Olen 22-votias nainen ja olin varhaisnuoruuteni ilman ainuttakaan ystävää, ei edes kavereita. Elämä oli synkkää, enkä edes muista kuinka sain aikani kulumaan. Koulu meni huonosti. Muutin 17-vuotiaana pois kotoa, kauemmas sieltä ja päätin olla olla enemmän sellainen kuin olin aina halunnut olla. Nyt minulla on kourallinen hyviä ystäviä ja paljon kavereita. Pitäkää kiinni niistäkin, joita näette harvemmin, mikään asia maailmassa ei voita kunnon ystävää.
Ihanaa, kun on ystäviä
onnellinen
0242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.