Poikaystäväni on komennuksella ulkomailla ainakin 6kk. Suhteessamme oli paljon ongelmia (vaikkakaan ei hirmu vakavia) jo ennen kuin hän lähti. Olen jo pitkään kokenut ettei hän välitä minusta tarpeeksi, koska ei ilmaise sitä sanoin ellen pyydä. Nyt hän on lähettänyt minulle viestin joka päivä, koska jauhoin kuinka tärkeää se minulle on. Silti kun hän soittaa, niin puhelemme vain arkisia asioita. En halua kerjätä kauniita sanoja, koska silloin ne eivät tunnu aidoilta. Tuntuu vaan niin pahalta ja luulen, että suhteemme kaatuu siihen etten saa tarpeeksi välittäviä sanoja. En haluaisi häntä asiasta moittia tms. koska eihän se ketään auta... Ehkä hän sitten vaan on sellainen ihminen jolta asia ei luonnistu normaalisti ilman pyytämistä. Toisaalta uskon, että hän välittää, joten olisiko silti reilua puhua siitä mitä tarvitsen.
'
Mutta tuntuu että olen jo puhunut. Kuinka monta kertaa pitäisi vääntää rautalangasta? Väsyttää. Miksei hän tajua?
'
Mutta tuntuu että olen jo puhunut. Kuinka monta kertaa pitäisi vääntää rautalangasta? Väsyttää. Miksei hän tajua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä oon ollu tyttöystävästäni erossa kans 6 kk ja voin sanoo että todella kaipaan häntä. Puhelimessa ei paljoa jaksa runoilla, koska en yksinkertaisesti J-A-K-S-A. Tämä johtuu siitä, että pitkä ero on väsyttänyt minut täysin. Haluaisin vain rutistaa ja olla lähellä - puhelinkeskustelu ei paljoa lohduta, mutta kyllä fiilis paranee. Lisäks puhelinlasku pyörii jo muutenki 300 euron yläpuolella.
Muista että puhelun viimeiset sekunnit jättävät pysyvämmän vaikutuksen. Jos mietit silloin, syntyy kuva ettet oikein jaksa välittää.
Minä soitan hänelle päin, koska hän ei voi soittaa sieltä minulle päin. Saan kyllä viestejä joskus, joissa hän ilmaisee, että voisin nyt soittaa. En usko, että hän vielä on väsynyt, koska lähdöstä on vasta n.3viikkoa. Viesteissä on sanonut, että ikävä on, mutta ei sanonut sitä minulle nyt puhelimessa. Ei edes, että kiva kuulla sun ääntä tms. Ei mitään, edes sen puhelun vikoilla minuuteilla. Ja minä en itse enää jaksa pitää liekkiä yllä ja sanoa, että on ikävä, koska ei ole...haluan jonkun joka sanoo sen kuinka kiva ois päästä halaamaan mua tms.
Ja hän itse oli vielä lopettamassa puhelua...oltiin kyllä puhuttu jotain 20min.
Meillä oli jo muutaman kuukauden jälkeen vaikeeta. Jostain syystä oli vaikkea kertoa miltä tuntuu (muutakin kuin kielivaikeus). Sitten mä keksin: annoimme toisillemme aikaa kirjoittaa kirjeen. On aivan mieletöntä kun saa käsiinsä jotain mitä juuri hän on tehnyt minulle! Ja on helpompi miettiä, kun toinen ei ole koko ajan luurin päässä. Tuore valokuva on takuuvarma ase!
Meidän on pakko pärjätä: sain kaksi viikkoa sitten tiedon, ettei hän saa palata Suomeen.
on ratkaisu puhelinlaskuihin. www.skype.com
Poikaystäväni on tällä hetkellä ulkomailla vaihdossa. Olemme olleet erossa 3,5 kuukautta, edessä on vielä viisi viikkoa. Olemme tänä aikana nähneet kerran, kun olin hänen luonaan viikon. Erossa olon aikana olemme kirjoitelleet sähköpostia ja jutelleet Messengerissä lähes päivittäin. Keskustelemme yleensä vain arkipäiväisistä aiheista kuten koulusta, päivän postista (hänellä on veljensä kanssa firma ja sen postit tulevat meille ja olen heidän "sihteerinään") yms. Kertaakaan hän ei ole sanonut ikävöivänsä minua jos en itse ole sanonut ensin. Useasti en itsekään sitä sanonut, ettei hän koe minun hokevan ja ahdistavan häntä. Joitakin helliä sanoja hän omasta aloitteestaankin sanonut, mutta nekin ovat olleet harvassa.
Kaikesta huolimatta olen jaksanut hyvin, vaikken hellyyttä ole saanut. Miehille on vaikeampaa ilmaista tunteitaan ja olen sen takia yrittänyt ymmärtää ettei sieltä suunnalta kovin hevillä helliä sanoja tule. Uskon että kaikki korvautuu kun jälleen tapaamme.
Ukko yk:n hommissa :-)?...
Joo ei riitä 6kk :-), on ne niin helppoja ja mukavia hommia. Ja sit vuosi suomessa ja paperit uudestaan niksulaan :-)....
Mutta vaíkka ukko ei mitään lirkutus viestejä lähettele niin syyt on yleensä että alussa kaikki siellä niin vitun jännää ja uuttaa yms....
lomillehan sieltä pääsee kerran kuussa joten ei se mikään maailmanloppu ole.
Ei tajua koska on mies :-).
Tunteiden ymmärtäminen on miehille vähän sama kun naisille fysiikan ilmiöiden tajuaminen. :) Molempia tarvitaan ja poikkeuksia löytyy, mutta näkeehän sen tyhmäkin, että eri sukupuolet on kehittyny eri tehtäviin. :)