Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän luulet tietäväsi!
Jos otetaan esimerkiksi vaikka syöpätaudit, kirurgia tai immunologian vasta erikoislääkäri on alan asiantuntija. Ensin pitää olla poikkeuksellisen hyvin menestynyt ylioppilas tai sairaanhoitaja (vähintään 3v), jotta pääsee edes opiskelemaan. ennen pääsee ensin 6v kokopäiväisellä opiskelulla ja sen päälle tilastojen mukaan lääkärinerkoistumiskulutus vie keskimäärin 10v. Siis asiantuntija on vasta väitöskirjan ja n. 19v kokopäiväisen koulutuksen jälkeen. Lääketieteen ja THL asiantuntijoista moni lienee taustaltaan lääkäreitä. Ennen kuin erikoislääkäri on kelpoinen hakemaan ylilääkärin tai tutkimusprofessorin virkoja vaaditaan pitkä lista alan julkaisuja arvostetussa lehdessä ja pitkä näyttö osaamisesta siis taas helposti 10 v lisää.
Jos puhutaan jonkun toisen alan asiantuntijuutta esimerkiksi biologia, se vaatii ensin saman vähintään 3 v pohjan, maisterin tutkinnon keskimäärin 5v ja päälle väitöskirja usein yli 5v sekin. Sen jälkeen ei olla vasta asiantuntijuuden alussa. Asiantuntemus kasvaa 10-20v näytöillä työelämässä ja usein alan julkaisulla. Ylimmät asiantuntija on professoreja usein vasta 100-200 julkaisun ja 10 v jälkeen. Siis siis tässäkin kohtaa reilusti yli 20v kokopäivätyöllä. Muistutan vielä, että oikea tiede tapahtui vertaisarvioissa lehdissä, jossa tekijä joutuu vastaamaan mahdolliseen kritiikkiin ennen kuin julkaisu onnistuu. Toki jos nenään lehtiin missä on alhainen impact factor, mitä tahansa skeidaa saa julkaistua. Tiedekin on totuus vasta kun yhteisö on hyväksynyt uuden hypoteesin omakseen. Jostain on tietenkin aloitettava ja uusi tulos voi olla lupaava ja se vain vaatii varmistuksen. HS, YLE, tiede-lehti ja muut ei referoidut lehdet on tieteen popularisointia ei tiedettä ja joskus artikkelin kirjoittaja ymmärtää sisällön ja referoi oikein ja joskus taas ei.
Kun näitä vertaa, että pelkkää lukion biologiaa on 8 kurssia, kemiaa 5 kurssia, pitkää matikkaa ja fysiikkaa molempia 8 kurssia (~38h/kurssi) ja tämän tietoa voisi luokitella vasta hyväksi yleistiedoksi ja pohjaksi saada edes opiskelupaikka. Tieto on tälläkin tasolla vain pieni raapaisu ja suuri yleistys.
Ihmetyttää nykyajan wannabe-asiantuntijuus. Asiantuntemukseen riittää kun luet Trump tweettejä ja uskot neuvoa juoda käsidesiä tai syödä jotain lääkettä koronaan (vaikka tiede osoittaa ettei kaksoissokkotutkimukissa saatu mitään eroa lumelääkkeeseen verrattuna) ja tai osaat käyttää tictoc tai YouTube. Parhaasta tapauksessa asiantuntemusta vielä siivittää MV-lehden tyyppiset julkaisut jossa maallikot kertoo totuuksia asiantuntijana esiintyen. Tähän syyllistyy myös poliitikot ja joskus poliittinen ohjaus sotkee substanssin ja päätökset tehdään muilla kuin tieteellisillä perusteilla. Minusta tämä suunta on hyvin huolestuttavaa!
Jos otetaan esimerkiksi vaikka syöpätaudit, kirurgia tai immunologian vasta erikoislääkäri on alan asiantuntija. Ensin pitää olla poikkeuksellisen hyvin menestynyt ylioppilas tai sairaanhoitaja (vähintään 3v), jotta pääsee edes opiskelemaan. ennen pääsee ensin 6v kokopäiväisellä opiskelulla ja sen päälle tilastojen mukaan lääkärinerkoistumiskulutus vie keskimäärin 10v. Siis asiantuntija on vasta väitöskirjan ja n. 19v kokopäiväisen koulutuksen jälkeen. Lääketieteen ja THL asiantuntijoista moni lienee taustaltaan lääkäreitä. Ennen kuin erikoislääkäri on kelpoinen hakemaan ylilääkärin tai tutkimusprofessorin virkoja vaaditaan pitkä lista alan julkaisuja arvostetussa lehdessä ja pitkä näyttö osaamisesta siis taas helposti 10 v lisää.
Jos puhutaan jonkun toisen alan asiantuntijuutta esimerkiksi biologia, se vaatii ensin saman vähintään 3 v pohjan, maisterin tutkinnon keskimäärin 5v ja päälle väitöskirja usein yli 5v sekin. Sen jälkeen ei olla vasta asiantuntijuuden alussa. Asiantuntemus kasvaa 10-20v näytöillä työelämässä ja usein alan julkaisulla. Ylimmät asiantuntija on professoreja usein vasta 100-200 julkaisun ja 10 v jälkeen. Siis siis tässäkin kohtaa reilusti yli 20v kokopäivätyöllä. Muistutan vielä, että oikea tiede tapahtui vertaisarvioissa lehdissä, jossa tekijä joutuu vastaamaan mahdolliseen kritiikkiin ennen kuin julkaisu onnistuu. Toki jos nenään lehtiin missä on alhainen impact factor, mitä tahansa skeidaa saa julkaistua. Tiedekin on totuus vasta kun yhteisö on hyväksynyt uuden hypoteesin omakseen. Jostain on tietenkin aloitettava ja uusi tulos voi olla lupaava ja se vain vaatii varmistuksen. HS, YLE, tiede-lehti ja muut ei referoidut lehdet on tieteen popularisointia ei tiedettä ja joskus artikkelin kirjoittaja ymmärtää sisällön ja referoi oikein ja joskus taas ei.
Kun näitä vertaa, että pelkkää lukion biologiaa on 8 kurssia, kemiaa 5 kurssia, pitkää matikkaa ja fysiikkaa molempia 8 kurssia (~38h/kurssi) ja tämän tietoa voisi luokitella vasta hyväksi yleistiedoksi ja pohjaksi saada edes opiskelupaikka. Tieto on tälläkin tasolla vain pieni raapaisu ja suuri yleistys.
Ihmetyttää nykyajan wannabe-asiantuntijuus. Asiantuntemukseen riittää kun luet Trump tweettejä ja uskot neuvoa juoda käsidesiä tai syödä jotain lääkettä koronaan (vaikka tiede osoittaa ettei kaksoissokkotutkimukissa saatu mitään eroa lumelääkkeeseen verrattuna) ja tai osaat käyttää tictoc tai YouTube. Parhaasta tapauksessa asiantuntemusta vielä siivittää MV-lehden tyyppiset julkaisut jossa maallikot kertoo totuuksia asiantuntijana esiintyen. Tähän syyllistyy myös poliitikot ja joskus poliittinen ohjaus sotkee substanssin ja päätökset tehdään muilla kuin tieteellisillä perusteilla. Minusta tämä suunta on hyvin huolestuttavaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niinpä nykyään kun ihmiset pääsee tietoon käsiksi helposti kuvitellaan, että surffaamalla vähän netissä ollaan parempi asiantuntijoita kuin 20v koulutuksen ja 10-20v asiantuntijuuden jälkeen.
Asioista voi ottaa selvää, se ei ole paha asia. Ihminen voi tietää vaikka oman sairautensa hoidosta paljon, mutta silti kokonaisuutta lääkärin työstä hän ei silti hallitse. Tai ihminen voi kerätä ison määrän nippelitietoa, silti ymmärtämättä edes alan peruskäsitteitä. Fiksu ihminen ymmärtää oman rajallisuutensa tiedon haltijana ja luottaa tahoihin, joilla asiantuntemus on.
Maailmankaikkeus on vaarallinen paikka.
Mutta mikä aika hauska kun itsellä suunnitelmana ostaa uusi pyjama eli YÖPUKU.
Puku minkä laittaa päälle kylpemisen jälkeen ja rauhoittuu siiskin.
muttas jos olisi sellainenkin artikkeli vaikka dressman eli mekkomies kaupassa eli Yön Tennari, eli yön kengät
Aika paljon tekstiä nykyihmisen luettavaksi :)
Mutta ytimekkäästi:
Kun näin elokuvan Idiocracy, luovutin. Lisäksi jo yläasteen biologian opettaja oli pohjustanut käsitykseni tulevaisuuden ihmiskunnasta.
Katso elokuva. Saat vastauksen otsikkokysymykseesi.
-keinovaginamies-
Puhut tieteestä siten kuin se olisi sulle uskonto. Tervettä. Uskotko kaiken mitä "asiantuntija" kertoo? Sitä kutsutaan hyväuskoisuudeksi. Poliitikot ei valehtele jne.
Jos ottaa rauhassa, ei kovasti paljon mihinkään.
-palstan suuri ajattelija-
Kerron sulle jotain maailmasta. Asiantuntijalla ei ole 50 000 euron Rolexia ranteessa sen takia että se on niin fiksu, ahkera ja eettinen asiantuntija, joka kertoo totuuden vaikka se suututtaisi isokengät.
Hyvin kirjoitettu.