Suomen viikingit

Kunpa vaan voisi kääntää kelloa taaksepäin ja elää tuossa ajassa, Olishan se aivan mahtavaa kulkea sarvikypärä päässä ja ottaa nainen kuin nainen illan päätteeksi ja köyriä siellä missä haluttaa, vaikka baaritiskillä. Pelkäämättä että virkavalta keskeyttää toiminnan.

Kaikki valloittajat ja sotaretkeläiset tekivät samaa pitkälle 1900 luvulle asti, kunnes sivistyivät ja oppivat että siviilit eivät ole syyllisiä valtion johdon toimintaan.
Poikkeuksena Putlerin terroristi-venäjä, joka sitä ei ole oppinut vielä tänäkään päivänä.

Vaiha jo levyä, tai lääkitystä.

Mutta ajattele että työstät jotain varattuja naisia baari tiskillä ollessasi viikinki. 🤤🤪

Anonyymi kirjoitti:

Mutta ajattele että työstät jotain varattuja naisia baari tiskillä ollessasi viikinki. 🤤🤪

Saattaa naisellaki olla jotain sanomista ja kylmä teräs uppoutuu nivusiin ja pudottaa pallis. Ei ne muoritkaan mitään eilisen teereen likkoja ollut.

Mutta mikä selittää että Suomesta on löytynyt lähes yhtä paljon Ulfberht-miekkoja kuin Norjasta?
Siis paljon enemmän kuin Ruotsista.
Ovatko ne seurausta käydyistä verisistä taisteluista Suomalaisia vastaan, ja näin viikingit hautasivat toverinsa miekkoineen maahan?

Mutta mikä on ollut viikinkien yleisin hautaus tapa?
Onko heidän muinainen uskontonsa suosinut enemmän polttohautausta?
Esim. vainaja aseteltu lautassa olevan kokon päälle, sytytetty palamaan, ja jätetty merelle ajelehtimaan?
https://historianet.fi/sivilisaatiot/viikingit/haudattiinko-viikingit-laivoissa

Varmaan on haudattu myös maahankin:

"Tutkija Joonas Ahola Helsingin yliopistosta on perehtynyt viikinkiaikaan, joka ajoittuu myöhäiselle rautakaudelle vuosien 800–1050 paikkeille. Hän on yksi Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland -julkaisun kirjoittajista.

Kuningas Olavi Haraldinpojan saagassa kerrotaan, kuinka tämä 1000-luvun alussa teki ryöstöretken Etelä-Suomeen "roihujen rannikolle", mutta sisämaassa hänen joukkonsa lyötiin. Roihuilla viitataan täällä loimunneisiin varoitustuliin.

Egillin saagassa puolestaan kerrotaan kainuulaisista, jotka sotivat pohjoisnorjalaisten kanssa karjalaisia vastaan. Kirveet ja miekat ovat siis heiluneet ja kypärät kolisseet.

Aholan mukaan suomalaisista viikinkiajan haudoista on löytynyt huomattavan paljon aseita.

Suomessa vaihtokauppaa käytiin turkiksilla, viljalla, kuivatulla ja suolatulla kalalla ja lihalla, hylkeenrasvalla sekä käsitöillä, joita valmistettiin puusta, luusta ja savesta.

Kankaat, vaatteet ja erityisesti purjeet olivat arvokkaita, koska raaka-aineet ja valmistus oli työn takana. Kankaita valmistettiin villasta ja pellavasta, joita oli Suomessa hyvin saatavilla."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7ffa7c35-aa7a-5113-b632-c0642079c155

Eli kyllä Suomesta löytyi viikingeille erittäin arvokasta ja hyödyllistä tavaraa, tosin kaupankäynti oli vaihtokauppaa, tai sitten ryöstelyä.
Voi olla että yksi kaupankäynnin muoto oli myös palvelut, esim. oppaaksi suostuminen Venäjän jokisuistoille.
Tosin nykytiedon valossa ihmiskauppa on ollut viikinkien eniten harjoittamaa kaupankäyntiä, mutta sen uhriksi suomalaiset eivät todennäköisesti joutuneet.

"Reportaasi: Viikinkien jäljillä Rosalassa – Miksi viikingit pakenivat Suomesta tuhat vuotta sitten pakokauhun vallassa?

Laajoja alueita ympäri maailmaa valloittaneet viikingit tunsivat Suomen rannikot hyvin. Mutta miksi he eivät perustaneet Suomeen siirtokuntia?
Suomessa ei ollut kuningaskuntaa tai sellaista yhteiskuntajärjestelmää, jonka voisi ottaa haltuun.”
Historia tuntee muutamia tapauksia, jolloin suomalaiset ajoivat rannikoilleen saapuneet viikingit ja heidän päällikkönsä pahasti lyötyinä pakoon. Olavi Pyhä kävi Suomessa kaksi epäonnista taistelua, joissa hän miehistöineen joutui suomalaisten sissitaktiikan uhriksi. Suomalaiset näkivät laivan ja piiloutuivat metsiin eikä kylissä ollut ryöstettävää.

Kun Olavi miehineen oli palaamassa tyhjin käsin laivalleen, alkavat asiat mennä todella pahasti pieleen, ja Olavi säilyttää henkensä vain töin tuskin.

Kun viikingit kävelivät metsäpolulla, hyökkäsivät suomalaiset yllättäen puiden takaa jousillaan ampuen. Viikingit joutuivat pakenemaan laivaansa juosten eivätkä saagan mukaan edes kunnolla käsittäneet, mikä heihin iski.

Myös toinen Olavin seikkailu Suomessa päättyy kujanjuoksuun, mutta nyt metsän sijaan merellä.
Viikinkisaagoissa Suomen lounaissaaristoa kutsutaan Roviorannikoksi, eikä suotta. Roviot eli merkkitulet oli sijoitettu rannikon korkeimmille vuorille. Tulet sytytettiin, kun haluttiin varoittaa lähestyvästä vaarasta.

Merkkitulien käyttö vei täysin viikinkien yllätysmomentin. Pitkin rannikkoa sijoitetut merkkitulet syttyivät toinen toisensa perään, eikä Olavi löytänyt mistään paikkaa maihinnousulle. Lopulta hänen miehineen oli jälleen paettava avomerelle.

Vaikka sotaonnea ei Suomessa ollut, Olavi jatkoi uraansa ja nousi kuuluisaksi Norjan soturikuninkaaksi. Hän sai surmansa taistelussa vuonna 1030, ja kuolema enteili monin tavoin viikinkien aikakauden loppua. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa siirryttiin kohti kristinuskoa, ja nykyiset pohjoismaiset kuningaskunnat alkoivat hahmottua"

https://seura.fi/ilmiot/reportaasit/reportaasi-viikinkien-jaljilla-rosalassa-miksi-viikingit-pakenivat-suomesta-tuhat-vuotta-sitten-pakokauhun-vallassa/