tapasin tammikuussa pojan jota luulin rakastavani. olin niin rakastunut, että olin aivan varma, että menemme naimisiin. nyt en vain enää kestä häntä. olemme niin erilaisia ja jotenkin vain kaikki menee pieleen. tai minusta tuntuu siltä.
poika luulee, että kaikki on hyvin. haluaisin jättää hänet, mutta en pysty. en haluaisi satuttaa. olen aina tottunut miellyttämään ihmisiä ja jättäminen on kamalaa. hänen kanssaan en pysty näyttämään negatiivisia tunteitani, joten hän tosiaan uskoo, että kaikki on hyvin.
en tiedä mitä tekisin. vihaan itseäni kohta tämän asian takia ja olen niin puhki väsynyt. miksi eroaminen on niin vaikeaa?
poika luulee, että kaikki on hyvin. haluaisin jättää hänet, mutta en pysty. en haluaisi satuttaa. olen aina tottunut miellyttämään ihmisiä ja jättäminen on kamalaa. hänen kanssaan en pysty näyttämään negatiivisia tunteitani, joten hän tosiaan uskoo, että kaikki on hyvin.
en tiedä mitä tekisin. vihaan itseäni kohta tämän asian takia ja olen niin puhki väsynyt. miksi eroaminen on niin vaikeaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voihan vaikka olla että molemmat ajattelee samalla tavalla, siis teeskentelee toisen seurassa että kaikki on OK. Kyllä sen erottaa kun siitä on kyse, kosketus ja hyväily muuttuu tai häviää.. Mietipä sitä.
olla hänen kanssaan, jos ajattelet noin. Ota vastuu ajatuksistasi ja eroa. Teet oikein sillä tavalla. Kuinkas kehtaat!
mä en ymmärrä miksi mä saan aina tällaisia vastauksia. oletko itse ollut vastaavassa tilanteessa kun ITSE KEHTAAT sanoa noin? vähän ymmärrystä, kiitos. en ole tehnyt mitään väärää.
Olen samaa mieltä, et ole tehnyt mitään väärää. Jokaisessa suhteessa tulee kriisejä, ja avain on siinä, päästäänkö niistä yli vai ei.
Olen samassa tilanteessa kuin sinä, lisänä se, että mieheni on ollut minulle epärehellinen. Haluan erota, mutta se on niin kovin vaikeaa. Poikaystäväni onneksi tietää mietteistäni, mutta ei se asiaa tee yhtään helpommaksi, oikeastaan päin vastoin. Mutta se kai kuuluu elämään.. ei aina voi olla helppoa.