Haluan aikaa ja tilaa, avopuoliso ei ymmärrä

Olenko täysin epäonnistunut parisuhteessa, kun en halua olla kahlittavana?
Avopuoliso ei ymmärrä, miksi haluan pitää oman vuokrakämpän, vaikka saisin asua hänen omistamassaan asunnossa.Opiskelen vielä 2 vuotta ja talouteni on tiukalla, mutta olen oppinut elämäni varrella huomaamaan, että on oltava paikka jonne mennä, jos tulee tiukkapaikka.
Toisaalta jo usieta kertoja kumppani on sanonut, että pakkaa tavarasi ja lähde, kuitenkin se sitten haluaa minun jäävän-sitten se vielä ihmettelee miksi en luovu asunnostani:)
Kaikki ystäväni hän kokee uhkana, naisetkin.En ole osallistunut mihinkään luokkamme yhteisiin tapahtumiin, koska siitä seuraisi sota kotona, itse hän ei halua mukaan lähteä, koska ei hyväksy toisten vähäistäkään alkoholin käyttöä-itse hän on absolutisti ja minäkin olen raitis, mutta en tuomitse toisten käyttöä.
Olen kuitenkin jo elämää ja maailmaa nähnyt aikuinen nainen, mutta sosiaalinen verkostoni rajoittuu aikuisopiskelija kaverihin, koska olen muuttanut aivan toiselta puolelta suomea nykyiselle kotipaikkaani.
Ok, jos se just just suostuu sietämään asuntoni, niin käydä siellä en ainakaan saa, enkä mitään sinne laittaa ja ostaa.
Olin siellä perjantai-iltana kello 23 asti ja hän soitti useita kertoja jo minulle kysellen milloin tulen- olin siellä lukemassa tenttiin 2 luokkakaverin kanssa(naisia nekin)voi luoja mikä huuto mua odotti sen luona.Herra huusi mulle pää punasena
miten petollinen nainen olen,TÄYS PIRU.
Nyt mua on ruennut ahdistamaan kaikki, olen sen mielestä täys paska huono nainen, en edes viikka sen pyykkejä tai pese seiniä.En tiedä mitä teen, se uhkailee tappavansa itsensä jos lähden ja jätän hänet.Seksi mua ei enään kiinosta sen kanssa.
Antakaa mulle neuvoja ja apua, miten päästä tästä helvetistä normaaliin elämään kiinni, haluan liikkua ja harrastaa, mutta hän tykkää vaan katella telkkaa illat.
Rahat meillä on kummallakin omat, silti ostan ruokamme kuitenkin omilla rahoillani, sekin harmittaa, koska opiskelijan budjetti on aika rajallinen.
Kaupassa käydessäni se kyselee oliko siellä miehiä ja katselenko heitä.On aika rasittavaa olla aina epäilyksen alla, varsinkin kun aihetta ei ole.
Hän on minua 6 vuotta vanhempi, mutta pukeudun nuorekkaasti, vaikka hän vihjaileekin minun pukeutuvan kun huorat.Tosin jos farkut ja paita on seksististä pukeutumista niin aika paljon meitä täällä sit on:)Otan neuvoja kiitollisuudella vastaan.
4616
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Kamalaa tekstiä; oikein karvat nousi pystöön. Lue vaikka itsekkin mitä kirjoitit, ehkä alat miettiä mitä ylipäätään teet sen ihmisen kanssa!

Tekstin perusteella mies on mielenterveysongelmainen; loputon kyttäily, menojen ja ystävien kontrollointi ja itsemurhauhkailut kertoo jostain muusta kuin terveestä mielestä. Jos jäät, ja vielä luovut asunnostasi, tilanne menee vain pahempaan. Kyseessä hyvin todennäköisesti on ihminen, joka on potentiaalinen perheväkivallan harjoitteja.

Kun itseltäsikin on ilo mennyt suhteesta, ei ole kai järkeä jatkaa? Pelasta itsesi ja juokse! Itsemurhauhkailuja ei kannata ottaa kontolleen, et pysty aikuisen ihmisen toimia ratkaisemaan ja syyt itsemurhaan olisivat muualla kuin sinussa. Älä anna sellaisen pelottaa itseäsi, vaan tarjoa miehelle esim kriisipäivystyksen nroa tms.

Äänestä

Lähde nopeasti tuollaisesta suhteesta! Ei kukaan saa kahlita toista, ei toista voi omistaa.

Parisuhteessa tarvitaan omaa aikaa. Ja turha on epäillä pettämistä: pettää jos pettää! Ja sitten saa lähteä...

Päästä irti miehestäsi. Tilanne tulee vain pahentumaan ajan myötä jos annat hänelle vallan.

Äänestä
  • Kiitos kun kommentoitte, lähdön kannalla olen itsekkin, nuo hänen uhkailut vain mietityttää.
    Kaikki oli hyvin niin kauan,kun minulla ei ollut muita ystäviä kuin HÄN.
    Hänellä itsellään ei ole ystäviä, hän on yks.yrittäjä.Olen kauhulla kuunnellut kuinka hän puhuu työmiehilleen ja haukkuu ne jopa ulkonäköä myöten.

    Äänestä

jätä miehen kämpän avain miehen luo ja se on siinä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuurankukka kirjoitti:

Olenko täysin epäonnistunut parisuhteessa, kun en halua olla kahlittavana?
Avopuoliso ei ymmärrä, miksi haluan pitää oman vuokrakämpän, vaikka saisin asua hänen omistamassaan asunnossa.Opiskelen vielä 2 vuotta ja talouteni on tiukalla, mutta olen oppinut elämäni varrella huomaamaan, että on oltava paikka jonne mennä, jos tulee tiukkapaikka.
Toisaalta jo usieta kertoja kumppani on sanonut, että pakkaa tavarasi ja lähde, kuitenkin se sitten haluaa minun jäävän-sitten se vielä ihmettelee miksi en luovu asunnostani:)
Kaikki ystäväni hän kokee uhkana, naisetkin.En ole osallistunut mihinkään luokkamme yhteisiin tapahtumiin, koska siitä seuraisi sota kotona, itse hän ei halua mukaan lähteä, koska ei hyväksy toisten vähäistäkään alkoholin käyttöä-itse hän on absolutisti ja minäkin olen raitis, mutta en tuomitse toisten käyttöä.
Olen kuitenkin jo elämää ja maailmaa nähnyt aikuinen nainen, mutta sosiaalinen verkostoni rajoittuu aikuisopiskelija kaverihin, koska olen muuttanut aivan toiselta puolelta suomea nykyiselle kotipaikkaani.
Ok, jos se just just suostuu sietämään asuntoni, niin käydä siellä en ainakaan saa, enkä mitään sinne laittaa ja ostaa.
Olin siellä perjantai-iltana kello 23 asti ja hän soitti useita kertoja jo minulle kysellen milloin tulen- olin siellä lukemassa tenttiin 2 luokkakaverin kanssa(naisia nekin)voi luoja mikä huuto mua odotti sen luona.Herra huusi mulle pää punasena
miten petollinen nainen olen,TÄYS PIRU.
Nyt mua on ruennut ahdistamaan kaikki, olen sen mielestä täys paska huono nainen, en edes viikka sen pyykkejä tai pese seiniä.En tiedä mitä teen, se uhkailee tappavansa itsensä jos lähden ja jätän hänet.Seksi mua ei enään kiinosta sen kanssa.
Antakaa mulle neuvoja ja apua, miten päästä tästä helvetistä normaaliin elämään kiinni, haluan liikkua ja harrastaa, mutta hän tykkää vaan katella telkkaa illat.
Rahat meillä on kummallakin omat, silti ostan ruokamme kuitenkin omilla rahoillani, sekin harmittaa, koska opiskelijan budjetti on aika rajallinen.
Kaupassa käydessäni se kyselee oliko siellä miehiä ja katselenko heitä.On aika rasittavaa olla aina epäilyksen alla, varsinkin kun aihetta ei ole.
Hän on minua 6 vuotta vanhempi, mutta pukeudun nuorekkaasti, vaikka hän vihjaileekin minun pukeutuvan kun huorat.Tosin jos farkut ja paita on seksististä pukeutumista niin aika paljon meitä täällä sit on:)Otan neuvoja kiitollisuudella vastaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu