaikki suhteiden yritykset on tömähtänyt mihin lie traumoihin puolin ja toisin.
Tänään laitoin viestiä yhdelle nsiselle josta tuli sellainen kamu...hänkin oli eronnut ja sama kohtalo. Yrityksiä välillä ja nyt aika skeptinen ja elämään etsitään sisältöä muusta kuin suhteilusta...
En tiedä olenko kyynistynyt, vai vaan realisti? Mutta ei kiinnosta mikään parisuhde mitenkään enää..
https://youtu.be/lBwtoB2G9O0
Noinnikkäänsä. 😊
Onko joku muu miettinyt tälläistä?
233
1801
Vastaukset
- Anonyymi
Palsta on sulle kaikki kaikessa, ei tilaa naisille.
xLiner- Anonyymi
🐒💨
xLiner
En ottaisi tuota kovin vakavasti, noin se aika usein menee, kun on tullut ikää. Kaipaa kyllä ihmistä lähelle, mutta samalla haluaa säilyttää se oman yksityisyytensä. Voisi toki ajatella, että on kyynistynyt tai haluaa suojella itseään pettymyksiltä, ja aivan hyvin asia voi niin ollakin, mutta olennaista on etsiä se malli, joka itselle sillä hetkellä toimii ja koittaa löytää siihen ihminen jolle se kelpaa.
Niin. Veit jslat suusta. Olkoot kyynistymistä tms mitä vaan, mutta ei vaan kroppa taivu mihin vaan mihin muka "pitäisi'. Ennfmmin sitten vaikka purkaa kellarin ja mättää lekalla betonia pa.kaksi ja kärrää savea pihalle kuin lataa Tinderin. 🤣
- Anonyymi
Etköhän sä vaan ole tullut järkiisi. :)
Parisuhteet on parhaimmillaan aivan helkkarin ihania, edes hetkittäin. Ne rakkauden isit tunteetkin on ihan upeita ja se ihminen jota melkeinpä palvoo kaikessa olemuksessaan.
Mutta.. Kun sitten menee työlääksi, niin ristus miten raskasta onkin. Silloin haluusi ettei mitään tunnehässäköitä olis, koska kaikki se muu arkikin alkaa kärsiä sen räytymisen myötä.
Onko pakko olla parisuhteessa, jos einhalua? Ei ole. Voi elämästä muutenkin nauttia, kun ihmisten kautta tai kanssa.
JasuSäkin veit varpaat suusta.
Parisuhteessa haluan huomioida välittää toisesta, että sillä ois hyvä olla, mutta mihin hintaan?
Eipä myö ihmiset olla jsksavia aina... ihdn arki on rankkaa nykyään monella 🤔- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Säkin veit varpaat suusta.
Parisuhteessa haluan huomioida välittää toisesta, että sillä ois hyvä olla, mutta mihin hintaan?
Eipä myö ihmiset olla jsksavia aina... ihdn arki on rankkaa nykyään monella 🤔Kyllä. Ja kokemukset parisuhteista on antanut hyvää osviittaa siitä mitä ne tuovat ja jopa vievät tullessaan. Ehkä kaikella on vaan aikansa, parisuhteettomuudellakin?
Tiiätkö, ei muakaan huvittais, ellen olis jo parisuhteessa. Sittenkin käy välillä voimille. :D
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Kyllä. Ja kokemukset parisuhteista on antanut hyvää osviittaa siitä mitä ne tuovat ja jopa vievät tullessaan. Ehkä kaikella on vaan aikansa, parisuhteettomuudellakin?
Tiiätkö, ei muakaan huvittais, ellen olis jo parisuhteessa. Sittenkin käy välillä voimille. :D
JasuTässä sullekin linkki jonka laitan sulke niin ❤️;llä. 😊
Sä olit sönkkö, säntillinen äiti ja mä juuri karannut eksynyt..
Siihen muistoon tää biisi...paljon on vettä virranut joissa sen jälkeen ja kumpikin niin erilsinen, mut yhä tässä. 😊❤️Disseisback kirjoitti:
Tässä sullekin linkki jonka laitan sulke niin ❤️;llä. 😊
Sä olit sönkkö, säntillinen äiti ja mä juuri karannut eksynyt..
Siihen muistoon tää biisi...paljon on vettä virranut joissa sen jälkeen ja kumpikin niin erilsinen, mut yhä tässä. 😊❤️Hähä...
https://youtu.be/60ItHLz5WEA
Perinteinen itse linkki jäi 🤣Anonyymi kirjoitti:
Kyllä. Ja kokemukset parisuhteista on antanut hyvää osviittaa siitä mitä ne tuovat ja jopa vievät tullessaan. Ehkä kaikella on vaan aikansa, parisuhteettomuudellakin?
Tiiätkö, ei muakaan huvittais, ellen olis jo parisuhteessa. Sittenkin käy välillä voimille. :D
JasuParisuhteen pitäis anta enemmän kuin ae ottaa...sama kuuluu kaikkiin suhteisiin.
Mutta nyse ei ole siltikään siiyä mitä saa, vaan mitä haluaa.
https://youtu.be/X1Fqn9du7xo
Pitäis kääntää se ajatus toisinpäin...🤔- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Tässä sullekin linkki jonka laitan sulke niin ❤️;llä. 😊
Sä olit sönkkö, säntillinen äiti ja mä juuri karannut eksynyt..
Siihen muistoon tää biisi...paljon on vettä virranut joissa sen jälkeen ja kumpikin niin erilsinen, mut yhä tässä. 😊❤️Kiitos. 🤗❣️
Jasu - Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Parisuhteen pitäis anta enemmän kuin ae ottaa...sama kuuluu kaikkiin suhteisiin.
Mutta nyse ei ole siltikään siiyä mitä saa, vaan mitä haluaa.
https://youtu.be/X1Fqn9du7xo
Pitäis kääntää se ajatus toisinpäin...🤔Hyvä kuvaava kappale. Tuita oon kuunnellut paljon, mutta esittäen kysymyksen itselleni. Ikään kuin laulanut kaiken itselleni.
Itseltään se pitääkin kysyä, mitä sä haluat musta ja muilta. Kuten myös mitä mulla on itselleni ja muille antaa. Mä olen opetellut rajojani ja ihan hirveen vaikeeta on olla jämy etenkin lasten kohdalla, kun meinaa liikaa puolesta tehdä. Nehän oppii olemaan palveltuja, mutta mä väsytän itseni jollen osaa delekoida ja sanoa vaan selkeesti EI.
Sama mun pitää oppia siirtämään työelämään. Kertoa omat rajani ja niitten yli ei kävellä.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kuvaava kappale. Tuita oon kuunnellut paljon, mutta esittäen kysymyksen itselleni. Ikään kuin laulanut kaiken itselleni.
Itseltään se pitääkin kysyä, mitä sä haluat musta ja muilta. Kuten myös mitä mulla on itselleni ja muille antaa. Mä olen opetellut rajojani ja ihan hirveen vaikeeta on olla jämy etenkin lasten kohdalla, kun meinaa liikaa puolesta tehdä. Nehän oppii olemaan palveltuja, mutta mä väsytän itseni jollen osaa delekoida ja sanoa vaan selkeesti EI.
Sama mun pitää oppia siirtämään työelämään. Kertoa omat rajani ja niitten yli ei kävellä.
JasuMulla on ne koulukiusaamiset ja työpaikkakiusaamiset jättäneet aristavia traumoja, ne nousee esiin aina kun käyn vastaanotolla. Mä meen ahdistuneeseen olotilaan kun edes mietin työelämään menemistä, en siksi etten tykkäisi tehdä töitä vaan siksi miten yhteisössä suhtaudutaan minun sairauksiin. Kun mulla on ihan todellisia rajoitteita suoriutumisessa samalla vauhdilla, kun terveillä.
Ja sit mä rääkkään itteni hengiltä ettei vaan tuu sanomista, ja samalla aiheutan pelkoni takia itselleni helvetillisiä kipuja ja henkisen paineen.
Pitää oppia sanomaan, että suu kiinni äläkä auo päätäs, kun tiedät mistä on kyse. Terveysrajoitteista, ei laiskuudesta.
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kuvaava kappale. Tuita oon kuunnellut paljon, mutta esittäen kysymyksen itselleni. Ikään kuin laulanut kaiken itselleni.
Itseltään se pitääkin kysyä, mitä sä haluat musta ja muilta. Kuten myös mitä mulla on itselleni ja muille antaa. Mä olen opetellut rajojani ja ihan hirveen vaikeeta on olla jämy etenkin lasten kohdalla, kun meinaa liikaa puolesta tehdä. Nehän oppii olemaan palveltuja, mutta mä väsytän itseni jollen osaa delekoida ja sanoa vaan selkeesti EI.
Sama mun pitää oppia siirtämään työelämään. Kertoa omat rajani ja niitten yli ei kävellä.
JasuLapset opettaa törkeesti kaikkee..
Sä ehkä joudut vielä venaaman mitä kaikkea.. mut laskujdni mukaan kriitiset vuodet on ihsn just huudeilla siellä...yläaste...sit tulee painetta...😊Anonyymi kirjoitti:
Mulla on ne koulukiusaamiset ja työpaikkakiusaamiset jättäneet aristavia traumoja, ne nousee esiin aina kun käyn vastaanotolla. Mä meen ahdistuneeseen olotilaan kun edes mietin työelämään menemistä, en siksi etten tykkäisi tehdä töitä vaan siksi miten yhteisössä suhtaudutaan minun sairauksiin. Kun mulla on ihan todellisia rajoitteita suoriutumisessa samalla vauhdilla, kun terveillä.
Ja sit mä rääkkään itteni hengiltä ettei vaan tuu sanomista, ja samalla aiheutan pelkoni takia itselleni helvetillisiä kipuja ja henkisen paineen.
Pitää oppia sanomaan, että suu kiinni äläkä auo päätäs, kun tiedät mistä on kyse. Terveysrajoitteista, ei laiskuudesta.
JasuMullakin on traumoja ihan liikaa..
Ymäärän niijä ja tajuan... mutta lopulta en niille voi mitään yksin..
Pitää olla joku joks näkee puun metsästä...metsältä...miten se menikään.- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Mullakin on traumoja ihan liikaa..
Ymäärän niijä ja tajuan... mutta lopulta en niille voi mitään yksin..
Pitää olla joku joks näkee puun metsästä...metsältä...miten se menikään.Niitä traumojaan, haavojaan voipi käydä nuolemassa terapiassa tai missä vaan ihmisen luona, jonka läsnäolo auttaa patoja murtumaan ja saamaan otetta muutoksesta jota kaipaa saadakseen sisälleen rauhaa ja harmoniaa. Ihmisiä ei voi muuttaa, kuten tiedetään. Omaa suhtautumistaan voi ja itseään voi auttaa, vaikka turvallisen ihmisen tuella. Aikaa se vie.
Tulee takapakkia ja nousee kauhukin välillä ahdistuksena pintaan, ei ja tekee mieli paeta. Mutta se prosessi on käynnissä silti sisälläs ja tuo kaikki epämukavan ja mukavan välillä kuuluu siihen.
En minäkään uudeksi synny, mutta toivon saavani rauhan sisälleni koettujen asioiden suhteen. Ihmisiä olen jo niin tottunut karttamaan omaksi parhaakseni, että tuskin ikinä muutun kovin sosiaaliseksi. Ja tuskin koskaan päästän lähelleni kuin ne harvat, joihin luotan ja jotka ei pyri satuttamaan mua tahallaan.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä traumojaan, haavojaan voipi käydä nuolemassa terapiassa tai missä vaan ihmisen luona, jonka läsnäolo auttaa patoja murtumaan ja saamaan otetta muutoksesta jota kaipaa saadakseen sisälleen rauhaa ja harmoniaa. Ihmisiä ei voi muuttaa, kuten tiedetään. Omaa suhtautumistaan voi ja itseään voi auttaa, vaikka turvallisen ihmisen tuella. Aikaa se vie.
Tulee takapakkia ja nousee kauhukin välillä ahdistuksena pintaan, ei ja tekee mieli paeta. Mutta se prosessi on käynnissä silti sisälläs ja tuo kaikki epämukavan ja mukavan välillä kuuluu siihen.
En minäkään uudeksi synny, mutta toivon saavani rauhan sisälleni koettujen asioiden suhteen. Ihmisiä olen jo niin tottunut karttamaan omaksi parhaakseni, että tuskin ikinä muutun kovin sosiaaliseksi. Ja tuskin koskaan päästän lähelleni kuin ne harvat, joihin luotan ja jotka ei pyri satuttamaan mua tahallaan.
JasuMulle on ollut terapeuttista tuokin, kun meille ostettiin pieni ihana valloittava persoona ja olento, phodopus sungorus hamsteri. Olen hänen seurassa ollut paljon ja seuraillut touhujaan, jutellut ja sylitellyt, silitellyt. Koittanut rakennella dunaan kivat olot hälle sen perusteella mitä tiedän luonteesta ja tämä olento kyllä viestiikin korvat terhakkaana pystyssä, silmät kirkkaina ja innostuneena mistä tykkää.
Utelias hääryläinen. Ja käy kyllä äkkiä hanskaan eli käteenkin kiinni, jos änkeät liian reteesti reviirilleen. Melkonen pippuri mimmi, pieni mutta osaa pitää puolensa. Ihana kun mikä. On vallannut mun sydämen ihan tykkänään. :')
Jasu - Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Lapset opettaa törkeesti kaikkee..
Sä ehkä joudut vielä venaaman mitä kaikkea.. mut laskujdni mukaan kriitiset vuodet on ihsn just huudeilla siellä...yläaste...sit tulee painetta...😊Juu, mun vanhempi tytär on jo varhaispuberteetissa. Terkkarilta tuli viestiä, kun kehittyy niin nopeasti eli naisistuu keholtaan. Nykyään nuoret kehittyy nopsaan.
Ostin hälle tänään kynsisetin, missä on kynsilakkija, hikeitä ja kynsikoristeuta, sutia ja tues mitä millä saa kyntensä korustella. Hän on niin kauniit kynnet kasvattanut itselleen ja tykkää niitä laitella, vaikkei muuten kiinnosta korut, eikä meikit.
Mutta kynnet on pop. Ja hiukset pitää olla pitkät. :)
Äkkiä niistä naisia kasvaa. Ihanista pikkutytöistä tulee ihania naisia ja pienessä hetkessä. Onneksi tytöillä tuntuu olevan harkintakykyä, vastaanottokykyä ja omat arvot, ettei mee muiden vanavedessä. Juttelee paljon ja avoimesti mun kanssa ajatuksiaan auki. ❣️
Toivottavasti pysyy välit aina yhtä avoimina.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, mun vanhempi tytär on jo varhaispuberteetissa. Terkkarilta tuli viestiä, kun kehittyy niin nopeasti eli naisistuu keholtaan. Nykyään nuoret kehittyy nopsaan.
Ostin hälle tänään kynsisetin, missä on kynsilakkija, hikeitä ja kynsikoristeuta, sutia ja tues mitä millä saa kyntensä korustella. Hän on niin kauniit kynnet kasvattanut itselleen ja tykkää niitä laitella, vaikkei muuten kiinnosta korut, eikä meikit.
Mutta kynnet on pop. Ja hiukset pitää olla pitkät. :)
Äkkiä niistä naisia kasvaa. Ihanista pikkutytöistä tulee ihania naisia ja pienessä hetkessä. Onneksi tytöillä tuntuu olevan harkintakykyä, vastaanottokykyä ja omat arvot, ettei mee muiden vanavedessä. Juttelee paljon ja avoimesti mun kanssa ajatuksiaan auki. ❣️
Toivottavasti pysyy välit aina yhtä avoimina.
JasuHymyilyttää vaan miten erilaisia lahjoja omat tytöt haluaa, mitä minä heidän iässä. Mä halusin polkupyörän ja siihen pärinä kahvan. En saanu kumpaakaan.
Parkkiksella ihailin naapuripijan mopoa, raisua. Mä haluun tommosenkin. En saanu.
Ei kyllä tullu kynnet eikä hiukset mieleen joululahjatoiveita kysyttäessä. :D
Ettei ainaka multa ole oppineet...
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hymyilyttää vaan miten erilaisia lahjoja omat tytöt haluaa, mitä minä heidän iässä. Mä halusin polkupyörän ja siihen pärinä kahvan. En saanu kumpaakaan.
Parkkiksella ihailin naapuripijan mopoa, raisua. Mä haluun tommosenkin. En saanu.
Ei kyllä tullu kynnet eikä hiukset mieleen joululahjatoiveita kysyttäessä. :D
Ettei ainaka multa ole oppineet...
JasuMut nyt muihin puuhiin. Muistathan Disse, love is a answer. Itteäkin kohtaan. :)
https://youtu.be/vBJCpSFMroE
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Mut nyt muihin puuhiin. Muistathan Disse, love is a answer. Itteäkin kohtaan. :)
https://youtu.be/vBJCpSFMroE
JasuNo kyllä munkin varmaan pitää terapiaan kipaista juttelee.. eikä vaan parisuhdesotkujen takia, vaan on tässä päässä solmuja muitakin. :o)
Vaikka mä itse hiffaan päästäni paljon ja tiedostan sitä ja tätä, niin ehkä silti jotain en näe, koska olen siinä liian lähellä... en siis näe puita metsältä tms.
Mä ajoin eilen hakee putkitarvikkeita sieltä suunnalta. Siinäpä hujahti koko päivä...ja tänään tuuraan kaveria töissä ja jos jotain huomenna kerkee touhuta, niin maanantaina taas takas töihin.....huoh...ihan mahotonta menoa tää... Pitäis vielä koettaa tehdä vaikka sun mitä, että saisi varaajan ja puukattilan toimimaan. Sitten työt päälle ja ihan normaalit arkiaskareet....
Ei tässä nyt mihinkään terapiaan ehdi...hierojakin ois ´jo kova sana johonkin väliin, mutta jos vapaapäivät osuu viikonlopulle ja nekin osin tekee kaveria tuuraten, niin voin sanoa, ettei oikein onnistu....ja sitten kaikki kinostuu vaan isommaksi valliksi edessä...- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No kyllä munkin varmaan pitää terapiaan kipaista juttelee.. eikä vaan parisuhdesotkujen takia, vaan on tässä päässä solmuja muitakin. :o)
Vaikka mä itse hiffaan päästäni paljon ja tiedostan sitä ja tätä, niin ehkä silti jotain en näe, koska olen siinä liian lähellä... en siis näe puita metsältä tms.
Mä ajoin eilen hakee putkitarvikkeita sieltä suunnalta. Siinäpä hujahti koko päivä...ja tänään tuuraan kaveria töissä ja jos jotain huomenna kerkee touhuta, niin maanantaina taas takas töihin.....huoh...ihan mahotonta menoa tää... Pitäis vielä koettaa tehdä vaikka sun mitä, että saisi varaajan ja puukattilan toimimaan. Sitten työt päälle ja ihan normaalit arkiaskareet....
Ei tässä nyt mihinkään terapiaan ehdi...hierojakin ois ´jo kova sana johonkin väliin, mutta jos vapaapäivät osuu viikonlopulle ja nekin osin tekee kaveria tuuraten, niin voin sanoa, ettei oikein onnistu....ja sitten kaikki kinostuu vaan isommaksi valliksi edessä...Sun tarttee joku mökkireissu vaihtaa hierontaan ja joku vapaapäivä terapeutilla käyntiin. Onnistuskos?
Oman rytmin mukaan voi sopia tapaamisiakin sitten. :)
Mäkin käyn joka viikko tai joka toinen viikko kerran viikkoa kohti. Mulle riittää. Ahdistuisin, jos pitäs useammin käydä. Kotiin saa sitten kyllä mietittävää. Ehkä harjoitteitakin. Mä opettelen mm. hengittämään niin, että saan itseni rauhoittumaan.
Jatkuva kiire ja stressi saa hermoston ylikierroksille ja ei rentoudu.
Sulla on niin paljon siellä ohjelmaa, että älä polta ittees loppuun. 🤗
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Sun tarttee joku mökkireissu vaihtaa hierontaan ja joku vapaapäivä terapeutilla käyntiin. Onnistuskos?
Oman rytmin mukaan voi sopia tapaamisiakin sitten. :)
Mäkin käyn joka viikko tai joka toinen viikko kerran viikkoa kohti. Mulle riittää. Ahdistuisin, jos pitäs useammin käydä. Kotiin saa sitten kyllä mietittävää. Ehkä harjoitteitakin. Mä opettelen mm. hengittämään niin, että saan itseni rauhoittumaan.
Jatkuva kiire ja stressi saa hermoston ylikierroksille ja ei rentoudu.
Sulla on niin paljon siellä ohjelmaa, että älä polta ittees loppuun. 🤗
JasuNo eipä ole mökkireissujakaan. Ja vapaat menee nyt ihan projektiin....ja se pitää saada talvea varten tiettyyn pisteeseen, sitten vasta voi huilata...
Tässä valtiossa ei ole nykyöön torpassa tarvittavaa pellettiä. On ihan kiva asua lämpimässä ja saada lämmintä vettä. :o)'
Toisaalta voi käyttää sähköäkin, mutta senkin hinta on ihan kiva....
Kyllä se joskus hellittää, mutta tälläistä se välillä on.
Suosittelen tapailusuhdetta
Tuossa Ossi vielä aika hyvässä vedossa https://www.youtube.com/watch?v=lc7zl7UrLXo&list=RDlc7zl7UrLXo&start_radio=1- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No senkin etsiminen on työ js talkoo...tiijäthän sen itsekin? 😁
Pujis on kokenut tyrkky, laittoi persekuviakin palstalle.
Anonyymi kirjoitti:
Pujis on kokenut tyrkky, laittoi persekuviakin palstalle.
Ja sinä et... oletko nyt päässyt kiipeämään pujiksen yli tässä asteikossa? 🤣
Rehellisesti.... sä et oo kukaan... 🤣
- Anonyymi
Samassa venessä ihmisuhteissa tai sinä suhtessa jonka lopetin itse 2010 naisena. Meillä meni hyvin .Asuimme erillään sit tuli 14.2. soitti mulla on perhe perhesitein hakemassa heitä nyt Suomi.En tienyt perhe sepä se se oli siinä.En halua enää rikkoa itseäni naisena.Sillä sydämeni on niin arpia täysi.ettei siihen lisää arpia mahdu.Kävi hän sen jällkeen .otin kontakti vaimon sanoin piidä miehesi kotona.Suomaliset naiset ei ole kasvatettu jakamas mies. Sattu pirusti.Pakko oli tehdä nin ettei Esposta Helsingin puolelle tule koskaan.Ihan itseni takia vaikka sattu pirusti useita vuosia. yli ole pässyt.En muista hänen äntä en näköä ,en kaipaa enää hän.Mutta uutta ihmistä en halua elämäni sotkeman naisena vaikka sitä kauan jo aikaa..
Sori, mutta katkeruus paistaa tästä läpi...mä en ole katkera, edes yhä mulkkuilevalle exälle. Hän kiukkuaa ja kipuilee mulle koska vielä voi. Tulee aika kun minun ei tarvitse vastata mitään, ei tarvitse miettiä lspsiani suhteessa häneen, kun porskuttavat omillaan. 😊
Toivottavasti löytäisit rauhaa itsellesi. 😊
- Anonyymi
En taida olla vielä sitten tarpeeksi vanha. Mä voisin kyllä ottaa parisuhteen mutta en ikinä mitään tapailusuhdetta, jota tossa ehdotettiin sulle. Mä kokisin tapailusuhteen ihan saatanallisen vaivalloiseksi. xD
No kiva saada nuorempaa mielipidettä....
Mikä tapailusuhteessa on raskasta?
Mulle tulee mieleen toiveiden täyttymyksen odotus.
Oonks väärässsä? 😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No kiva saada nuorempaa mielipidettä....
Mikä tapailusuhteessa on raskasta?
Mulle tulee mieleen toiveiden täyttymyksen odotus.
Oonks väärässsä? 😊Ei vaan se itse tapaileminen. Ei mua kinnosta viettää aina jotain hiton "laatuaikaa". Ihan karsea ajatus.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No kiva saada nuorempaa mielipidettä....
Mikä tapailusuhteessa on raskasta?
Mulle tulee mieleen toiveiden täyttymyksen odotus.
Oonks väärässsä? 😊Oikeastaan ainoa asia, jota voisin parisuhteessa kaivata, on se ihan tavallinen "tylsä" arki.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No kiva saada nuorempaa mielipidettä....
Mikä tapailusuhteessa on raskasta?
Mulle tulee mieleen toiveiden täyttymyksen odotus.
Oonks väärässsä? 😊Mulla loppuis hyvin nopeasti mielenkiinto tavata jotain ihmistä, jonka tapaamiseen pitäsi aina jollain tasolla erikseen panostaa. Jättäisin mielummin tapaamatta. :P
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaan se itse tapaileminen. Ei mua kinnosta viettää aina jotain hiton "laatuaikaa". Ihan karsea ajatus.
Minä taas olen kokenut parhaat kokemulseni, kun mitään ei ole sovittu, vaan kaikki heitetään hetkelle. .
Niistä on tuhat tarinaa.. ja aika nätttii.,.😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Minä taas olen kokenut parhaat kokemulseni, kun mitään ei ole sovittu, vaan kaikki heitetään hetkelle. .
Niistä on tuhat tarinaa.. ja aika nätttii.,.😊Niin, joku tykkää ja toinen ei. Mä keksin noin tuhat parempaa tapaa viettää aikaani.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Minä taas olen kokenut parhaat kokemulseni, kun mitään ei ole sovittu, vaan kaikki heitetään hetkelle. .
Niistä on tuhat tarinaa.. ja aika nätttii.,.😊Kyllä mäkin tykkään elää hetkessä, mutta en ennalta sovitussa hetkessä. En mä halua sopia, että eletään "hetkessä" ensi tiistaina. Ai saatana miten veemäinen ajatus. xD
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä mäkin tykkään elää hetkessä, mutta en ennalta sovitussa hetkessä. En mä halua sopia, että eletään "hetkessä" ensi tiistaina. Ai saatana miten veemäinen ajatus. xD
Vähän sama kun "kirjataan kalenteriin tää meidän perjantaiseksi" xD
Anonyymi kirjoitti:
Niin, joku tykkää ja toinen ei. Mä keksin noin tuhat parempaa tapaa viettää aikaani.
Ja toivotan niin kaikkiin onnea.
😁Anonyymi kirjoitti:
Vähän sama kun "kirjataan kalenteriin tää meidän perjantaiseksi" xD
Ymmärrän... mutta jokin reiluus sieltäkin mätkii päin näköä....🤔
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Ymmärrän... mutta jokin reiluus sieltäkin mätkii päin näköä....🤔
Niin. Ehkä mä vaan en ole vielä tarpeeksi "aikuinen" innostumaan jostain aikataulutetuista tapaamisista. Tällä hetkellä se (ainakin vielä) kuulostaa noin suurinpiirtein tylsimmältä mahdolliselta parisuhdemuodolta. Epäilen, että tuskin tulen koskaan niin aikuiseksi kasvamaankaan.
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Ehkä mä vaan en ole vielä tarpeeksi "aikuinen" innostumaan jostain aikataulutetuista tapaamisista. Tällä hetkellä se (ainakin vielä) kuulostaa noin suurinpiirtein tylsimmältä mahdolliselta parisuhdemuodolta. Epäilen, että tuskin tulen koskaan niin aikuiseksi kasvamaankaan.
Ehkä sun ei tarvitsekaan...siis nati siitä, sekin on hienoa aikaa. 😊👌
- Anonyymi
Se on sillä tavalla, että kun miehellä testot laskee, niin vagina ja vulva ei enää kiinnosta.
Menee motivaatiot suhteen hankkimiseksi.
Sitä ankeaa tulevaisuutta odottaessa.
Minähän menen siinä vaiheessa hirteen, ellen sitten keksi jotain aivan älyttömän hauskaa korvaavaa tekemistä, jollaista en nyt osaa kuvitellakaan.
-keinovaginamies-- Anonyymi
Hauskaa että oot rehellinen omdlta osaltasi. 🤣
Mä taas saan voimani libidooni halusta ja mikään muu ei tähän mennessä sitä ole hiivuttanut. Epäillyt oon toki sitä, että nouseeks toi pikkuveli ja ymmärtääkö se tilanteen...vielä. 🤣
Kyllä se tajuu..
Mun siniset pilkerit näkyy vastapuolen silmisyä ja teoista. . Ja mun käyyös vaikuttaa niihin selkeästi. 😁
Kävin joku pari viikkoa vetää pari olutta pieruverkkareissa lähibubissa. Lauloin tään biisin: Ja upea kuulemma 25 vuotias nainen halus laulaa kotiviinin mun kaa.. se sit kolaroi jonkun kaa js hävis....mäkin hilppasin kotiin.
Ainiin se biisi..
https://youtu.be/XvS5dipBQDs
Tulikohan oikea? Anonyymi kirjoitti:
Hauskaa että oot rehellinen omdlta osaltasi. 🤣
Mä taas saan voimani libidooni halusta ja mikään muu ei tähän mennessä sitä ole hiivuttanut. Epäillyt oon toki sitä, että nouseeks toi pikkuveli ja ymmärtääkö se tilanteen...vielä. 🤣
Kyllä se tajuu..
Mun siniset pilkerit näkyy vastapuolen silmisyä ja teoista. . Ja mun käyyös vaikuttaa niihin selkeästi. 😁
Kävin joku pari viikkoa vetää pari olutta pieruverkkareissa lähibubissa. Lauloin tään biisin: Ja upea kuulemma 25 vuotias nainen halus laulaa kotiviinin mun kaa.. se sit kolaroi jonkun kaa js hävis....mäkin hilppasin kotiin.
Ainiin se biisi..
https://youtu.be/XvS5dipBQDs
Tulikohan oikea?Lähti anona näköjään. .🤷♂️
Enpä hirveästi kyllä ole koska itse olen realisti.
"mihin lie"- itselleni ei oikeastaan tuo ole se punainen lanka. Minulle kyllä naiset ovat tehneet selväksi että en ole mies joka pystyy lupaamaan heille ruusutarhaa. Tuohon kun lisätään ujous ja sosiaalinen kömpelyys naisten kanssa alueella jossa naisia on vähän miehiin nähden niin aika lailla eväät on syöty.
Onhan mahdollista että tuo on sinulla kausiluontoista ja kevään tullessa tilanne on eri. Vaikka itsekin kyllä tiedostan tilanteeni niin taustalla on ajatus kuin kahvikulttuuristamme. Kahvia tekee mieli mutta ei minun takiani tarvitse keittää.Osaat ainakin viedä sellaisen "anteeksi että olen olemssa"-ajatuksen aina ihan uudelle levelille...
Odotan milloin makaat paikallisen hautumaaan kappelin edessä elävänä kynttilätrlineenä? 🤣Disseisback kirjoitti:
Osaat ainakin viedä sellaisen "anteeksi että olen olemssa"-ajatuksen aina ihan uudelle levelille...
Odotan milloin makaat paikallisen hautumaaan kappelin edessä elävänä kynttilätrlineenä? 🤣En ihan makavana enkä kynttilätelineenä, mutta yhtenä itsenäisyyspäivänä ollut asennossa lipputelineenä. Jäi kyllä mieleen erään henkilön toivotus hyvästä joulun odotuksesta. Henkilö oli virka-asussa johon kuului valkoinen karvalakki.
No ite en ottaisi parisuhdetta vaivoikseni, varsinkaan kun en voi taata tulevaisuutta.
Saattaisin ehkä suostua erillisuhteeseen, mutta sekin olisi ehkä liikaa. Parisuhteet ovat niin rasittavia kuitenkin ja ihmiset yleensä aika hankalia.
Mitä olen ymmärtänyt, niin sulla ei ole käynyt tsäkä naisten kanssa. Tai siis on, mutta ei kuitenkaan.
Mutta joo. Olen samoilla linjoilla kanssasi, että ei kiinnosta suhteilu. Olen miettinyt asian tarkoin ja saanut itseni kuosiin sen suhteen. Mutta sä oletkin ihan eri puusta veistetty kuin mä.
Sun ongelma on siinä, että sä haluat että se joku on ihan sua varten, mutta silti haluat oman vapautesi pitää. Se ei toimi.
Noh, sä ehdit kyllä vielä löytämään itsellesi sen täyspäisen naisen. Jonakin päivänä.Kivs kun osallistuit. Ja ehkä olet oikeassa, mutta myös väärässä.
"Sun ongelma on siinä, että sä haluat että se joku on ihan sua varten, mutta silti haluat oman vapautesi pitää. Se ei toimi."
Miksi tää ei voi toimia kumminkinpäin? Tarvitaan oikeaa ymmärrystä ja saaketinmoista luottoa itseendä. Selllaista mikä kantaa jos muu hetkeks hävii. 😁- Anonyymi
Sähän voisit vapaamielisenä naisena aloittaa tapailussuhteen dissenkin kanssa, voisvat sitten vuorotellen nauttia pujiksen kanssa sun huomiosta, jakaisit vierailuviikkokalenterin niille.
-harmiseikirj- Disseisback kirjoitti:
Kivs kun osallistuit. Ja ehkä olet oikeassa, mutta myös väärässä.
"Sun ongelma on siinä, että sä haluat että se joku on ihan sua varten, mutta silti haluat oman vapautesi pitää. Se ei toimi."
Miksi tää ei voi toimia kumminkinpäin? Tarvitaan oikeaa ymmärrystä ja saaketinmoista luottoa itseendä. Selllaista mikä kantaa jos muu hetkeks hävii. 😁No muistelin vain sanojasi parin vuoden takaa.
Sulla oli aivan päivänselvä asia, että partnerin tuli olla aivan hulluna sinuun.
Mutta joo.. kuka menneitä muistelee, niin tikulla silmään.
Minäpä olenkin lähes aina väärässä, ainakin osittain.Anonyymi kirjoitti:
Sähän voisit vapaamielisenä naisena aloittaa tapailussuhteen dissenkin kanssa, voisvat sitten vuorotellen nauttia pujiksen kanssa sun huomiosta, jakaisit vierailuviikkokalenterin niille.
-harmiseikirj-Loistava idea..
Hmm.. taitaa vaan olla muutama sata kilometriä välimatkaa..
Joten .. njääh.Pikku-pirpana kirjoitti:
No muistelin vain sanojasi parin vuoden takaa.
Sulla oli aivan päivänselvä asia, että partnerin tuli olla aivan hulluna sinuun.
Mutta joo.. kuka menneitä muistelee, niin tikulla silmään.
Minäpä olenkin lähes aina väärässä, ainakin osittain.Sitähän yhä toivon ja sen on yhä oltava oltava se moottori....
Fn mä keksi/ymmärrä mikä sen olis muks muuttanut?
Samaa mieltä yhä...😁Pikku-pirpana kirjoitti:
No muistelin vain sanojasi parin vuoden takaa.
Sulla oli aivan päivänselvä asia, että partnerin tuli olla aivan hulluna sinuun.
Mutta joo.. kuka menneitä muistelee, niin tikulla silmään.
Minäpä olenkin lähes aina väärässä, ainakin osittain.Niin ja lisään että minun pitää saada samat kiksit hänestä...
Se voi olls haaste taas mun traumojen vuoksi. En välttämättä koe puhtautta heti.. mus on hyväksikäytetty. Liikaa lihasmuistissa kaikkee.,Disseisback kirjoitti:
Sitähän yhä toivon ja sen on yhä oltava oltava se moottori....
Fn mä keksi/ymmärrä mikä sen olis muks muuttanut?
Samaa mieltä yhä...😁Niin.. kyllähän se on mahdollista että saat rakennettua itsellesi optimaalisen suhteen jonkun naisen kanssa.
Kaikki on mahdollista.
Yleensä vaan jos on hulluna toiseen, sitä ollaan sit niin kimpassa.Disseisback kirjoitti:
Niin ja lisään että minun pitää saada samat kiksit hänestä...
Se voi olls haaste taas mun traumojen vuoksi. En välttämättä koe puhtautta heti.. mus on hyväksikäytetty. Liikaa lihasmuistissa kaikkee.,Joo. Ymmärrän.
Suuria tunteita ja niin voimallisia aistimuksia.Pikku-pirpana kirjoitti:
Joo. Ymmärrän.
Suuria tunteita ja niin voimallisia aistimuksia.Todellisia.... ei pakolla, ei niin että ei ole muuta vaihtoehtoa...
Jos joku tietty on se oikea, tärkeä...odottaa 😁
En oikeasti ole mikään nero. .. 😁Disseisback kirjoitti:
Todellisia.... ei pakolla, ei niin että ei ole muuta vaihtoehtoa...
Jos joku tietty on se oikea, tärkeä...odottaa 😁
En oikeasti ole mikään nero. .. 😁Kukapa meistä olisi, varsinkin kun on kyseessä toinen ihminen.
Onks sulla taas rai,rai iltaPikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. kyllähän se on mahdollista että saat rakennettua itsellesi optimaalisen suhteen jonkun naisen kanssa.
Kaikki on mahdollista.
Yleensä vaan jos on hulluna toiseen, sitä ollaan sit niin kimpassa.Mut miksi pitäisi tyytyy vähempään?
Pikku-pirpana kirjoitti:
Kukapa meistä olisi, varsinkin kun on kyseessä toinen ihminen.
Onks sulla taas rai,rai iltaVähän raipatiraa joo...
Pakko pitää oikeaa vapaata...😁Disseisback kirjoitti:
Mut miksi pitäisi tyytyy vähempään?
Ymmärrän kyllä pointtisi.
Suurin osa haluaa sen täydellisen kumppanin. Tai riittävän täydellisen.
Ei suhde voi toimia jos joutuu omasta mielestään tyytymään.
Oma katsantokantani hieman poikkeaa yleisestä, mutta en minäkään suostuisi tyytymään vähempään kuin mitä tarvitsen.Disseisback kirjoitti:
Vähän raipatiraa joo...
Pakko pitää oikeaa vapaata...😁No sun puuhastelutahdillasi .. tosiaankin joskus pitää heittää hanskat naulaan.
Pikku-pirpana kirjoitti:
No sun puuhastelutahdillasi .. tosiaankin joskus pitää heittää hanskat naulaan.
Neverever! 😁
Pikku-pirpana kirjoitti:
Ymmärrän kyllä pointtisi.
Suurin osa haluaa sen täydellisen kumppanin. Tai riittävän täydellisen.
Ei suhde voi toimia jos joutuu omasta mielestään tyytymään.
Oma katsantokantani hieman poikkeaa yleisestä, mutta en minäkään suostuisi tyytymään vähempään kuin mitä tarvitsen.Ei pidä kuopua silti siitä mihä on....😁
Disseisback kirjoitti:
Ei pidä kuopua silti siitä mihä on....😁
Joo .. tuossa olen samaa mieltä. Itsestään ei kannata luopua, mutta joskus on tarpeellista tehdä väliarvio itsestäänkin. Luopuminen on vaikea rasti, mutta siitä voi olla hyötyäkin .. itselleen meinaan.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Joo .. tuossa olen samaa mieltä. Itsestään ei kannata luopua, mutta joskus on tarpeellista tehdä väliarvio itsestäänkin. Luopuminen on vaikea rasti, mutta siitä voi olla hyötyäkin .. itselleen meinaan.
Jokainen tekee omalta kohdaltaan tarpeelliset ratkaisut ja joistain ne on liikaa....joistain kohtuuĺisia. 😊
Disseisback kirjoitti:
Jokainen tekee omalta kohdaltaan tarpeelliset ratkaisut ja joistain ne on liikaa....joistain kohtuuĺisia. 😊
Sepä se. Ollaan kaikki erilaisia. Siksipä joskus pitää luopua jostakin saadakseen jotakin. Ihmissuhteet ovat vaihtokauppaa.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Sepä se. Ollaan kaikki erilaisia. Siksipä joskus pitää luopua jostakin saadakseen jotakin. Ihmissuhteet ovat vaihtokauppaa.
Kysymys lienee miksi luopua? 😁
Disseisback kirjoitti:
Kysymys lienee miksi luopua? 😁
Jos tahtoo saada, on pakko antaa.
Ei ole olemassa täydellistä kumppania. Näin minä uskon. Ihmissuhde on kompromissi. Kumpikin antaa ja ottaa, luopuu ja sopeutuu.
Se että kuinka ialjon on valmis antamaan ja luopumaan, on yksilö- ja tilannekohtaista.Pikku-pirpana kirjoitti:
Jos tahtoo saada, on pakko antaa.
Ei ole olemassa täydellistä kumppania. Näin minä uskon. Ihmissuhde on kompromissi. Kumpikin antaa ja ottaa, luopuu ja sopeutuu.
Se että kuinka ialjon on valmis antamaan ja luopumaan, on yksilö- ja tilannekohtaista.No toistan kysymyksen... miksi luopua?
Vastaus...
Jos haluaa...
Siksihän voi luopua....mutta pitää haluta ensin. 😁Disseisback kirjoitti:
No toistan kysymyksen... miksi luopua?
Vastaus...
Jos haluaa...
Siksihän voi luopua....mutta pitää haluta ensin. 😁Niin.. omasta vapaasta tahdosta se luopuminen tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. omasta vapaasta tahdosta se luopuminen tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
No tuollainen vapaa tahto tehdä vaikka jotain luopumisia toisen puolesta tai yleensäkin vaikka mitä tulee siitä, että tuntee sen toisen kunnolla.
Ja sellainen vie aikaa...veikkaan, että vuosia.
Nykyään kaikki pitäisi tulla heti. :o)Disseisback kirjoitti:
No tuollainen vapaa tahto tehdä vaikka jotain luopumisia toisen puolesta tai yleensäkin vaikka mitä tulee siitä, että tuntee sen toisen kunnolla.
Ja sellainen vie aikaa...veikkaan, että vuosia.
Nykyään kaikki pitäisi tulla heti. :o)No, se riippuu paljolti, kuinka kovaa se toinen kolahtaa.
Ihmissuhteet ovat vaihtokauppaa. Ja kun löytyy ihminen jonka haluaa pitää elämässään, sitä on yllättävänkin taipuisa sen vuoksi.
Paljon puhutaan niistä arvoista ja siitä, miten niiden tulisi kohdata.. mutta loppupeleissä rakkaus itsessään on sokea. Ja kun joku kolahtaa oikein tosissaan, sitä ollaan valmiita luopumaan aika paljosta.
Loppupeleissä on kyse siitä, mitä olet valmis antamaan toiselle rakkauden nimissä.Pikku-pirpana kirjoitti:
No, se riippuu paljolti, kuinka kovaa se toinen kolahtaa.
Ihmissuhteet ovat vaihtokauppaa. Ja kun löytyy ihminen jonka haluaa pitää elämässään, sitä on yllättävänkin taipuisa sen vuoksi.
Paljon puhutaan niistä arvoista ja siitä, miten niiden tulisi kohdata.. mutta loppupeleissä rakkaus itsessään on sokea. Ja kun joku kolahtaa oikein tosissaan, sitä ollaan valmiita luopumaan aika paljosta.
Loppupeleissä on kyse siitä, mitä olet valmis antamaan toiselle rakkauden nimissä.Loppupeleissä taitaa olla monesti kyse siitä, että ei ole valmiuksia antaa sitä mitä joku tarttis...
Itselle ei pelkkä p.llu, pallo ja pullo riitä. :oD Kuten erään ryhmäni jäsen joskus tuumi miesten tarvitsevan vaan noi kolme asiaa. :oDDisseisback kirjoitti:
Loppupeleissä taitaa olla monesti kyse siitä, että ei ole valmiuksia antaa sitä mitä joku tarttis...
Itselle ei pelkkä p.llu, pallo ja pullo riitä. :oD Kuten erään ryhmäni jäsen joskus tuumi miesten tarvitsevan vaan noi kolme asiaa. :oDNiin.. minulla ei ole valmiuksia parisuhteeseen, joten pysyn erossa sellaisista ihmissuhteista.
Mutta kaikkihan me ollaan yksilöitä ja sellaisinaan omanlaisia tapauksia. Ja se on hyvä niin.
No kyllä mä ymmärrän, sä olet tunteva yksilö ja tarvitset molemminpuolisen tunnesiteen..
Sinusta saisi se oikea lojaalin ja uskollisen partnerin. Mä en vain itse usko sitä, että olisi se oikea olemassa ja onnekkaita ovat ne, jotka ovat sen oikean löytäneet. Tai luulevat löytäneensä. Ihan sama.
Mä uskon hieman kyynisempään skenaarioon ihmisistä ja heidän motiiveistaan.
Aika moni kulkee elämäänsä minä-minä perspektiivissä, ilman ymmärrystä ja erilaisuuden hyväksyntää.
Parisuhdemarkkinoilla raamit on niin tiukat, ettei niihin mahdu kukaan inhimillinen olento.
Useimmiten raamittaja on nainen, mutta miehiinkin niitä löytyy. Kun huonoa ei haluta, pitää olla si ilman.
Yllättävimpiä on nää kemiaa perästä kuuluttavat.. väittävät että tietävät 10 minuutissa onko toinen suhdemateriaalia vai ei.
Ensivaikutelma pettää lähes aina..
Ja suhteen kuin suhteen luominen on vaivalloista. Itse olen mielummin ilman kuin näkisin valvaa parisuhteen eteen. Parisuhteen, joka olisi muutoinkin jo tuhoon tuomittu. Ei maksa vaivaa.. siinä olen aikalailla selvillä vesillä itseni kanssa.Pikku-pirpana kirjoitti:
Niin.. minulla ei ole valmiuksia parisuhteeseen, joten pysyn erossa sellaisista ihmissuhteista.
Mutta kaikkihan me ollaan yksilöitä ja sellaisinaan omanlaisia tapauksia. Ja se on hyvä niin.
No kyllä mä ymmärrän, sä olet tunteva yksilö ja tarvitset molemminpuolisen tunnesiteen..
Sinusta saisi se oikea lojaalin ja uskollisen partnerin. Mä en vain itse usko sitä, että olisi se oikea olemassa ja onnekkaita ovat ne, jotka ovat sen oikean löytäneet. Tai luulevat löytäneensä. Ihan sama.
Mä uskon hieman kyynisempään skenaarioon ihmisistä ja heidän motiiveistaan.
Aika moni kulkee elämäänsä minä-minä perspektiivissä, ilman ymmärrystä ja erilaisuuden hyväksyntää.
Parisuhdemarkkinoilla raamit on niin tiukat, ettei niihin mahdu kukaan inhimillinen olento.
Useimmiten raamittaja on nainen, mutta miehiinkin niitä löytyy. Kun huonoa ei haluta, pitää olla si ilman.
Yllättävimpiä on nää kemiaa perästä kuuluttavat.. väittävät että tietävät 10 minuutissa onko toinen suhdemateriaalia vai ei.
Ensivaikutelma pettää lähes aina..
Ja suhteen kuin suhteen luominen on vaivalloista. Itse olen mielummin ilman kuin näkisin valvaa parisuhteen eteen. Parisuhteen, joka olisi muutoinkin jo tuhoon tuomittu. Ei maksa vaivaa.. siinä olen aikalailla selvillä vesillä itseni kanssa.No toisaalta minäkin tiedän, että onko jostakin johonkin vai ei. Mutta tavallaan kyse ei ehkä niinkään ole hänestä, vaan minusta, joka herää johonkin "kemiaan", eikä oikeastaan tarkoita yhtikäs mitään. Ihan yhtä hyvin vois arvalla vetää....ei ihmisistä tiedä 10 minuutissa mitään, ei edes 10 kk;ssa. Siis ihan kaikkea. :o)
Niin, siis en minäkään mitään stereotyyppisen tavallista parisuhdetta halua...jotain sellaista reilumpaa ja aikuismaisempaa, missä puhutaan suoraan, eikä odoteta ihmettä...ei ole ihmeitä, on vaan joko hyvää tuuria tai sitten sitä, että tyydytään siihen mitä saadaan. :oDDisseisback kirjoitti:
No toisaalta minäkin tiedän, että onko jostakin johonkin vai ei. Mutta tavallaan kyse ei ehkä niinkään ole hänestä, vaan minusta, joka herää johonkin "kemiaan", eikä oikeastaan tarkoita yhtikäs mitään. Ihan yhtä hyvin vois arvalla vetää....ei ihmisistä tiedä 10 minuutissa mitään, ei edes 10 kk;ssa. Siis ihan kaikkea. :o)
Niin, siis en minäkään mitään stereotyyppisen tavallista parisuhdetta halua...jotain sellaista reilumpaa ja aikuismaisempaa, missä puhutaan suoraan, eikä odoteta ihmettä...ei ole ihmeitä, on vaan joko hyvää tuuria tai sitten sitä, että tyydytään siihen mitä saadaan. :oDJokainen suhde on omannäköisensä.
Mä löysin ihmisen jonka tarpeet kohtaavat omani.
Ihmisen joka sopii minulle. Ja opin rakastamaan häntä. Mutta parisuhteeseen en lähtisi hänen kanssaan. Se, että jos hän yrittäisikään rajoittaa olemistani tai tekemisiäni, tarkoittaisi suhteemme loppua.
Mitä hän ei tee. Suhteemme kestää yhdet treffit kerrallaan, emmekä suunittele tulevia.
Sopii minulle.
Saatat sinäkin löytää itsellesi täysipäisen yksilön .. löysinhän minäkin .. sattuman kautta.
Sinulla on niin paljon annettavaa ja mä oikeasti toivon sulle hyvää. Sun täytyy vaan itse olla selvillä siitä mitä tarvitset, jättää sivummalle ne asiat mitä haluat ja sit kertoa het alkuunsa ehdokkaille se, ettei synny väärinkäsityksiä.Pikku-pirpana kirjoitti:
Jokainen suhde on omannäköisensä.
Mä löysin ihmisen jonka tarpeet kohtaavat omani.
Ihmisen joka sopii minulle. Ja opin rakastamaan häntä. Mutta parisuhteeseen en lähtisi hänen kanssaan. Se, että jos hän yrittäisikään rajoittaa olemistani tai tekemisiäni, tarkoittaisi suhteemme loppua.
Mitä hän ei tee. Suhteemme kestää yhdet treffit kerrallaan, emmekä suunittele tulevia.
Sopii minulle.
Saatat sinäkin löytää itsellesi täysipäisen yksilön .. löysinhän minäkin .. sattuman kautta.
Sinulla on niin paljon annettavaa ja mä oikeasti toivon sulle hyvää. Sun täytyy vaan itse olla selvillä siitä mitä tarvitset, jättää sivummalle ne asiat mitä haluat ja sit kertoa het alkuunsa ehdokkaille se, ettei synny väärinkäsityksiä.No totuushan on se, että luultavammin jos listaan kaikki, niin se oli siinä. :oD
Mutta ei ole mitään hätää asian suhteen. Kyllä mä oon jo saanut nauttia hyvistä hetkistä suhteissa ja jos tämä kokemus jää montun laidalle, se riittää kyllä. :o)
Tässä pähkin töissä viimeisillä tunneilla, miten laittaa 3 erillistä lämmityspiiriä varaajan perään.... Tuntuu, että joutuu pistämään kirtovesipumppua punpun perään ja jotenkin mietityttää....piti laittaa putkarikaverille jo kyssäriä. :oD
Mutta nää putkitouhut on oikeastaan aika kivoja...näissä on logiikkaa ja selkeä meininki. Joko toimii, tai ei. :oDDisseisback kirjoitti:
No totuushan on se, että luultavammin jos listaan kaikki, niin se oli siinä. :oD
Mutta ei ole mitään hätää asian suhteen. Kyllä mä oon jo saanut nauttia hyvistä hetkistä suhteissa ja jos tämä kokemus jää montun laidalle, se riittää kyllä. :o)
Tässä pähkin töissä viimeisillä tunneilla, miten laittaa 3 erillistä lämmityspiiriä varaajan perään.... Tuntuu, että joutuu pistämään kirtovesipumppua punpun perään ja jotenkin mietityttää....piti laittaa putkarikaverille jo kyssäriä. :oD
Mutta nää putkitouhut on oikeastaan aika kivoja...näissä on logiikkaa ja selkeä meininki. Joko toimii, tai ei. :oDMun yksi motto on Tamin neuvo..
Keep it simple!
Sopii myös ihmissuhteisiin.Pikku-pirpana kirjoitti:
Mun yksi motto on Tamin neuvo..
Keep it simple!
Sopii myös ihmissuhteisiin.No tuntuu, että tätä mun putkihommaa ei voi sellaiseksi tehdä... :oD
Mulla tulee vaihdin lämpimälle käyttövedelle, sen pitää saada kuuminta vettä aina. Sitten entiset lämmitystsydemit oman kolmitievenan ja aoumannin säätimen taa, sekä tuo kellarin lämmityssysteemit omalleen, koska kesällä spa-osasto tarttee lämpöä, että pysyy nurkat kuivina. :oD
Ei oo kuule simppelii... :oDDisseisback kirjoitti:
No tuntuu, että tätä mun putkihommaa ei voi sellaiseksi tehdä... :oD
Mulla tulee vaihdin lämpimälle käyttövedelle, sen pitää saada kuuminta vettä aina. Sitten entiset lämmitystsydemit oman kolmitievenan ja aoumannin säätimen taa, sekä tuo kellarin lämmityssysteemit omalleen, koska kesällä spa-osasto tarttee lämpöä, että pysyy nurkat kuivina. :oD
Ei oo kuule simppelii... :oDJuu, ei vaikuta kovin simppeliltä. Nyt mua niin harmittaa ettei se mun tarina siitä että jos olisin sun remppa-apulainen päässyt eetteriin..
No seuraavalla kerralla osaan kopsata tekstini ennen lähettämistä.
Mutta kyllä sun täytyy myöntää, että pidät projektisi pähkylöinnistä..Pikku-pirpana kirjoitti:
Juu, ei vaikuta kovin simppeliltä. Nyt mua niin harmittaa ettei se mun tarina siitä että jos olisin sun remppa-apulainen päässyt eetteriin..
No seuraavalla kerralla osaan kopsata tekstini ennen lähettämistä.
Mutta kyllä sun täytyy myöntää, että pidät projektisi pähkylöinnistä..No mä muistan jotain juttua.... mutta voisin tosiaan olla mielissään, jos joku ois siinä kyykyssä napottamassa ja pää kallellaan katsos, kun turaan jotain ja heti kun tarviin jotain, se sinkois sen hakemaan. Ja taas napsahtais katsomaan hommaa. Ois vinkeen siistii.... :oD
No onhan tää sinäällään siistiä, mutta se, että pellettisäkki tyhjenee ja mä oon vasta putkihommissa lähtökuopissa ahdistaa jonkin verran...eikä ole aikaa, kun täällä pitää käkkiä töissä ihan enemmän kuin tarpeeksi...tosin kyllähän tää mun projekti vaatii myös rahoitustakin. :oDDisseisback kirjoitti:
No mä muistan jotain juttua.... mutta voisin tosiaan olla mielissään, jos joku ois siinä kyykyssä napottamassa ja pää kallellaan katsos, kun turaan jotain ja heti kun tarviin jotain, se sinkois sen hakemaan. Ja taas napsahtais katsomaan hommaa. Ois vinkeen siistii.... :oD
No onhan tää sinäällään siistiä, mutta se, että pellettisäkki tyhjenee ja mä oon vasta putkihommissa lähtökuopissa ahdistaa jonkin verran...eikä ole aikaa, kun täällä pitää käkkiä töissä ihan enemmän kuin tarpeeksi...tosin kyllähän tää mun projekti vaatii myös rahoitustakin. :oDNo mun tarinassa mä olin sellainen Pikku-Myy.. hävitytin sun työkalujasi ja häiriköin sun työntekoa..
Se oli hyvä tarina. Ehkä joskus innostun taas tarinoimaan.
Kyllä sä saat projektisi hoidettua. Mutta onhan se tosiasia et työ häiritsee kovastikin vapaa-ajan harrasteita.Pikku-pirpana kirjoitti:
No mun tarinassa mä olin sellainen Pikku-Myy.. hävitytin sun työkalujasi ja häiriköin sun työntekoa..
Se oli hyvä tarina. Ehkä joskus innostun taas tarinoimaan.
Kyllä sä saat projektisi hoidettua. Mutta onhan se tosiasia et työ häiritsee kovastikin vapaa-ajan harrasteita.Ai? No sellaisia pikkumyitä mulla tuntuu jossain jo nyt viilettävän, kun aina kaikki on hukassa. :oD
Tarinoi vaan....kyllä niitä mielellään lukee. :o)
Joo, kaikki valmistuu ajalleen, mutta olisi kiva tehdä ilman jotain kiirettä.... Tai sellaista painostusta, että joku pitää saada tehtyä, koska.....
Mutta nää miettimissessiot on kivoja...ja varsinkin kun keksii jotain uutta. Mä puolittain jo ideoin, että hommais kesäksi sittenkin aurinkopaneelit ja lämmittäis niillä käyttöveden. :oD Se saa jäädä hautumaan ja miettii sitä sitten tässä luppoaikoinaan, mutta aina saa pähkiä....- Anonyymi
Pikku-pirpana kirjoitti:
Mun yksi motto on Tamin neuvo..
Keep it simple!
Sopii myös ihmissuhteisiin.Hyvä neuvo 👍
Itse sitä yrittänyt, mutta miehet pistävät aina jonkun helkkarin hulabaloon pystyyn ja sitten tämä tyttö pistää töppöstä toisen eteen.
No nyt sitten elän itselleni ja katson, mitä tuleman pitää.
T. Pirkanmaan likka Anonyymi kirjoitti:
Hyvä neuvo 👍
Itse sitä yrittänyt, mutta miehet pistävät aina jonkun helkkarin hulabaloon pystyyn ja sitten tämä tyttö pistää töppöstä toisen eteen.
No nyt sitten elän itselleni ja katson, mitä tuleman pitää.
T. Pirkanmaan likkaHripä hei sinullekin. 😁
Miten viilettää? 😁- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Hripä hei sinullekin. 😁
Miten viilettää? 😁Hyvinpä hyvin 😊
Sinäkään et näköjään onnistu parisuhdejutuissa. Ollaan me haastavia 😁
T. Pirkanmaan likka Anonyymi kirjoitti:
Hyvinpä hyvin 😊
Sinäkään et näköjään onnistu parisuhdejutuissa. Ollaan me haastavia 😁
T. Pirkanmaan likkaJuu, ei se laji taija oikeen olla mun juttu. 😄
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No tuntuu, että tätä mun putkihommaa ei voi sellaiseksi tehdä... :oD
Mulla tulee vaihdin lämpimälle käyttövedelle, sen pitää saada kuuminta vettä aina. Sitten entiset lämmitystsydemit oman kolmitievenan ja aoumannin säätimen taa, sekä tuo kellarin lämmityssysteemit omalleen, koska kesällä spa-osasto tarttee lämpöä, että pysyy nurkat kuivina. :oD
Ei oo kuule simppelii... :oD'Kesällä spa-osasto tarttee lämpöö"
70-luvulla energiatalkoissa oltiin niin 'viisaita' että viranomaismääräyksin tuhottiin monia rakennuksia, sekä yksityisiä että julkisia. Entiselle koulullenikin (tuolloin vasta vajaa 15 v.) taisi noista 'säästö'syistä pikkuhiljaa olla edessä tuhon tie lopulta purettavaksi, kunnallisen ylläpidon varmistaessa homehtumisen kai ottaen 'säästöt' jatkuvaksi käytännöksi esim minimoiden ilmanvaihdon (kun ongelmia alkoi olla tulin kysyneeksi tuolloiselta rehtorilta että mitenkäs se lämmitys ja ilmanvaihto vai ovatko 'liike'salaisuuksia, niin hän paljasti sen verran että on vähän vääntöä kunnan kanssa saada aamulla ilmanvaihtoa aikaistettua hieman paremmaksi kun on yön jälkeen niin tunkkaista). Niin, se oli jotain sitä aikaa kun tasakattotalojakin piirreltiin solkenaan - ja havaittiin etteivät kunnon räystäätkään ole oikeastaan tarpeellisia. Hyvä Suomi.
- Anonyymi
älä vaan tule tänne lakeuksille
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Olisinko uhka? 😁
lakeuksien naiset kelpuuttavat vain miehiset miehet. älä tule tänne pilkattavaksi. jos kuitenkin tulet, kyyritys on takasin tarjolla
Anonyymi kirjoitti:
lakeuksien naiset kelpuuttavat vain miehiset miehet. älä tule tänne pilkattavaksi. jos kuitenkin tulet, kyyritys on takasin tarjolla
No voi että.... :oD
- Anonyymi
Olet itsenäistynyt /aikuistunut .
- Anonyymi
Sulle on viimeinkiin ruusutarhojen rakentelun sijaan selvinnyt totuus suomalaisista naisista, eivät ole tavoittelemisen arvoisia eli nykyisellään taidat sitten olla realisti tässä naisasiassa.
-harmiseikirj-En haaveilekaan pullaa hyöltävistä tissien naamaan työntävistä kaiken miesten päättämisen hyväksyvistä ameeboista, kuten sinä 😁
- Anonyymi
Mitäköhän sosiaalisten normien orjia oomme? Ekat kakskyt vuotta kuorsaamme omissa peleissämme ja sit ykskaks meidän pitäisi punkata jonkun tuntemattoman kanssa. Ihan kriisiä. Ja oli tuntematon tai ei niin parsänkyjä kaupitellaan kaikkialla. Aivan käsittämätöntä.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Pitäisikö tutustua? Puhua? Kommunikoida noiden olioiden kanssa
Ei viitsi ku niin paljon muut kaikkee suoritettavaa olemisen tapoineen jne.
Anonyymi kirjoitti:
Ei viitsi ku niin paljon muut kaikkee suoritettavaa olemisen tapoineen jne.
Meitä kun on muitakin.
Ei muita voi nollata.. Putin yritää m.
- Anonyymi
Et halua sitoutua enää ja naiset aistii tämän?
- Anonyymi
Jos parisuhde ei kiinnosta, niin täytyy pysyä sellaisesta erossa. Näin se vaan on 🤷♀️.
- SheenaTerävä neuvo. . Sherlokkini. 🤣
Pinnistitkö itsesi äärirajoille? 🥱
Fn gifdä ootko sä oikea Sheena, mut nautin hetken hauskasta. 😁
- Anonyymi
En kyl voi sanoo miettineeni moista. Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä idealistisempi olen enkä usko että elämää kannattaa hukata realismiin eikä varsinkaan kyynisyyteen.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Sama, mutta odotatko ihmettä? 😁
Voisin mä sua haluta. Oot aika symppis.
Anonyymi kirjoitti:
Voisin mä sua haluta. Oot aika symppis.
No dhkä täällä saat kuvan noin...
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Sama, mutta odotatko ihmettä? 😁
Tavallaan. Onhan elämäkin ihme.
Disseisback kirjoitti:
No dhkä täällä saat kuvan noin...
No voin sanoa,että kyllä täällä susta sellaisen kuvan saa, eikä se nyt ole ollenkaan paha ☺️Anteeksi. Nyt näin omalla "nimellä" ja varmaan moni ei pidä täällä musta nimeni takia 🙈😅 enkä yleensä näihin
muihin kommentoi..koska aina tulee haukkuja ynnä muuta.. tähän nyt oli vaan pakko 😂Anonyymi kirjoitti:
Tavallaan. Onhan elämäkin ihme.
No ei niinkään... kaksi ihmistä on saaneet kolikot kohdalleen. Mutta siitä elämään tulevilta ei kyseĺlä mitään..luonto antaa tarvittavan hapen
muut ehkä muuta että pysyt hengissä, loput onkin selviämistä...ei kovin ihmettä.
Toiseen samanmoiseen törmääminen on vääjäämätöntä oineasti...Palstarinssintsemppaaja kirjoitti:
No voin sanoa,että kyllä täällä susta sellaisen kuvan saa, eikä se nyt ole ollenkaan paha ☺️Anteeksi. Nyt näin omalla "nimellä" ja varmaan moni ei pidä täällä musta nimeni takia 🙈😅 enkä yleensä näihin
muihin kommentoi..koska aina tulee haukkuja ynnä muuta.. tähän nyt oli vaan pakko 😂Luuletkos, että annan itsestäni täällä 100%;sti rehellisen kuvan?
Ihan varmasti kultaan psljon... ja rehellisesti myönnän sen. Ei kukaan jaksaisi totuutta mistään.
Sellainrnhdn on kylähullu. 🤣Disseisback kirjoitti:
Luuletkos, että annan itsestäni täällä 100%;sti rehellisen kuvan?
Ihan varmasti kultaan psljon... ja rehellisesti myönnän sen. Ei kukaan jaksaisi totuutta mistään.
Sellainrnhdn on kylähullu. 🤣No en luule 😂🙈 tuskin kukaan täällä ihan kokonaan on niinkuin oikeassa elämässä ois 😂 mutta kylähullu tai ei. Mielenkiintoisia juttuja 👍
- Anonyymi
Mun mielestä sussa olis kyllä parisuhdemateriaalia, mutta täytyisi vain osua kohdalle sellainen nainen, joka sujahtaisi sun sydämeen silleen vaivattomasti, mutta voimallisesti, että unohtuu kellarin kaivuutkin hetkeksi 😄
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Pitäis kyllä olla aika helvetimmoinrn pakkaus kaikkineensa 🤣
Kyllä sellaisia on, täytyy vain sattua kohdalle. Ehkä törmäät sellaiseen rautakaupassa. Jäämme odottamaan raportteja rautakauppakohtaamisista 😂
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sellaisia on, täytyy vain sattua kohdalle. Ehkä törmäät sellaiseen rautakaupassa. Jäämme odottamaan raportteja rautakauppakohtaamisista 😂
Rautakaupat myy tennareita, raudat myydäön jossain netissä ja dksynyeen näköinen kuriiri kantaa ne naapuriin ohjeists huolimatta. 🤣
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Rautakaupat myy tennareita, raudat myydäön jossain netissä ja dksynyeen näköinen kuriiri kantaa ne naapuriin ohjeists huolimatta. 🤣
No mutta jos se eksynyt kuriiri olisi vaikka tämä sydämen seisauttava daami 😅
Mutta siis myykö rautakaupat nykyään tennareita? 😂 Pitääkin mennä käymään, sieltä ehkä löytää jotain joulukrääsää 😁 Anonyymi kirjoitti:
No mutta jos se eksynyt kuriiri olisi vaikka tämä sydämen seisauttava daami 😅
Mutta siis myykö rautakaupat nykyään tennareita? 😂 Pitääkin mennä käymään, sieltä ehkä löytää jotain joulukrääsää 😁No se mulle kiukaan tuonut hönö kyllä puhelimessa vaikutti aikas miehekkäälle äänen perusteella. 🤣
Annoin niin tarkat ohjeet, että ei voisi erehtyä, niin kiuas nakotti naapurin autotallin oven edessä, eikä mummukka päässyt autollaan vesijuoksuun. Onneksi joku kohtalotoveri tarjos kyydin, kun en kerennyt pelastamaan häntä pulmasta. 😁- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No se mulle kiukaan tuonut hönö kyllä puhelimessa vaikutti aikas miehekkäälle äänen perusteella. 🤣
Annoin niin tarkat ohjeet, että ei voisi erehtyä, niin kiuas nakotti naapurin autotallin oven edessä, eikä mummukka päässyt autollaan vesijuoksuun. Onneksi joku kohtalotoveri tarjos kyydin, kun en kerennyt pelastamaan häntä pulmasta. 😁Klassinen 😂 Voi mummuparkaa, mutta onneksi sai apua. Vesijuoksunsa väliin jättäneeseen ärtyisään naapurimummuun ei mielellään törmää postilaatikoilla 😄
Joo ei se tämä kuriiri sitten ollut sun sydämen valittu, mutta jatkat vaan ahkerasti niiden kamppeiden tilaamista, niin ehkä se sieltä vielä tulee 😂 Anonyymi kirjoitti:
Klassinen 😂 Voi mummuparkaa, mutta onneksi sai apua. Vesijuoksunsa väliin jättäneeseen ärtyisään naapurimummuun ei mielellään törmää postilaatikoilla 😄
Joo ei se tämä kuriiri sitten ollut sun sydämen valittu, mutta jatkat vaan ahkerasti niiden kamppeiden tilaamista, niin ehkä se sieltä vielä tulee 😂No ei rahat riitä, eikä tontillekaan sovi kaikenlaista romua..
:oD- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No ei rahat riitä, eikä tontillekaan sovi kaikenlaista romua..
:oDKalliiksi tulee naisen etsintä 😁
Ei vaan pidä projekti käynnissä ja keskity olennaiseen 😊 Parisuhde tulee sitten, jos on tullakseen. Eihän se mikään pakko ole, jos ja kun yksinkin pärjää. Anonyymi kirjoitti:
Kalliiksi tulee naisen etsintä 😁
Ei vaan pidä projekti käynnissä ja keskity olennaiseen 😊 Parisuhde tulee sitten, jos on tullakseen. Eihän se mikään pakko ole, jos ja kun yksinkin pärjää.Joo. Kyllä tää projrkti pitää viedä maaliin. 😊
Nyt joku höyrähtäminen johonkin nyt ois vaarallista. 😁- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Joo. Kyllä tää projrkti pitää viedä maaliin. 😊
Nyt joku höyrähtäminen johonkin nyt ois vaarallista. 😁Joo hoida projekti lopppuun ja höyrähdä vasta sitten 😁 Vaikka niinhän se aina käy vähän kaiken kanssa, että kun sitä vähiten odottaa.. 😅
Anonyymi kirjoitti:
Joo hoida projekti lopppuun ja höyrähdä vasta sitten 😁 Vaikka niinhän se aina käy vähän kaiken kanssa, että kun sitä vähiten odottaa.. 😅
Koitan viettää aikaani krllarissa, niin jospa sinne ei säntäile höyrähdettäviä kohteita. 😁
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Koitan viettää aikaani krllarissa, niin jospa sinne ei säntäile höyrähdettäviä kohteita. 😁
No mutta sehän vasta romanttinen kohtaaminen olis 😁 Siellä sitten olisitte kellarissa, kaksi höyrypäätä 😍😂
Anonyymi kirjoitti:
No mutta sehän vasta romanttinen kohtaaminen olis 😁 Siellä sitten olisitte kellarissa, kaksi höyrypäätä 😍😂
No joskus täällä kirjoitti naisoletettu, joka oli ostanut iskuporakoneen ja ehdotin, että mun kellarista löytyis paljon porailtavaa. Että saa tulla toteuttamaan itseään ihan vapaasti...ei näkynyt...Mutta nyt voisi tulla joku putkipihdit ostanut nainen vääntelee putkiliitoksia kiinni. :oD
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No joskus täällä kirjoitti naisoletettu, joka oli ostanut iskuporakoneen ja ehdotin, että mun kellarista löytyis paljon porailtavaa. Että saa tulla toteuttamaan itseään ihan vapaasti...ei näkynyt...Mutta nyt voisi tulla joku putkipihdit ostanut nainen vääntelee putkiliitoksia kiinni. :oD
Mikä olisi romanttisempi alku suhteelle kuin yhdessä putkiliitosten vääntely 😂 Ehkä se porakoneen ostanut nainen vielä ilmoittautuu, varmaan löytyy käyttöä vielä porakoneellekin sun projektin tiimoilta 😁
Anonyymi kirjoitti:
Mikä olisi romanttisempi alku suhteelle kuin yhdessä putkiliitosten vääntely 😂 Ehkä se porakoneen ostanut nainen vielä ilmoittautuu, varmaan löytyy käyttöä vielä porakoneellekin sun projektin tiimoilta 😁
No itseasiasss kun mainitsit, niin olis tarvetta parille 1,5 tuuman reijälle pannuhuoneeseen. 😁
Sais tiksta niitä siinä ihan rauhassa ja tarjoisin ylläpidon, kahvit, ruyat ja makuvissyt. 🤣
Kokemus opettaa varovaiseksi. Aiemmin koettu suojelee, mutta silloin kyse voi olla käsittelemättömästä traumasta, jos lähtökohtaisesti ajattelee ettei mikään suhde voi onnistua. Toisaalta ihminen muuttuu ja se ettei parisuhde kiinnosta, on yhtä normaalia kuin se, että kiinnostaa.
- Anonyymi
>Yrityksiä välillä ja nyt aika skeptinen ja elämään etsitään sisältöä muusta kuin suhteilusta...
En tiedä olenko kyynistynyt, vai vaan realisti? Mutta ei kiinnosta mikään parisuhde mitenkään enää..>
Noinnikkäänsä täältä 🙄 ei lisättävää, vaikka et kyllä minulle viestiä laittanut. Ehkä tämä on vaan päivän tila, mutta nyt on vaan voimat mihinkään suuriin muutoksiin vähissä... - Anonyymi
Ihania on paljon, mutta niitä oikeita vain muutama. Tunnistan fiiliksen. Itse lähden nykyään säätöön vain, jos kunnolla kolahtaa. Harvoin kolahtaa. Et sä ole mitenkään poikkeus tässä. Se pakonomainen tarve ja paine "löytää joku" on ohi ja jäljellä on hienoinen kaipuu, että ehkä joskus jonkun erityisen vielä tapaa. Mutta jos ei, niin jollotellaan näinkin. Sanoisin, että jalat on kalahtaneet maahan, suomut silmiltä pois ja sydän parkkiintunut, mutta vielä onneksi hiukan auki.
Tervetuloa aikuisten klubiin.
- ExpIhana että oot vielä täällä. . 😊
Eipä muuta tuohon. (Ei voi vägätä väkisin mitään)
Aamen. 😁
- Anonyymi
Haluisitpas parisuhteen muttet vaan myönnä sitä. Exä jätti sulle paskan muistijäljen.
Kuvittele 50 vuotta eteenpäin ja tandemkeinutuoli jossa yhdessä harmaahapsisina ja hampaattomina laulatte kultaista nuoruutta.
Jos oikeesti haluaa viettää aikaa toisen kanssa niin se on siinä. Jos kaipaa omaa tilaa ja aikaa, tunne ei ole joko kasvanut 24/7 tasolle tai sitä ei tulekaan.
Huono itsetuntoiset haksahtaa tapailu- ja tyhjennyssuhteisiin, se tunne kelvata jollekin edes joskus, olla joku jota pitää ohjaimissaan. Eri asia kun yhden illan juttu.
Oletko kuullut sanontaa huumasi pimperolla? - Anonyymi
Mikä siinä parisuhteessa niin tavoiteltavaa on? No joillain varmasti perheen perustaminen, mutta senkin voi tehdä ilman parisuhdetta.
Nykyään on hyväksyttävää kehitellä erilaisia suhteita ihmisten kanssa. Jos sitä hyväksyntää muilta haluaa ja sitä pitää tärkeänä...
Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka kaipaavat rinnalleen kumppania.
Mä en voisi ajatella asuvani kenenkään kanssa vakituiseen. Täytyy siis olla kaksi asuntoa, kummallekin omansa. Mulle riittää siis yksi kumppani, mutta siinäkin on joskus liikaa 😄
xLinerNo mä siis jo mietinkin, että mikä vimma ja sitten odotusarvo jostain joskus onkaan voinut olla? Nyt se tuntuukin kaukaiselle toiveelle, mikä ei tulisi olemaan totta enää, ihan itseni puolesta.
No tuo asumisjuttukin on ihan ok, että molemmille omat, mutta silti mä ainakin oon törmännyt ihmisiin, jotka haluaa kuitenkin perinteisen parisuhteen... mitä hittoa se sitten liekään?
Mutta ei näitä juttuja lopulta kovin moni pohdi... menee vaan samalla tavalla kuin on 20-30 vuotta tottunut menemään. :oD
Itse ei vaan hotsittais hakata päätä seinään enää. :oD
- Anonyymi
Eronneilla naisilla on usein huono itsetunto ja elämä muutenkin pirstaleina koska miehet kohdelleet huonosti. Naisia on petetty ja kaikkea ja naisen unelma top 10 mies ei ollutkaan se unelmamies vaan jännämies ja siksi naisilla huono itsetunto ja kaikkea. Ei löydy enää terveitä kunnollisia naisia jotka käsitelleet eronsa hyvin ja olisivat valmiita uuteen suhteeseen.
- Anonyymi
Onko huono itsetunto este uudelle parisuhteelle? Jos sen tiedostaa eikä siitä aiheudu mitään sen suurempaa draamaa, niin voisiko mies ymmärtää tilanteen ja antaa naiselle tilaa rakentaa itsetuntoaan uudelleen? Ei miehen tehtävänä ole tietenkään tehdä tätä työtä naisen puolesta, mutta tekeekö huono itsetunto naisesta automaattisesti kumppaniksi kelpaamattoman?
Anonyymi kirjoitti:
Onko huono itsetunto este uudelle parisuhteelle? Jos sen tiedostaa eikä siitä aiheudu mitään sen suurempaa draamaa, niin voisiko mies ymmärtää tilanteen ja antaa naiselle tilaa rakentaa itsetuntoaan uudelleen? Ei miehen tehtävänä ole tietenkään tehdä tätä työtä naisen puolesta, mutta tekeekö huono itsetunto naisesta automaattisesti kumppaniksi kelpaamattoman?
Eihän se este ole, jos sen tosiaan myöntää, mutta on se aika raskastakin olla suhteessa sellaisen kanssa, vaikka ei tekisikään mitään draamaa siitä. Jos toiselle kertoo, miten kokee hänet ihanana ja fiksuna ihmisenä ja toinen ei niitä tosiasioita osaa ottaa vastaan vaan dissaa itseään päivästä toiseen, niin siinä käy se, että tuntuu suoranaisesti pahalta katsoa vierestä, kun sitä omasta mielestä ihanaa ihmistä latistetaan kokoajan. :o(
Suhteessahan sitä kokee toista kohtaan lämpimiä tunteita ja se toinen on tärkeä, mutta jos sitä toista satutetaan kokoajan ja hänen itsensä toimesta, on se julmaa..... oon kokenut ja sen ruoskimisen... Sen näkee toisen silmistä...ne samalla on hylätyn lapsen silmät mitkä sieltä katsoo....- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Eihän se este ole, jos sen tosiaan myöntää, mutta on se aika raskastakin olla suhteessa sellaisen kanssa, vaikka ei tekisikään mitään draamaa siitä. Jos toiselle kertoo, miten kokee hänet ihanana ja fiksuna ihmisenä ja toinen ei niitä tosiasioita osaa ottaa vastaan vaan dissaa itseään päivästä toiseen, niin siinä käy se, että tuntuu suoranaisesti pahalta katsoa vierestä, kun sitä omasta mielestä ihanaa ihmistä latistetaan kokoajan. :o(
Suhteessahan sitä kokee toista kohtaan lämpimiä tunteita ja se toinen on tärkeä, mutta jos sitä toista satutetaan kokoajan ja hänen itsensä toimesta, on se julmaa..... oon kokenut ja sen ruoskimisen... Sen näkee toisen silmistä...ne samalla on hylätyn lapsen silmät mitkä sieltä katsoo....Ymmärrän hyvin tuon, mitä sanoit. Se on kivuliasta sekä henkilölle itselleen että sille toiselle, joka joutuu asiaa vierestä katsomaan. Mietin tätä lähinnä sen takia, että itse olen tullut rankasti satutetuksi parisuhderintamalla ja itsetuntoni käytännössä poljettiin täysin maan rakoon. Minulla on myös muunlaista painolastia menneisyydestä esimerkiksi vanhempieni alkoholismin takia ja sieltä kumpuaa myös tuota hylkäämisen pelkoa, sillä koin nuorena vanhempieni hylänneen minut. Minun vastuulleni jäi esim nuoremmista sisaruksista huolehtiminen ja jouduin kasvamaan liian nopeasti.
Koen silti pystyneeni työstämään itsetunto-ongelmiani niin, etten itse näe niiden olevan enää este parisuhteen aloittamiselle. Pystyn ottamaan vastaan kehuja ja uskon olevani niiden arvoinen. Tunnistan silti, että itsetuntoni on edelleen aika herkillä ja se vaatisi kumppanilta sellaista "kalliona" oloa. En tarkoita mitään jatkuvaa kehumista, vakuuttelua tms. vaan ihan sitä, että toinen on siinä ja pystyy asennoitumaan toisen heikkoihin hetkiin kypsästi. Tavallaan antaa tilaa toiselle tunteidensa käsittelyyn. Itse olen henkilönä hyvin draamaton eli en koskaan olettaisi miehen sietävän mitään jatkuvaa draamaa tai riitelyä tai muuta tunteilla pelailua. Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän hyvin tuon, mitä sanoit. Se on kivuliasta sekä henkilölle itselleen että sille toiselle, joka joutuu asiaa vierestä katsomaan. Mietin tätä lähinnä sen takia, että itse olen tullut rankasti satutetuksi parisuhderintamalla ja itsetuntoni käytännössä poljettiin täysin maan rakoon. Minulla on myös muunlaista painolastia menneisyydestä esimerkiksi vanhempieni alkoholismin takia ja sieltä kumpuaa myös tuota hylkäämisen pelkoa, sillä koin nuorena vanhempieni hylänneen minut. Minun vastuulleni jäi esim nuoremmista sisaruksista huolehtiminen ja jouduin kasvamaan liian nopeasti.
Koen silti pystyneeni työstämään itsetunto-ongelmiani niin, etten itse näe niiden olevan enää este parisuhteen aloittamiselle. Pystyn ottamaan vastaan kehuja ja uskon olevani niiden arvoinen. Tunnistan silti, että itsetuntoni on edelleen aika herkillä ja se vaatisi kumppanilta sellaista "kalliona" oloa. En tarkoita mitään jatkuvaa kehumista, vakuuttelua tms. vaan ihan sitä, että toinen on siinä ja pystyy asennoitumaan toisen heikkoihin hetkiin kypsästi. Tavallaan antaa tilaa toiselle tunteidensa käsittelyyn. Itse olen henkilönä hyvin draamaton eli en koskaan olettaisi miehen sietävän mitään jatkuvaa draamaa tai riitelyä tai muuta tunteilla pelailua.No se, että on jonkun elämässään koetun kanssa vaikka joskus heikolla, ei ehkä kuitenkaan tarkoita, että olisi huno itsetunto....siis minusta. Vaan joskus joku saa olon heikoksi ja silloin on ookoo ottaa vastaan silitystä, halia ja läsnäoloa, eli lohdutusta. Se on aivan fine. :o)
Mutta jos ei osaa ottaa vastaan lohdutusta, ei välttämättä osaa lohduttaa itseään, eikä sitä toistakaan. Karkaa tai siirtää tunteen johonkin muuhun... työntekoon, ryyppäilyyn, liikuntaan ja ties mihin, mutta ei siis lohduta itseään, eikä osaa ottaa lohdutusta vastaan, eikä taas toisenlaisissa tilanteissa osaa lohduttaa toista, vaan saattaa jopaq kääntää sen toisen heikkona olemisen omaan pahaan oloon...- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No se, että on jonkun elämässään koetun kanssa vaikka joskus heikolla, ei ehkä kuitenkaan tarkoita, että olisi huno itsetunto....siis minusta. Vaan joskus joku saa olon heikoksi ja silloin on ookoo ottaa vastaan silitystä, halia ja läsnäoloa, eli lohdutusta. Se on aivan fine. :o)
Mutta jos ei osaa ottaa vastaan lohdutusta, ei välttämättä osaa lohduttaa itseään, eikä sitä toistakaan. Karkaa tai siirtää tunteen johonkin muuhun... työntekoon, ryyppäilyyn, liikuntaan ja ties mihin, mutta ei siis lohduta itseään, eikä osaa ottaa lohdutusta vastaan, eikä taas toisenlaisissa tilanteissa osaa lohduttaa toista, vaan saattaa jopaq kääntää sen toisen heikkona olemisen omaan pahaan oloon...Juuri tuota hain, että suhteessa on molemmilla tilaa kokea tunteita ja heikkoja hetkiä. Joskus se heikko hetki sattuu johtumaan itsetuntoon liittyvistä ongelmista. Silloin usein riittää vain toisen läsnäolo. Joskus miehet yrittävät lähteä ratkaisemaan ongelmaa vaikka pelkkä silittely ja kuuntelu riittäisi.
Koen tärkeäksi, että ihminen itse käsittelee tunteensa ja ongelmansa esimerkiksi ennen uuteen parisuhteeseen hyppäämistä, mutta kokemukset ja tuntemukset eivät poistu kuin taikaiskusta ja monilla meistä on arpia, joita kantaa ikuisesti mukanaan. Tämä pitäisi kyetä hyväksymään toisessa. Tai ainakin itse hyväksyn. En odota, että näin keski-ikäisenä tapaisin miestä, jolla ei olisi mitään kipeitä kokemuksia tai vaikeita tunteita menneisyydessään. Anonyymi kirjoitti:
Juuri tuota hain, että suhteessa on molemmilla tilaa kokea tunteita ja heikkoja hetkiä. Joskus se heikko hetki sattuu johtumaan itsetuntoon liittyvistä ongelmista. Silloin usein riittää vain toisen läsnäolo. Joskus miehet yrittävät lähteä ratkaisemaan ongelmaa vaikka pelkkä silittely ja kuuntelu riittäisi.
Koen tärkeäksi, että ihminen itse käsittelee tunteensa ja ongelmansa esimerkiksi ennen uuteen parisuhteeseen hyppäämistä, mutta kokemukset ja tuntemukset eivät poistu kuin taikaiskusta ja monilla meistä on arpia, joita kantaa ikuisesti mukanaan. Tämä pitäisi kyetä hyväksymään toisessa. Tai ainakin itse hyväksyn. En odota, että näin keski-ikäisenä tapaisin miestä, jolla ei olisi mitään kipeitä kokemuksia tai vaikeita tunteita menneisyydessään.Joo, mutta noi on aika vaikeita monelle. Ja ihan yhtä lailla olen nähnyt avuttomuutta naisilla, että sitä toisen pahaa mieltä tai tunnetta ei uskalleta ihan vaan lohduttaa, vaan se vedetään itseen ja tai muuten mitätöidään, tarkoittamatta. On varmaan outoa nähdä mies kokemassa jotain negatiivista tunnetta tms?
Tuossa sanoit, että olet kokenut vanhempien alkoholismia ja tukenut nuorempia sisaruksia, niin äkkiä se rooli tukemiseen tai muuhun ratkaisemiseen tulee luonnostaan, kuin se että vaan istuu vieressä ja kuuntelee. Lisäksi se saattaa syyllistää, jos se liittyykin jollain tavoin sinuun.
Ja vaikka tosiaan itse kävisi omaa historiaansa ja siihen liittyviä tunteita itsessään läpi, tälläiset tilanteet jossain intensiivisessä suhteessa voi pompata yllättäen ja sieltä toiselta tulee sellaista peilikuvaa vasten kasvoja, että niihin ei voi itsekseen, eikä terapiassakaan valmistautua.. Toki hyvä jos voi... mutta yllättävän vaikeaa vaan monelle pariskunnalle. Ja uskoisinkin, että tässä on suurin syy kompuroimisiin suhteissa.- Anonyymi
Pikemminkin näyttää sille, että jotkut naiset valitsee aina niitä keskenään kaltaisia. Tietynlaisia, jotka sitten ei ole oikeanlaisia siinä mielessä, ettei ne miehet tuota kun pettymystä lopulta.
Kaikki ei osaa muuttaa kaavaa ja lyö uudestaan ja uudestaan päätään seinään, kunnes alkaa tuntua ettei hyviä miehiä muka ole olemassakaan. Luovutan, vaikka vika on itsessä ja omissa kaavoissa.
Pitäisi kyetä muuttamaan kaavaa ja ersimään jotakin ihan erilaista, kun ennen, erilaista mihin ei aina pety. Mut kun se ei ehkä kutkuta...
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Pikemminkin näyttää sille, että jotkut naiset valitsee aina niitä keskenään kaltaisia. Tietynlaisia, jotka sitten ei ole oikeanlaisia siinä mielessä, ettei ne miehet tuota kun pettymystä lopulta.
Kaikki ei osaa muuttaa kaavaa ja lyö uudestaan ja uudestaan päätään seinään, kunnes alkaa tuntua ettei hyviä miehiä muka ole olemassakaan. Luovutan, vaikka vika on itsessä ja omissa kaavoissa.
Pitäisi kyetä muuttamaan kaavaa ja ersimään jotakin ihan erilaista, kun ennen, erilaista mihin ei aina pety. Mut kun se ei ehkä kutkuta...
JasuSiihen tarvitsisi muuttaa vähän kaikkea. Odotuksia, omaa osallistumista ja muuttaa sitä odotusta, että on silleensä ihan toiveiden täyttymys.. kun on vaan nsinrn ja ainskin itsestään ihana. 😁
Sivuhuomautus...😁- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Joo, mutta noi on aika vaikeita monelle. Ja ihan yhtä lailla olen nähnyt avuttomuutta naisilla, että sitä toisen pahaa mieltä tai tunnetta ei uskalleta ihan vaan lohduttaa, vaan se vedetään itseen ja tai muuten mitätöidään, tarkoittamatta. On varmaan outoa nähdä mies kokemassa jotain negatiivista tunnetta tms?
Tuossa sanoit, että olet kokenut vanhempien alkoholismia ja tukenut nuorempia sisaruksia, niin äkkiä se rooli tukemiseen tai muuhun ratkaisemiseen tulee luonnostaan, kuin se että vaan istuu vieressä ja kuuntelee. Lisäksi se saattaa syyllistää, jos se liittyykin jollain tavoin sinuun.
Ja vaikka tosiaan itse kävisi omaa historiaansa ja siihen liittyviä tunteita itsessään läpi, tälläiset tilanteet jossain intensiivisessä suhteessa voi pompata yllättäen ja sieltä toiselta tulee sellaista peilikuvaa vasten kasvoja, että niihin ei voi itsekseen, eikä terapiassakaan valmistautua.. Toki hyvä jos voi... mutta yllättävän vaikeaa vaan monelle pariskunnalle. Ja uskoisinkin, että tässä on suurin syy kompuroimisiin suhteissa.Varmasti avuttomuutta kohdata toisen tunteita ja pahaa mieltä esiintyy yhtä lailla naisillakin. Heteronaisena sitä vain puhuu omasta näkökulmasta.
Oman kokemukseni mukaan miehet ovat sulkeutuneempia tunteidensa kanssa kuin naiset. Jotkut miehet tuntuvat kokevan tunteidensa paljastamisen jopa heikkoutena, mikä johtunee vielä nykyäänkin vallitsevasta käsityksestä siitä, millainen miehen tulisi olla. Itse koen kykeneväni kohtaamaan myös miehen negatiivisia tunteita, joskin täytyy tunnustaa, että omissa suhteissani mies on ollut se enemmän se lohduttaja.
Tuo, mitä sanoit lapsuuden kokemusten vaikutuksista siihen rooliin, mihin vielä aikuisenakin hakeutuu pitää itseasiassa hyvinkin paikkaansa kohdallani. Olen aina esim ystäväporukassa ollut se, joka huolehtii muista. Otan herkästi vastuunkantajan ja ratkaisijan roolin ja minun on vaikea päästää tästä irti. Olen oppinut iän myötä sen, ettei minun tarvitse koko maailman murheita ratkaista, mutta aina se ei onnistu.
Omat tunteet saattavat tosiaan yllättää ja hypätä eteen erikoisissakin tilanteissa parisuhteessa. Vaatii uskallusta myöntää, että nyt tuntuu pahalta. Itse olen yrittänyt noudattaa tunnemyllerrysten suhteen sitä periaatetta, etten hyppää hätäisiin johtopäätöksiin. Jos tuntuu vaikealta, tuntee voimakasta ahdistusta, jopa paniikkia, niin silloin on hyvä vetää syvään henkeä ja ottaa pieni aikalisä. Tarkoittaa se käytännössä sitten mitä tahansa, mutta tunnepurkaukseen on hyvä ottaa sen verran etäisyyttä, että pystyy ymmärtämään mistä se kertoo, mitä tapahtui, ettei tule esimerkiksi kaataneensa toisen niskaan jotain sellaista, mikä johtuu omista käsittelemättömistä traumoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pikemminkin näyttää sille, että jotkut naiset valitsee aina niitä keskenään kaltaisia. Tietynlaisia, jotka sitten ei ole oikeanlaisia siinä mielessä, ettei ne miehet tuota kun pettymystä lopulta.
Kaikki ei osaa muuttaa kaavaa ja lyö uudestaan ja uudestaan päätään seinään, kunnes alkaa tuntua ettei hyviä miehiä muka ole olemassakaan. Luovutan, vaikka vika on itsessä ja omissa kaavoissa.
Pitäisi kyetä muuttamaan kaavaa ja ersimään jotakin ihan erilaista, kun ennen, erilaista mihin ei aina pety. Mut kun se ei ehkä kutkuta...
JasuEn sanoisi, etteikö miehetkin keskenään lyötyäytyjiä, mutta monet vahvat naiset työpaikoilla on jotenkin noita ryhmäytyjiä, ja sillä väärällä tavalla.
Eilen juttelin työkaverin kanssa illalla. Hänen mielestä oli hyvä jutella, kun ei tarvinnut pelätä mitä uskaltaa sanoa. Tuli jotenkin surullinen olo, miksi tämä voi olla tällä tavalla. Ja ne työpaikan miehet, jotka ei uskalla ottaa kantaa mihinkään tai ymmärrä ympäristöstään mitään. - Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Siihen tarvitsisi muuttaa vähän kaikkea. Odotuksia, omaa osallistumista ja muuttaa sitä odotusta, että on silleensä ihan toiveiden täyttymys.. kun on vaan nsinrn ja ainskin itsestään ihana. 😁
Sivuhuomautus...😁Ihan ekana pitäis hoksata, että oma kaava on varmaankin väärä, jos aina pettyy eikä etsiä aina vikaa niistä miehistä/naisista. Jees. 👍
Kun minä tiedän mitä minä ja taas kops, uus kuhmu päässä.
Jasu Anonyymi kirjoitti:
Varmasti avuttomuutta kohdata toisen tunteita ja pahaa mieltä esiintyy yhtä lailla naisillakin. Heteronaisena sitä vain puhuu omasta näkökulmasta.
Oman kokemukseni mukaan miehet ovat sulkeutuneempia tunteidensa kanssa kuin naiset. Jotkut miehet tuntuvat kokevan tunteidensa paljastamisen jopa heikkoutena, mikä johtunee vielä nykyäänkin vallitsevasta käsityksestä siitä, millainen miehen tulisi olla. Itse koen kykeneväni kohtaamaan myös miehen negatiivisia tunteita, joskin täytyy tunnustaa, että omissa suhteissani mies on ollut se enemmän se lohduttaja.
Tuo, mitä sanoit lapsuuden kokemusten vaikutuksista siihen rooliin, mihin vielä aikuisenakin hakeutuu pitää itseasiassa hyvinkin paikkaansa kohdallani. Olen aina esim ystäväporukassa ollut se, joka huolehtii muista. Otan herkästi vastuunkantajan ja ratkaisijan roolin ja minun on vaikea päästää tästä irti. Olen oppinut iän myötä sen, ettei minun tarvitse koko maailman murheita ratkaista, mutta aina se ei onnistu.
Omat tunteet saattavat tosiaan yllättää ja hypätä eteen erikoisissakin tilanteissa parisuhteessa. Vaatii uskallusta myöntää, että nyt tuntuu pahalta. Itse olen yrittänyt noudattaa tunnemyllerrysten suhteen sitä periaatetta, etten hyppää hätäisiin johtopäätöksiin. Jos tuntuu vaikealta, tuntee voimakasta ahdistusta, jopa paniikkia, niin silloin on hyvä vetää syvään henkeä ja ottaa pieni aikalisä. Tarkoittaa se käytännössä sitten mitä tahansa, mutta tunnepurkaukseen on hyvä ottaa sen verran etäisyyttä, että pystyy ymmärtämään mistä se kertoo, mitä tapahtui, ettei tule esimerkiksi kaataneensa toisen niskaan jotain sellaista, mikä johtuu omista käsittelemättömistä traumoista.Huh. Aika huikeaa, jopa voisin pitää trollauksena... mutta en usko, että trollit jaksais miettiä noin pitkälle...
Vetäytyminenkin on reaktio... siitäkin on hyvä ilmoittaa, että tarvitsee hetken tilaa, mutta myöös sanoa edes jokin takaraja, ettei toinen ole levoton vaan voi johonkin tukeutua ja siten antaa tilaa...
Vaikka itse kokee jotain suurta myllerrystä, kokee se toinenkin...- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Huh. Aika huikeaa, jopa voisin pitää trollauksena... mutta en usko, että trollit jaksais miettiä noin pitkälle...
Vetäytyminenkin on reaktio... siitäkin on hyvä ilmoittaa, että tarvitsee hetken tilaa, mutta myöös sanoa edes jokin takaraja, ettei toinen ole levoton vaan voi johonkin tukeutua ja siten antaa tilaa...
Vaikka itse kokee jotain suurta myllerrystä, kokee se toinenkin...Miksi tämä olisi trollausta? 🤔
Ehdottomasti pitää toiselle kertoa, jos tarvitsee tilaa itselleen. Se, jos vain häipyy ja jättää toisen ihmettelemään, mitä tapahtui, on mielestäni jopa henkistä väkivaltaa. Anonyymi kirjoitti:
Miksi tämä olisi trollausta? 🤔
Ehdottomasti pitää toiselle kertoa, jos tarvitsee tilaa itselleen. Se, jos vain häipyy ja jättää toisen ihmettelemään, mitä tapahtui, on mielestäni jopa henkistä väkivaltaa.No täällä tulee vastaan kaikkea. 😁
Ei kannata hetmostua.... tässä on tilaa on sanoa kaikkea..
Vastaan kyllä ajallaan kaikkeen. 😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No täällä tulee vastaan kaikkea. 😁
Ei kannata hetmostua.... tässä on tilaa on sanoa kaikkea..
Vastaan kyllä ajallaan kaikkeen. 😊Tulee todella vastaan kaikenlaista, mutta minä olen kyllä ihan oikea ja aito ihminen, jopa vähän tuttu sulle irl 😊
Anonyymi kirjoitti:
Tulee todella vastaan kaikenlaista, mutta minä olen kyllä ihan oikea ja aito ihminen, jopa vähän tuttu sulle irl 😊
Jaah.. 😁
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Jaah.. 😁
Tunnistitko? 😄
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Arvelen.. 😁
Kannattaa tälleen anonyyminä avautua ja sitten paljastaa itsensä 😁
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa tälleen anonyyminä avautua ja sitten paljastaa itsensä 😁
No onhan se aina jännää. 😁
Silleen pihistärn pikkuhiljaa herutella. 😄- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No onhan se aina jännää. 😁
Silleen pihistärn pikkuhiljaa herutella. 😄Jotain jännää täytyy elämässä olla 😁
No joo, tämä oli "tahatonta", satuit vaan vastaamaan kommenttiini 😊 Anonyymi kirjoitti:
Jotain jännää täytyy elämässä olla 😁
No joo, tämä oli "tahatonta", satuit vaan vastaamaan kommenttiini 😊No joko päästät mut jännityksestä?😄
- Anonyymi
Olis elämä hukkaan mennyt jos ei tähän ikään olisi kyynistynyt. Lue,järkiintynyt.
Joo. Samaa mieltä, mutta kyllä välillä tulee mieleen, että se ihastumisen ja rakastumisen fiilis....onko se ollut harhaa? Se on kuitenkin kivan tuntuinen harha. :oD
- Anonyymi
Mä olen aina ollut sarkastinen yksilö, mutta kyynistyä en osaa. Enkä kyllä osaa ajatella niinkään, että ei parisuhdetta koskaan enää. En mä tosin ole koskaan kokenut parisuhdetta pakolliseksi tai koskaan sellaista etsinyt, että ehkä tuolla on vaikutusta asiaan. Parisuhteessa olen kyllä ollut, parissakin, mutta ei mulle olle jäänyt niistä traumoja. Mä en taida oikein olla traumatisoituvaakaan sorttia. Jos sellanen sopiva kohdalle osuu, niin ei mulla ole mitään ongelmaa lähteä parisuhteeseen ja asua yhdessä ja kaikkea sitä. Ja siis se tietyllä tavalla "perinteinen parisuhde" on oikeastaan sellainen ainoa johon lähtisin. Jotkus tapailut tai erilliset eivät mulle sovi lainkaan. En mä saisi niistä irti yhtään mitään. Mulle olis sitten ihan sama harrastaa irtonumeroita, jos ei oltaisi ihan perinteisesti yhdessä. Mä en koe parisuhdetta ja yhdessä asumista millään tavalla rajoittavaksi järjestelyksi, kun vaan seura on hyvin valittu.
No minä luulen, että mulle on jostain parisuhteesta tullut kasvatuksen ja ulkoapäin ohjautuneen kulttuurin mukaan jonkinlainen mittari itseäni kohtaan. Tosin se on hävinnyt tässä ajan saatossa pois.
Ja oikeastaan yleensäkin suhde johonkin ihmiseen on laajentunut. Repertuaareja on monta. Parisuhdekin kahden ihmisen välillä tarkoittaa niin paljon erilaista...toki niitä voidaan määritellä erilaiseksi...etäsuhde, erillissuhde, fwb-suhde...mutta eiköhän kaikki suhteet ole kuitenkin uniikkeja, kuten ihmisetkin...???🤔- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No minä luulen, että mulle on jostain parisuhteesta tullut kasvatuksen ja ulkoapäin ohjautuneen kulttuurin mukaan jonkinlainen mittari itseäni kohtaan. Tosin se on hävinnyt tässä ajan saatossa pois.
Ja oikeastaan yleensäkin suhde johonkin ihmiseen on laajentunut. Repertuaareja on monta. Parisuhdekin kahden ihmisen välillä tarkoittaa niin paljon erilaista...toki niitä voidaan määritellä erilaiseksi...etäsuhde, erillissuhde, fwb-suhde...mutta eiköhän kaikki suhteet ole kuitenkin uniikkeja, kuten ihmisetkin...???🤔Minulle taas parisuhde ei ole iknä ollut mikään sen kummempi mittari. Se ei ollut sitä edes teini-ikäisenä.
Ihan varmasti kaikki suhteet ovat uniikkeja. Nuo määritelmät lienevät olemassa lähinnä vain helpottaakseen asian määrittelyä. Asioista on aina helpompi puhua,kun niille on jokin sana, jonka toivottavasti kaikki keskustelun osapuolet tajuavat ja käsittävät suht samoin. Anonyymi kirjoitti:
Minulle taas parisuhde ei ole iknä ollut mikään sen kummempi mittari. Se ei ollut sitä edes teini-ikäisenä.
Ihan varmasti kaikki suhteet ovat uniikkeja. Nuo määritelmät lienevät olemassa lähinnä vain helpottaakseen asian määrittelyä. Asioista on aina helpompi puhua,kun niille on jokin sana, jonka toivottavasti kaikki keskustelun osapuolet tajuavat ja käsittävät suht samoin.Niin, en minäkään varsinaisesti tajua, että miksi se mulle on joskus ollut mittari, mutta mähän oon muutenkin miettinyt itseäni jonkinlaisten suoritusten kautta ja se voi taas johtua siitä, että aikoinaan vanhemmille suoritus on ollut tärkeää, kun ovat sen maalla itse oppineet varsin hyvin. Ahkeraa on kehuttu.
Joo, sepä se on, että keksitään erilaisia nimiä erilaisille suhteille...tai nykyään ihan mille vaan, että osattais edes puhua sinnepäin jostain, mutta eihän sellaiset anna kuin korkeintaan laveat raamit.- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Niin, en minäkään varsinaisesti tajua, että miksi se mulle on joskus ollut mittari, mutta mähän oon muutenkin miettinyt itseäni jonkinlaisten suoritusten kautta ja se voi taas johtua siitä, että aikoinaan vanhemmille suoritus on ollut tärkeää, kun ovat sen maalla itse oppineet varsin hyvin. Ahkeraa on kehuttu.
Joo, sepä se on, että keksitään erilaisia nimiä erilaisille suhteille...tai nykyään ihan mille vaan, että osattais edes puhua sinnepäin jostain, mutta eihän sellaiset anna kuin korkeintaan laveat raamit.Vaikka ne ovatkin vain leveät raamit, niin silti on pakko puhua joillain sanoilla, jotta keskustelun saa alkuun. Sitten sitä sitä tietysti on syytä syventää ja selkeyttää, kun oikeanlainen keskutelukumppani löytyy.
Itsestäni voin sanoa, että mulle ei mitkään tollaset ihan tossa ekassa viestissä mainitsemani suhdemuodot sovi. Kuten sanoin, niin mä en saa niistä irti mitään sellaista, jonka kokisin tarpeelliseksi. Mä en kaipaa mitään leffaseuraa tai teatteriseuraa tai ravintolaseuraa tai mitään muutakaan tuollaista seuraa niin, että sen takia tarvitsisi jotain parisuhdekuviota kehittää. Mulla on ihan ystäviä ja kavereita sitä varten. Se mitä minä voisin parisuhteesta kaivata on sellainen tavallisten arkisten asioiden ja oman elämän jakaminen, jota ei tule hyvänkään ystävän kanssa tehtyä. Anonyymi kirjoitti:
Vaikka ne ovatkin vain leveät raamit, niin silti on pakko puhua joillain sanoilla, jotta keskustelun saa alkuun. Sitten sitä sitä tietysti on syytä syventää ja selkeyttää, kun oikeanlainen keskutelukumppani löytyy.
Itsestäni voin sanoa, että mulle ei mitkään tollaset ihan tossa ekassa viestissä mainitsemani suhdemuodot sovi. Kuten sanoin, niin mä en saa niistä irti mitään sellaista, jonka kokisin tarpeelliseksi. Mä en kaipaa mitään leffaseuraa tai teatteriseuraa tai ravintolaseuraa tai mitään muutakaan tuollaista seuraa niin, että sen takia tarvitsisi jotain parisuhdekuviota kehittää. Mulla on ihan ystäviä ja kavereita sitä varten. Se mitä minä voisin parisuhteesta kaivata on sellainen tavallisten arkisten asioiden ja oman elämän jakaminen, jota ei tule hyvänkään ystävän kanssa tehtyä.No entäs jos puhutaan intiimistä ihmissuhteesta? Sen ympärillehän voi paremmin lähteä kehittämään jotain, eikä se ole ehkä kuitenkaan mitään perinteistä.... ???
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No entäs jos puhutaan intiimistä ihmissuhteesta? Sen ympärillehän voi paremmin lähteä kehittämään jotain, eikä se ole ehkä kuitenkaan mitään perinteistä.... ???
No minulle ihmissuhde, jota voi parisuhteeksi määrittää, on automaattisesti myös intiimi. Mä en vaan tullut edes ajatelleeksi sitä tuohon kirjoittaa, kun mulle se intimiys liittyy parisuhteeksi määriteltävään niin oleellisesti. Intiimiys on siis tietenkin paljon muutakin kuin vain pelkkää seksiä.
Vaan en mä kaipaa minkäänlaista parisuhdetta vain tuon puolen takia. Mulle se tarve syntyy ihmisestä, eikä niin että hakisin ihmistä tarpeen täyttämistä varten. Pelkät himot saan hoidettua tarpeen vaatiessa itsekin, eikä pelkkä läheisyyden tarve saa mua etsimään ihmistä. Ennemmin etsin vaikka irtosuhteen kuin vaikka nyt erillis- tai tapailusuhteen, jos tuo tarve niin sietämättömäksi kasvaisi. Jos sanon ihan raatorehellisesti juuri niin julmasti kuin miten sen oikeasti kokisin, niin mulle vaikka tapailusuhteen toinen osapuoli ei oikeasti koskaan muuttuisi miksikään irtoseksiä kummemmaksi, eli se olisi oikeasti mulle ihan se ja sama. Jos mä koen ihmisen ystäväksi, niin ei mulle synny seksuaalista tarvetta sellaista ihmistä kohtaan ja jos taas rakastan romantisesti, niin ei mulle silloin riitä aikataulutettu tapailu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No minulle ihmissuhde, jota voi parisuhteeksi määrittää, on automaattisesti myös intiimi. Mä en vaan tullut edes ajatelleeksi sitä tuohon kirjoittaa, kun mulle se intimiys liittyy parisuhteeksi määriteltävään niin oleellisesti. Intiimiys on siis tietenkin paljon muutakin kuin vain pelkkää seksiä.
Vaan en mä kaipaa minkäänlaista parisuhdetta vain tuon puolen takia. Mulle se tarve syntyy ihmisestä, eikä niin että hakisin ihmistä tarpeen täyttämistä varten. Pelkät himot saan hoidettua tarpeen vaatiessa itsekin, eikä pelkkä läheisyyden tarve saa mua etsimään ihmistä. Ennemmin etsin vaikka irtosuhteen kuin vaikka nyt erillis- tai tapailusuhteen, jos tuo tarve niin sietämättömäksi kasvaisi. Jos sanon ihan raatorehellisesti juuri niin julmasti kuin miten sen oikeasti kokisin, niin mulle vaikka tapailusuhteen toinen osapuoli ei oikeasti koskaan muuttuisi miksikään irtoseksiä kummemmaksi, eli se olisi oikeasti mulle ihan se ja sama. Jos mä koen ihmisen ystäväksi, niin ei mulle synny seksuaalista tarvetta sellaista ihmistä kohtaan ja jos taas rakastan romantisesti, niin ei mulle silloin riitä aikataulutettu tapailu.Jäin miettimään, että tuo edellinen viestini kaipaa ehkä muutaman selventävän lauseen. Tämäkin kuulostaa ehkä julmalta ajattelutavalta, mutta miksi mä harrastaisin seksiä tai olisi intiimisti kanssakäymisessä itselleni yhdentekevän ihmisen kanssa useamman kerran. Joku "tapailusuhde" olisi pohjimmiltaan minulle yhdentekevä. Ehkä mä olen tässä suhteessa kylmä ihminen, mutta mulle tapailusuhde ja jopa erillissuhdekin olisi jotain minkä voisin korvata tuosta vaan silmiäni räpäyttämättä toisella, koska ei mulla siinä tunteita syntyisi. Sellainen ei vaan antaisi mulle yhtään mitään.
Anonyymi kirjoitti:
Jäin miettimään, että tuo edellinen viestini kaipaa ehkä muutaman selventävän lauseen. Tämäkin kuulostaa ehkä julmalta ajattelutavalta, mutta miksi mä harrastaisin seksiä tai olisi intiimisti kanssakäymisessä itselleni yhdentekevän ihmisen kanssa useamman kerran. Joku "tapailusuhde" olisi pohjimmiltaan minulle yhdentekevä. Ehkä mä olen tässä suhteessa kylmä ihminen, mutta mulle tapailusuhde ja jopa erillissuhdekin olisi jotain minkä voisin korvata tuosta vaan silmiäni räpäyttämättä toisella, koska ei mulla siinä tunteita syntyisi. Sellainen ei vaan antaisi mulle yhtään mitään.
Mietin, että pitäisikö sinun jotenkin päästä tiettyyn aikamääreeseen tai jonkilaisen muun määreen jälkeen tiettyyn tilaan suhteessa, sanottakoot sitä vaikka nytten parisuhteeksi sitten, ennenkuin se merkkaa sinulle sitä" jotain"?
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Mietin, että pitäisikö sinun jotenkin päästä tiettyyn aikamääreeseen tai jonkilaisen muun määreen jälkeen tiettyyn tilaan suhteessa, sanottakoot sitä vaikka nytten parisuhteeksi sitten, ennenkuin se merkkaa sinulle sitä" jotain"?
Ei se liity mitenkään aikaan. Eikä se edes ole mikään sen kummempi tila. Mä en vaan ole ihminen, joka päästäisi helposti ketään henkisesti lähelle itseäni tai avaisin tunteitani tavoitettaviksi. Pidän tietyt asiat selkeästi erillään omassa elämässäni.
Mä olen ihminen, joka tuntee syvästi ja on aikalailla absoluuttisen lojaali niille itselleen tärkeille ihmisille (myös siis ystävät). En mä aseta niitä tunteitani avoimesti kenenkään eteen, jollei se ihminen ole jo alunperin selkeästi niiden "arvoinen". En ole esimerkiksi kummassakaan aiemmassa parisuhteessani koskaan käynyt mitään "ollaanko nyt yhdessä ja miten tämä määritellään" keskustelua. Ne vain ovat olleet siinä, ei niitä ole tarvinut erikseen määritellä. Ne ovat kestäneet sen minkä ovat, en ole traumatisoitunut, emme ole eronneet riidoissa, tmv. Anonyymi kirjoitti:
Ei se liity mitenkään aikaan. Eikä se edes ole mikään sen kummempi tila. Mä en vaan ole ihminen, joka päästäisi helposti ketään henkisesti lähelle itseäni tai avaisin tunteitani tavoitettaviksi. Pidän tietyt asiat selkeästi erillään omassa elämässäni.
Mä olen ihminen, joka tuntee syvästi ja on aikalailla absoluuttisen lojaali niille itselleen tärkeille ihmisille (myös siis ystävät). En mä aseta niitä tunteitani avoimesti kenenkään eteen, jollei se ihminen ole jo alunperin selkeästi niiden "arvoinen". En ole esimerkiksi kummassakaan aiemmassa parisuhteessani koskaan käynyt mitään "ollaanko nyt yhdessä ja miten tämä määritellään" keskustelua. Ne vain ovat olleet siinä, ei niitä ole tarvinut erikseen määritellä. Ne ovat kestäneet sen minkä ovat, en ole traumatisoitunut, emme ole eronneet riidoissa, tmv.No mutta jotenkinhan sun pitäisi määritellä, että mikä on suhteen tila, jos kirjoitit näin...
"Ehkä mä olen tässä suhteessa kylmä ihminen, mutta mulle tapailusuhde ja jopa erillissuhdekin olisi jotain minkä voisin korvata tuosta vaan silmiäni räpäyttämättä toisella, koska ei mulla siinä tunteita syntyisi. Sellainen ei vaan antaisi mulle yhtään mitään."
Oikeastaan tätä kohtaa mä mietin... Veikkaan, että alussa kaikki suhteet on eräänlaisia tapailusuhteita ja erillissuhteita, vai?- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No mutta jotenkinhan sun pitäisi määritellä, että mikä on suhteen tila, jos kirjoitit näin...
"Ehkä mä olen tässä suhteessa kylmä ihminen, mutta mulle tapailusuhde ja jopa erillissuhdekin olisi jotain minkä voisin korvata tuosta vaan silmiäni räpäyttämättä toisella, koska ei mulla siinä tunteita syntyisi. Sellainen ei vaan antaisi mulle yhtään mitään."
Oikeastaan tätä kohtaa mä mietin... Veikkaan, että alussa kaikki suhteet on eräänlaisia tapailusuhteita ja erillissuhteita, vai?Ainakaan omalla kohdallani veikkauksesi ei ole paikkansapitävä. Mun parisuhteeni ovat ollet oikeastaan ensihetkestä lähtien sellaisia, että kaikki liikenevä vapaa-aika on vietetty toisen seurassa. Ei niissä ole ollut mitään tapailuaikaa alussa.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No mutta jotenkinhan sun pitäisi määritellä, että mikä on suhteen tila, jos kirjoitit näin...
"Ehkä mä olen tässä suhteessa kylmä ihminen, mutta mulle tapailusuhde ja jopa erillissuhdekin olisi jotain minkä voisin korvata tuosta vaan silmiäni räpäyttämättä toisella, koska ei mulla siinä tunteita syntyisi. Sellainen ei vaan antaisi mulle yhtään mitään."
Oikeastaan tätä kohtaa mä mietin... Veikkaan, että alussa kaikki suhteet on eräänlaisia tapailusuhteita ja erillissuhteita, vai?Ja siis niin uskomattomalta kuin se ehkä voi kuulostaa niin ei, en ole koskaan käynyt minkäänlaista keskustelustelua, jossa olisi määritelty suhteen statusta.
Anonyymi kirjoitti:
Ainakaan omalla kohdallani veikkauksesi ei ole paikkansapitävä. Mun parisuhteeni ovat ollet oikeastaan ensihetkestä lähtien sellaisia, että kaikki liikenevä vapaa-aika on vietetty toisen seurassa. Ei niissä ole ollut mitään tapailuaikaa alussa.
Okei, yämä selvensi. 😊
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Okei, yämä selvensi. 😊
Ja siis yhteenmuuttamisesta olen käynyt keskustelun. Se keskustelu meni tyyliin, sopiiko, jos irtisanon oman asuntoni (toinen siis asui vuokralla) ja muutan ihan pysyvästi tänne ja onko jotain järkeä, että maksan vuokraa siitä kämpästä, kun en oo oikein edes käynyt siellä pariin kuukauteen. Eli kyseessä on ollut ihan käytäntöön liittyvä kysymys, ei mitään pohdintaa, että pitäsikö meidän muuttaa yhteen.
Anonyymi kirjoitti:
Ja siis yhteenmuuttamisesta olen käynyt keskustelun. Se keskustelu meni tyyliin, sopiiko, jos irtisanon oman asuntoni (toinen siis asui vuokralla) ja muutan ihan pysyvästi tänne ja onko jotain järkeä, että maksan vuokraa siitä kämpästä, kun en oo oikein edes käynyt siellä pariin kuukauteen. Eli kyseessä on ollut ihan käytäntöön liittyvä kysymys, ei mitään pohdintaa, että pitäsikö meidän muuttaa yhteen.
Joo, joillain se menee varmaan noin. :o)
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Joo, joillain se menee varmaan noin. :o)
Niin. Me ihmiset ollaan keskenään niin erilaisia, että monesti sitä miten toisten sitä on vaikee jopa kuvitella miten toisten elämät menee/ovat menneet.
Esimerkiksi toi mun edellisin parisuhteeni oli ihan varmasti ison osan ihmisistä mielestä outo. tai se tapa, jolla se alkoi olionen mielestä outo. Ei me oltu ikinä tavattu toisiamme livenä. Tunnettu joo jo kauan ja seurustelu livanä useampi kuukausi, mutta ei koskaan oltu yhdessä fyysisesti samassa paikassa. Sitten toinen tuli kylään ja jäi siihen kahdeksaksi vuodeksi, vailla mitään sen kummempia seremonioita ja pohdintoja. - Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Joo, joillain se menee varmaan noin. :o)
Tuossa mietin taas tuota sanaa "erillissuhde". Sillä kai tarkotetaan varsinaisesti sellasta, että asutaan erillään ja elämät ovat "erilliset", mutta silti ei vain tapailla, vaan ollaan ihan aidosti parisuhteessa. Omat parisuhteeni ovat varmaan olleet jotenkin "sovellettuja erillissuhteita", joissa on auttu yhdessä, mutta molempien elämät ovat olleet jossain määrin erilliset. Esimerkiksi erilliset finassiasiat, että yhteiset kulut maksetaan yhdessä, mutta ei kumpikaan ole ottanut kantaa mitä toinen lopuilla omillaan tekee. Vähän sama juttu jossain ajankäytössä, yhteiset sovitut asiat tehdään yhdessä, mutta ei kumpikaan sen ulkopuolella ole ottanut kantaa toisen ajankäyttöön. Että jos nyt tahtoo mennä vaikka mökille kekkaloimaan viikoksi, niin senkun menee, eikä toisen ole mikään pakko mukaan mennä. Tai mitä se nyt sitten onkaan mitä tahtoo tehdä.
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa mietin taas tuota sanaa "erillissuhde". Sillä kai tarkotetaan varsinaisesti sellasta, että asutaan erillään ja elämät ovat "erilliset", mutta silti ei vain tapailla, vaan ollaan ihan aidosti parisuhteessa. Omat parisuhteeni ovat varmaan olleet jotenkin "sovellettuja erillissuhteita", joissa on auttu yhdessä, mutta molempien elämät ovat olleet jossain määrin erilliset. Esimerkiksi erilliset finassiasiat, että yhteiset kulut maksetaan yhdessä, mutta ei kumpikaan ole ottanut kantaa mitä toinen lopuilla omillaan tekee. Vähän sama juttu jossain ajankäytössä, yhteiset sovitut asiat tehdään yhdessä, mutta ei kumpikaan sen ulkopuolella ole ottanut kantaa toisen ajankäyttöön. Että jos nyt tahtoo mennä vaikka mökille kekkaloimaan viikoksi, niin senkun menee, eikä toisen ole mikään pakko mukaan mennä. Tai mitä se nyt sitten onkaan mitä tahtoo tehdä.
Kuullostaa ihan mukavalle. :o)
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Kuullostaa ihan mukavalle. :o)
Ja siis tuo on se, johon mä olen ihan lapsuudessani kasvanut. Ei mun vanhempani olleet mitenkään yhteenkasvannet "siiamilaiset kaksoset", vaan heillä oli ihan omat juttunsa, eikä mun lapsuudenkodissani koskaan väännetty ajankäytöstä. Talous heillä oli tosin yhteinen ihan käytännön pakosta, kun ei ollut mitään ylimääräistä ja siksi jokainen vähänkään isompi hankinta oli pakko sopia yhdessä. Mutta joo, mun isä saatto ihan hyvin lähteä (ja lähtikin) viikoksi koiran kanssa metsästysreissulle tai kalastamaan johonki korpeen pikkupuroille. Mutsi viihty paremmin kotona ja vähän urbaanimmissa ympyröissä ja hänellä oli sitten ne omat menonsa. Mun isä kuoli tossa muutama vuosi sitten ja silloin tuli äidin kanssa isästä enemmäkin juteltua. Äiti sano, että tuo oli isässä se asia, jota hän arvosti kaikkein eniten. Se, että molemmilla oli vapaus ja se pysyi myös lasten syntymän jälkeen. Että hän saattoi täysin huoletta mennä omiin menoihinsa ja tiesi, että mies kyllä pärjää eikä mies tarvitse äidinkorviketta.
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Kuullostaa ihan mukavalle. :o)
Niin ja siis miksi sen suhteen pitäisi olla "elämän sisältö", vai miten sä sen tossa alotuksessa nyt sanoit?
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja siis miksi sen suhteen pitäisi olla "elämän sisältö", vai miten sä sen tossa alotuksessa nyt sanoit?
No eipä sen nykysellään tosiaankaan tartte olla...eikä olekaan. Mutta joskus kai siitä toivoi elämään jotain enemmän.... Ehkä sellainen lopulta romantisoitu haave kai?
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No eipä sen nykysellään tosiaankaan tartte olla...eikä olekaan. Mutta joskus kai siitä toivoi elämään jotain enemmän.... Ehkä sellainen lopulta romantisoitu haave kai?
En tiedä. Itselläni ei tosiaan ole koskaan ole ollut tollasta ajatusta parisuhteesta elämän sisältönä. Vaan siis joo, kyllähän tälläkin palstalla paljon törmää tohon ajatukseen, että kun ei parisuhdetta niin ei muka ole elämässä mitään. Jos sanon ihan suoraan niin itse en tuolla ajatuksella alkaneelle parisuhteelle kauhean pitkää kestoa ennusta ja mikä pahempi niin sellasen loppuessa ihminen on yhtäkkiä aika tyhjän päällä. Odotukset ja oletukset ovat niin jumalattoman kovat, että ei niihin kukaan yllä.
Tuolla yhdessä toisessa ketjussa väännetään siitä mikä on nykyajan ja entisajan parisuhteiden ero. Mä sanoisin, että yksi niistä isoista eroista, jos ei jopa suurin, on toi. Ennenvanhaan parisuhde ei ollut "elämän sisältö", vaan ihan vaan yksi osa elämää. Silloin ongelmaksi muodostui se, että se parisuhde usein oli käytännön sanelema pakko, josta ei päässyt mitenkään pois, jos asiat menivätkin ihan päin mäntyä.
Jos pääsisi johonkin noiden entisaikojen ja nykyisen tyylin puoliväliin tai napaisi molemmista nuo hyvät puolet, että parosuhde olisi ihan vaan yksi osa elämää eikä koko sisältö ja se ei olisi käytännön pakko, vaan vapaa valinta. Ainakin itselleni sellainen kuulostaa hyvältä. Anonyymi kirjoitti:
En tiedä. Itselläni ei tosiaan ole koskaan ole ollut tollasta ajatusta parisuhteesta elämän sisältönä. Vaan siis joo, kyllähän tälläkin palstalla paljon törmää tohon ajatukseen, että kun ei parisuhdetta niin ei muka ole elämässä mitään. Jos sanon ihan suoraan niin itse en tuolla ajatuksella alkaneelle parisuhteelle kauhean pitkää kestoa ennusta ja mikä pahempi niin sellasen loppuessa ihminen on yhtäkkiä aika tyhjän päällä. Odotukset ja oletukset ovat niin jumalattoman kovat, että ei niihin kukaan yllä.
Tuolla yhdessä toisessa ketjussa väännetään siitä mikä on nykyajan ja entisajan parisuhteiden ero. Mä sanoisin, että yksi niistä isoista eroista, jos ei jopa suurin, on toi. Ennenvanhaan parisuhde ei ollut "elämän sisältö", vaan ihan vaan yksi osa elämää. Silloin ongelmaksi muodostui se, että se parisuhde usein oli käytännön sanelema pakko, josta ei päässyt mitenkään pois, jos asiat menivätkin ihan päin mäntyä.
Jos pääsisi johonkin noiden entisaikojen ja nykyisen tyylin puoliväliin tai napaisi molemmista nuo hyvät puolet, että parosuhde olisi ihan vaan yksi osa elämää eikä koko sisältö ja se ei olisi käytännön pakko, vaan vapaa valinta. Ainakin itselleni sellainen kuulostaa hyvältä.Kyllä mä luulen, että ihan samaa tarkoitetaan, mutta kokemukset on vaan erilaiset.
Tuohon entisajan ja nykyajan suhdekeskusteluun hyvä pointti on se, että nykyään sellaisilla arvoilla on enemmän merkitystä suhteissa, ennen se olikin jotain tarpeita perusasioista, mutta nyt jostain enempi henkisemmistä jutuista...
Koko tämä keskustelun aloitus lähtikin siitä, että mietin muuttuneeni selkeästi jostain eron jälkivuosista paljon enemmän käytännönläheisemmäksi, mitä tulee inttimiin ihmissuhteeseen. En edes haluaisi parisuhdetta, minkä itse ymmärrän parisuhteeksi, vaan ihan jotain muuta. Erillissuhde tai jopa joku fwb-suhde olis hyvä ajatustasolla, vaikka sehän muodostuis miksikä muodostuisi...ei sitä tarvitse raamittaa... mutta minä hsluaisin siitä puhua jo etukäteen ja sopia asioita, enkä vain odottaa, että jotain tapahtuu. 😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Kyllä mä luulen, että ihan samaa tarkoitetaan, mutta kokemukset on vaan erilaiset.
Tuohon entisajan ja nykyajan suhdekeskusteluun hyvä pointti on se, että nykyään sellaisilla arvoilla on enemmän merkitystä suhteissa, ennen se olikin jotain tarpeita perusasioista, mutta nyt jostain enempi henkisemmistä jutuista...
Koko tämä keskustelun aloitus lähtikin siitä, että mietin muuttuneeni selkeästi jostain eron jälkivuosista paljon enemmän käytännönläheisemmäksi, mitä tulee inttimiin ihmissuhteeseen. En edes haluaisi parisuhdetta, minkä itse ymmärrän parisuhteeksi, vaan ihan jotain muuta. Erillissuhde tai jopa joku fwb-suhde olis hyvä ajatustasolla, vaikka sehän muodostuis miksikä muodostuisi...ei sitä tarvitse raamittaa... mutta minä hsluaisin siitä puhua jo etukäteen ja sopia asioita, enkä vain odottaa, että jotain tapahtuu. 😊Onhan se mahdollista, että puhumme samasta asiasta. Ainakin ehkä tavoitteen puolesta, vaikka kokemukset ja tapa päästä tavoitteeseen ovatkin hyvin erilaiset. Itselleni tosiaan se elämän ja nimenomaan sen tavallisten ja arkistenkin puolien jakaminen on parisuhteen parhaita puolia. Ne ovat niitä, joita mulla on joskus ikävä. Vaan siis niiden toimiva jakaminen vaatii, ainakin minun kanssani, toimintatapojen ja ajatusmaailman tiettyä samankaltaisuutta. Parisuhde ei minulla täytä mitään perustarvetta.
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se mahdollista, että puhumme samasta asiasta. Ainakin ehkä tavoitteen puolesta, vaikka kokemukset ja tapa päästä tavoitteeseen ovatkin hyvin erilaiset. Itselleni tosiaan se elämän ja nimenomaan sen tavallisten ja arkistenkin puolien jakaminen on parisuhteen parhaita puolia. Ne ovat niitä, joita mulla on joskus ikävä. Vaan siis niiden toimiva jakaminen vaatii, ainakin minun kanssani, toimintatapojen ja ajatusmaailman tiettyä samankaltaisuutta. Parisuhde ei minulla täytä mitään perustarvetta.
No joo... kyllä mä näkisin sen maalin samana, mutta se, että sellainen (minusta) onnistuu niin, että kumpikin osapuoli on osallinen lopputulokseen, on jonkinlaisen kommunikaation tulos... tai sitten toinrn nieleksii ja kiroaa nyrkiinsä piilosss ja nähdessä hymyilee.
Mä veikkaan (en voi tietää), että moni meistä kaksilahkeisista ei juuri puutu suhteen suunnitteluihin, eikä sano juuri mihinkään mitään, vaan odottaa valmista. Sitten jos ei saa sitä, oikeuttaa sillä toimimisen miten lystää. Pettää, vaihtaa vauhdista, alkaa ryyppäämään, ei huomioi, väkivaltaisuutta jne.
Ja osa nsisistakin käyttäytyy noin..- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No joo... kyllä mä näkisin sen maalin samana, mutta se, että sellainen (minusta) onnistuu niin, että kumpikin osapuoli on osallinen lopputulokseen, on jonkinlaisen kommunikaation tulos... tai sitten toinrn nieleksii ja kiroaa nyrkiinsä piilosss ja nähdessä hymyilee.
Mä veikkaan (en voi tietää), että moni meistä kaksilahkeisista ei juuri puutu suhteen suunnitteluihin, eikä sano juuri mihinkään mitään, vaan odottaa valmista. Sitten jos ei saa sitä, oikeuttaa sillä toimimisen miten lystää. Pettää, vaihtaa vauhdista, alkaa ryyppäämään, ei huomioi, väkivaltaisuutta jne.
Ja osa nsisistakin käyttäytyy noin..Niin, sekin on niin ihmisestä kiinni. Toinen haluaa kommunikoida tuollaisista ja toiset eivät koe siihen tarvetta. Itse kuulun niihin, joiden kohdalla noiden asioiden pitää selkiytyä itsekseen, ihan vaan tutustumalla siihen kuka se toinen on. Mä olen yksilönä niin suoraviivainen, että ei noissa puhumista ole, enkä jaksaisi noista jauhaa. Ei siinä siis sinällään mitään pahaa ole, mutta kokisin olevasi tekemisissä kanssani hyvin erilaisen yksilön kanssa.
Itse en ole törmännyt kuvaamasi kaltaisiin miehiin, mutta kyllä heitäkin varmaan on. Pikemmin on tullut törmättyä miehiin, joilla on liikaakin suunnitelmia ja koko hiton tiekartta valmiiksi "piirrettynä", jopa sillä tasolla, ettei siinä ole ollut mulla enää mitään sijaa, kun en ole niihin piirustuksiin nätisti solahtanut. Ja nuo nyt on tietenkin itsestäänselvästi jääneet sitten siihen, ei edes lähtötelineisiin.
Pettureita ei kohdalleni ole sattunut yhtään. Itsekkyyttä on tietysti jokaisessa ja jos asiat ovat solmussa niin oma itse asettuu hyvin helposti etusijalle. Se lienee ihan normaalia. Anonyymi kirjoitti:
Niin, sekin on niin ihmisestä kiinni. Toinen haluaa kommunikoida tuollaisista ja toiset eivät koe siihen tarvetta. Itse kuulun niihin, joiden kohdalla noiden asioiden pitää selkiytyä itsekseen, ihan vaan tutustumalla siihen kuka se toinen on. Mä olen yksilönä niin suoraviivainen, että ei noissa puhumista ole, enkä jaksaisi noista jauhaa. Ei siinä siis sinällään mitään pahaa ole, mutta kokisin olevasi tekemisissä kanssani hyvin erilaisen yksilön kanssa.
Itse en ole törmännyt kuvaamasi kaltaisiin miehiin, mutta kyllä heitäkin varmaan on. Pikemmin on tullut törmättyä miehiin, joilla on liikaakin suunnitelmia ja koko hiton tiekartta valmiiksi "piirrettynä", jopa sillä tasolla, ettei siinä ole ollut mulla enää mitään sijaa, kun en ole niihin piirustuksiin nätisti solahtanut. Ja nuo nyt on tietenkin itsestäänselvästi jääneet sitten siihen, ei edes lähtötelineisiin.
Pettureita ei kohdalleni ole sattunut yhtään. Itsekkyyttä on tietysti jokaisessa ja jos asiat ovat solmussa niin oma itse asettuu hyvin helposti etusijalle. Se lienee ihan normaalia.Joo. Minäkin olen törmännyt naisiin, jotka eivät näe tarvetta miettiä ja pähkiä ja se on fine. Mutta itse miehenä en näe oikeastaan tilaa pelkälle "katsomiselle".
Usein sellaiset itsetietoiset naiset vaan jyrää. Ja mitään perästä vedettävää hissukkaa en haluakaan, vaan jämäkän ihmisen, joka osaa sanoa mielipiteen ja perustelun...hyvän perustelun. 😊
Mutta meitä on moneksi ja lisäksi mahdollisuudetkin on erilsiset...että yhtä linjaa ei voi keksiä. Niinpä se menee.- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Joo. Minäkin olen törmännyt naisiin, jotka eivät näe tarvetta miettiä ja pähkiä ja se on fine. Mutta itse miehenä en näe oikeastaan tilaa pelkälle "katsomiselle".
Usein sellaiset itsetietoiset naiset vaan jyrää. Ja mitään perästä vedettävää hissukkaa en haluakaan, vaan jämäkän ihmisen, joka osaa sanoa mielipiteen ja perustelun...hyvän perustelun. 😊
Mutta meitä on moneksi ja lisäksi mahdollisuudetkin on erilsiset...että yhtä linjaa ei voi keksiä. Niinpä se menee.Itse en ole vielä oikeastaan koskaan törmännyt toiseen itseni kaltaiseen naiseen, joten luulen, että olet lukenut ajatukseni aika väärin. Mähän en todellakaan ole mikään "katsellaan" tyyppi, vaan tyyppi, joka ei lainkaan "katsele". Asiat joko ovat tai eivät ole, mutta ei niissä ole mitään "katselemista". Luulin, että se selkisi jo noissa ensimmäisissä viesteissä, mutta ei kai sitten. :)
Anonyymi kirjoitti:
Itse en ole vielä oikeastaan koskaan törmännyt toiseen itseni kaltaiseen naiseen, joten luulen, että olet lukenut ajatukseni aika väärin. Mähän en todellakaan ole mikään "katsellaan" tyyppi, vaan tyyppi, joka ei lainkaan "katsele". Asiat joko ovat tai eivät ole, mutta ei niissä ole mitään "katselemista". Luulin, että se selkisi jo noissa ensimmäisissä viesteissä, mutta ei kai sitten. :)
Ehkä tarkoitin tuolla jotain muuta... ootas...
Siis tarkoitin sillä "katsomisella" sitä, että asiat lutviutuu...luotat toki intuiitioosi täysin, mutta jos se kusee, niin senhän siiten näkee aikanaan ja thats it...
En siis tarkoittanut, että kyyläisit ukon päästä varpaisiin ja miettisit vuoden, että onko se hyvä vai ei...
Mä taas tarkoitan sitä, että kyllä mä tiedän kuka on hyvä naikkonen ja kuka ei, mutta sellainen tapa elää, voi olla hyvinkin erilainen, mutta tutustumalla niitä toisien tapoja ristiin ja rastiin voi sulatella yhteen. Ja minusta siihen puhe olis hyvä...
Saitko kiinni nyt mitä tarkoitin? 🤔- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Ehkä tarkoitin tuolla jotain muuta... ootas...
Siis tarkoitin sillä "katsomisella" sitä, että asiat lutviutuu...luotat toki intuiitioosi täysin, mutta jos se kusee, niin senhän siiten näkee aikanaan ja thats it...
En siis tarkoittanut, että kyyläisit ukon päästä varpaisiin ja miettisit vuoden, että onko se hyvä vai ei...
Mä taas tarkoitan sitä, että kyllä mä tiedän kuka on hyvä naikkonen ja kuka ei, mutta sellainen tapa elää, voi olla hyvinkin erilainen, mutta tutustumalla niitä toisien tapoja ristiin ja rastiin voi sulatella yhteen. Ja minusta siihen puhe olis hyvä...
Saitko kiinni nyt mitä tarkoitin? 🤔Saan kyllä kiinni siitä mitä tarkoitat, mutta en vaan ole ihan varma oletko tulkinnut minua ihan oikein. Luotan tavallaan joo intuitiooni ja se osa ei ole koskaan ollut väärässä. Vaan siis ihmisestähän saa selville monta asiaa, puhumatta monestakaan asiasta suoraan ja toisaalta on paljon asioita, joilla ei ole ollut mulle mitään merkitystä. Sekin kuulostaa varmaan hullulta, että lapset olivat mulle sellainen "ihan sama" asia. Itselläni ei ole ollut tarvetta koskaan, mutta jos toinen olisi halunnut niin sama se. Ei voimakasta mielipidettä suuntaan eikä toiseen. No tässä kohtaa elämään asiaa ei voi ihan noin ajatella, vaan jos toinen ehdottomasti haluaisi, niin kehottaisin etsimään muualta, eli se asia olisi pakko selvittää. Noita asioita on niin valtavan paljon, joissa mä en ole ehdoton suuntaan enkä toiseen. Ehkäpä siinä yksi syy, miksi en koe tarvetta mihinkään sen kummempiin keskusteluihin. Sitä joko on hyvä olla yhdessä tai sitten ei ole ja siihen tietoon ei varsinaisesti keskustelemista tarvita. Yksi oleellinen juttu on tietysti myös se, että mä en koe eroa epäonnistumiseksi. Aika aikaansa kutakin, ihanaa jos kestää ja ei se mitään, jos ei kestä. Elämää tämä vaan on. Ei sitä tarvitse niin vakavasti ottaa, vaikka tosissaan olisikin.
Anonyymi kirjoitti:
Saan kyllä kiinni siitä mitä tarkoitat, mutta en vaan ole ihan varma oletko tulkinnut minua ihan oikein. Luotan tavallaan joo intuitiooni ja se osa ei ole koskaan ollut väärässä. Vaan siis ihmisestähän saa selville monta asiaa, puhumatta monestakaan asiasta suoraan ja toisaalta on paljon asioita, joilla ei ole ollut mulle mitään merkitystä. Sekin kuulostaa varmaan hullulta, että lapset olivat mulle sellainen "ihan sama" asia. Itselläni ei ole ollut tarvetta koskaan, mutta jos toinen olisi halunnut niin sama se. Ei voimakasta mielipidettä suuntaan eikä toiseen. No tässä kohtaa elämään asiaa ei voi ihan noin ajatella, vaan jos toinen ehdottomasti haluaisi, niin kehottaisin etsimään muualta, eli se asia olisi pakko selvittää. Noita asioita on niin valtavan paljon, joissa mä en ole ehdoton suuntaan enkä toiseen. Ehkäpä siinä yksi syy, miksi en koe tarvetta mihinkään sen kummempiin keskusteluihin. Sitä joko on hyvä olla yhdessä tai sitten ei ole ja siihen tietoon ei varsinaisesti keskustelemista tarvita. Yksi oleellinen juttu on tietysti myös se, että mä en koe eroa epäonnistumiseksi. Aika aikaansa kutakin, ihanaa jos kestää ja ei se mitään, jos ei kestä. Elämää tämä vaan on. Ei sitä tarvitse niin vakavasti ottaa, vaikka tosissaan olisikin.
Ihailtavaa. Eipä tuohon muuta oikein pysty sanomaan.
Ja mitä noihin lapsiin tulee, niin luultavasti olet vaan avustanut ne eläjäks ja se siinä.
Mutta kumarran syvään ja nostan näkymätöntä hattuani. Hyvä, hyvä. 😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Ihailtavaa. Eipä tuohon muuta oikein pysty sanomaan.
Ja mitä noihin lapsiin tulee, niin luultavasti olet vaan avustanut ne eläjäks ja se siinä.
Mutta kumarran syvään ja nostan näkymätöntä hattuani. Hyvä, hyvä. 😊Niin ... kun ei se elämä kuitenkaan mene koskaan juuri tasan miten on suunniteltu. Mitenkän se On niin helppoo olla onnellinen menikään:
"Mä voin suunnitella mun koko elämän
Vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
Joku suunnittelee mua paremmin" tai jotenkin tuohon tyyliin. Anonyymi kirjoitti:
Niin ... kun ei se elämä kuitenkaan mene koskaan juuri tasan miten on suunniteltu. Mitenkän se On niin helppoo olla onnellinen menikään:
"Mä voin suunnitella mun koko elämän
Vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
Joku suunnittelee mua paremmin" tai jotenkin tuohon tyyliin.Niin, kaikkea voi tapahtua... mutta mä en halua olla pelkkä matkustaja.
Joskus olin, eikä se ole silleenkään oikein sitä toistakaan kohtaan.- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Niin, kaikkea voi tapahtua... mutta mä en halua olla pelkkä matkustaja.
Joskus olin, eikä se ole silleenkään oikein sitä toistakaan kohtaan.En mä ole koskaan elämässäni ollut matkustaja, vaan aktiivinen toimija, joka on tehnyt rajujakin päätöksiä. Vaan ei se mitään takaa. :P
Anonyymi kirjoitti:
En mä ole koskaan elämässäni ollut matkustaja, vaan aktiivinen toimija, joka on tehnyt rajujakin päätöksiä. Vaan ei se mitään takaa. :P
Mutta ryhti on näköjään pysynyt. 😊
Se on jännää miten eri tavoin maailmassa voi elää. 😊
Ja toisaalta niin selvääkin. 😊- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Mutta ryhti on näköjään pysynyt. 😊
Se on jännää miten eri tavoin maailmassa voi elää. 😊
Ja toisaalta niin selvääkin. 😊Tietysti. Jos mitään ei yritä niin sitten sitä ei taatusti saa. Vain yrittämällä on edes joku mahdollisuus.
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti. Jos mitään ei yritä niin sitten sitä ei taatusti saa. Vain yrittämällä on edes joku mahdollisuus.
No tuota oon viljellyt täällä... tyhjän saa pyytämättäkin. Mutta motivaatioon voi olla vaikea löytää mitään nasevaa..
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
No tuota oon viljellyt täällä... tyhjän saa pyytämättäkin. Mutta motivaatioon voi olla vaikea löytää mitään nasevaa..
Jos ei motivaatiota ole, niin sille on paha muiden mitään tehdä. Itselleni riittää motivaatioksi ihan vaan "mutku mä haluan" xD
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei motivaatiota ole, niin sille on paha muiden mitään tehdä. Itselleni riittää motivaatioksi ihan vaan "mutku mä haluan" xD
No eipä se tule kuin itsestä... 😁
Mähän en ole huolissani siitä... tuo sama nousee, kun oon hoitanut jotain musttodoshittiä edestä. 😁
Sen verran tunnen tätä velmua, mitä kurkkaan peilistä. 🤣
- Anonyymi
Mjaa, itse näen elämän menneisyytenä, nykyhetkenä ja tulevaisuutena.
Menneisyydessä paljon kaikenlaista sählinkiä, hyvine kuin myös huonoine puolineen.
Huonoin kokemani elämäni aikakausi oli ennen eroa, se oli yhtä helvettiä jota ei koskaan haluaisi kokea uudelleen(ei kiitos enää itsemurha viestejä).
Mutta, joskus menneisyys voittaa tulevaisuuden ja olen tyytyväinen siitä mitä se menneisyys nyt tarjoaa:)
Uusi nainen, ei helvetissä. Pitäisi mennä jo johki vitamiinikauppaan että kestäisi ja jaksaisi naisten oikkuilua (vakisuhteessa esiintyvää). Mies on mies ja talloo camel bootsit jalassa elämänsä loppuun asti niitä omia polkujaan. Ei muuta, kiitos.
AV- Anonyymi
Paras suomalainen kappale aiheeseen liittyen on seuraava.
https://www.youtube.com/watch?v=DqpNcPvZsjs
AV
- Anonyymi
Jos on kokeiluja tusinoittain voi käydä noin..Täällä en ole vielä päässyt ajan hengen menoon mukaan...
- Anonyymi
Jep, noin voi käydä.
En voi laulaa ENÄÄ seuraavaa...Olisi pitänyt laulaa aika monta kertaa (ehkä myös laulanut) ja tuollainen laulanta menettää merkityksensä.
https://www.youtube.com/watch?v=-AY5-0uXn9w
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep, noin voi käydä.
En voi laulaa ENÄÄ seuraavaa...Olisi pitänyt laulaa aika monta kertaa (ehkä myös laulanut) ja tuollainen laulanta menettää merkityksensä.
https://www.youtube.com/watch?v=-AY5-0uXn9w
AVIhmistä pitkin et voi itseesi matkustaa...
AV Lähtökohtaisesti sellaiset ihmiset, jotka haluaa jotain toista elämäänsä törmää aina vastaavanlaisen kanssa yhteen. Ja kummallakin on luultavammin jokin trauma, tai heikko nurkkaus itsetunnossa tms. Ja sitten sitä kipuillaan ristiin ja saadaan yksi huono kokemus taas muistin päälle.... Kierre on nopeastikin valmis.
Itse olen miettinyt, että sentään en ole koettanut uusperhettä väkertää ja en ole puskenut penskoja ristiin ja rastiin, enkä ostellut taloja tai vaihtanut paikkakuntaa tuon aivopierun takia.
Elämä opettaa...
- Anonyymi
Kas, on helpoksi tehty tämäkin: eipä tarvi erikseen kyselläkään. ;)
Jossain kohtaa kerroit, että parisuhteen ja kaikkien muidenkin suhteiden pitäisi antaa enemmän kuin ottaa. Voiko tämä toteutua kaikille? Jokaiselle? (Turhaa nillitystä minulta, ymmärsin kyllä pointtisi, mutta eihän täällä tasan jakaudu koskaan mitkään resurssit, luettakoon parisuhteen tuotos/panos-suhde sellaiseksi)
Joulua odotellen (en tiedä miksi, mutta kuitenkin) jouluradiota kuunnellen.
En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan (omaa kultsua siis)
Ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan (onneksi päivä valkenee jo vähitellen)En tiedä kaikille, mutta ehkä kaikki lähtee siitä, ettei odota mitään vaan voi yllättyä, että saakin jotain ihan pyytämättä.
Odotusarvot lienee usein monella liian suuret, jos joku suhde ei oikein lähde putkeen....
Tsiis....tuo joulukin vielä.... :o/
- Anonyymi
Erota ei kanata koska sitten on vaikeaa löytää uutta ihmistä elämäänsä. Paitsi jos olet joku rikas julkkis niin saat viikossa jo uuden naisen. Olen seurustellut 13 vuotta aimoni kanssa. Olen aina miettinyt että pidän kiinni tästä naisesta kynsin hampain enkä aiheuta ongelmia että ero voisi tulla.
- Anonyymi
Voit olla jopa oikeassa tossa...
En jaksa lukea koko ketjua, mutta laitanpa omat ajatukseni tähän. Olet jo kerennyt lapsia hankkimaan, joten sen suhteen ei ole painetta. Entä jos vain nauttisit kevyestä seurasta? Vähän niin kuin kaveripohjalta tapailisi. Tietenkin jos seksiä saa, niin aina parempi. Mutta tietenkin siitä kiinni, että mitä sinä itse olet hakemassa.
Ja jos tuntuu että omat traumat sabotoivat mahdolliset suhteet, niin niistä traumoista kannattaa keskustella jonkun kanssa. Ei kannata jäädä traumojensa vangiksi.
Vaikutat kuitenkin sellaiselta positiiviselta kaverilta joka kunnioittaa naisia, joten en kyllä näkisi mitään syytä miksi et vakavampaakin suhdetta löytäisi, jos sitä haluat.Joo, no tässä vaan joku ilta tuumin, että eipä ole sellainen hinku jotain ihmissuhdetta nyt edes saadakaan... joskus sitä riitti virtaa ja yritystä, mutta nyt kiinnostaa enempi putkihommat ja energiansäästö torpassa ja muuten.
Varmaan mä jonkun suhteen saisinkin, jos sellaista pitäis saada...en mä siitä ole huolissaan.. :oDDisseisback kirjoitti:
Joo, no tässä vaan joku ilta tuumin, että eipä ole sellainen hinku jotain ihmissuhdetta nyt edes saadakaan... joskus sitä riitti virtaa ja yritystä, mutta nyt kiinnostaa enempi putkihommat ja energiansäästö torpassa ja muuten.
Varmaan mä jonkun suhteen saisinkin, jos sellaista pitäis saada...en mä siitä ole huolissaan.. :oDPääasia että tietää itse mitä haluaa. Minusta tuokin jo kuulostaa aika kivalta, jos on joku vaikka ihan kirjekaverina. Ja kun elämässä on tosiaan niin paljon muutakin kuin suhteilu, joten mitäpä sitä väkisin jos ei ole fiilistä jossain elämänvaiheessa siihen.
Palstakamu kirjoitti:
Pääasia että tietää itse mitä haluaa. Minusta tuokin jo kuulostaa aika kivalta, jos on joku vaikka ihan kirjekaverina. Ja kun elämässä on tosiaan niin paljon muutakin kuin suhteilu, joten mitäpä sitä väkisin jos ei ole fiilistä jossain elämänvaiheessa siihen.
No siihenkin on oltava kuitenkin ehkä tilaa ja aikaa. Ja eniten ehkä itselleen mutustells miltä tuntuu. Vaikka ei se pelkästään elämä sitäkään pidä olla. 😊
- Anonyymi
Ap vei sanat suusta! Itse kyllästyin totaalisesti, kun ei niistä yleensä tullut mitään.
Yksinkin voi olla kivaa ja sisältöä elämäänsä voi hakea muualta kuin parisuhteista.Kivaahsn löytää nopeesti. 😁👌
Mun ei tartte kuin mennä maalle ja käynnistää traktori, niin jo on kivaa. Voin vaikka kaataa sillä puun murheeseen tai repiä jonkun kiven hätäpäissäni. 🤣Disseisback kirjoitti:
Kivaahsn löytää nopeesti. 😁👌
Mun ei tartte kuin mennä maalle ja käynnistää traktori, niin jo on kivaa. Voin vaikka kaataa sillä puun murheeseen tai repiä jonkun kiven hätäpäissäni. 🤣Kesällä hyppään moottoripyörän päälle ja ajan minne huvittaa. Tai veneilen. Talvella rällään vaikka moottorikelkalla
Sitten voin soitella kavereille, ystäville, sukulaisille tai käydä siellä.
Voin rakentaa tai korjailla jotain
Tai vaan syleskellä kattoon....ei ihsn pakko pariin päivään ole tehdä mitään, jos ei ole töitä. Niihinkin saan lomaa jos tarttee...suhtkoht hyvin, jos ei onnistu, niin saikkuja on käyttämättömiä. 😁
- Anonyymi
Ei ole miettinyt! Miettiminen on turhaa!
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Okei Reino, sinutkin on huomattu 😁👌
Ensimmäinen kerta kun on Reinoksi sanottu.
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäinen kerta kun on Reinoksi sanottu.
Aina tulee se ensimmäinen... 😁👌
- Anonyymi
Simppeli parisuhde ei ole ainakaan sellainen missä on joku to do lista ja rasti ruutuun perfect match lista.
Simppelintä on kun kumpikin huväksyy toisensa ittenään, myös niine vittu kun vituttaa piirteineen ja kuitenkin pystyy rehellisesti sanomasn, mä rakastan tota ihmistä.
Kaikki muu on väkertelyä ja toisen muotittamista omaan muottiin sopivaksi.
Jasu - Anonyymi
Nyt lopeta sinäkin! Älä mieti enää! Monettako päivää jo mietit!
Tässä ois pitkä mielenkiintoinen keskustelu, harmi kun ei nyt ehdi lukeen. Meen taas muuraan tota seinää. Se on kai mun elämän tarkoitus.
- Anonyymi
Disseback sanoi näin aikana 2022-11-17 17:50:24
aika vanhoja nostoja nousee esille...
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904272
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?372495Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1042426Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1062201Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281927- 321925
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91597- 291578
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1891575- 771366