ei löydy enää oikee voimia nousta vaa ylös ja jatkaa. no joo, onhan siitä jo puolivuotta aikaa, ku viimeksi matto lähti alta..
opiskelu kulkee tossa sivussa, on siitä se hyöty että saa jotain ajateltavaa.
naisten kanssa en edes uskalla puhua enää, jos tilanne sellaista muutaman kerran on suonut. korvien välissä on havaittavissa vielä toimintaa, mutta minkäs teet kun olet ihan paniikissa kun joku ihana tyttö tulee tanssilattialla sanomaan moi.. käännyn ja haluan tilanteesta pois.
muutama kuukausi sitten uskalsin tavata pariin otteeseen erästä ihanaa ihmistä, mutta molempien menneisyys vei senkin mennessään.
on otettu itteesä niskasta kiinni, on hypätty järveen, on unohdettu ja muisteltu. kattia kanssa sanon minä (ei tietenkään sananmukaisesti, pervot).
mitä seuraavaksi. jos varttisatasen ikäisellä kundilla ei ole muuta kuin työ/opiskelu ja harrastukset, niin en taida sopia siihen yhteiskunnalliseen muottiin jossa on ajoittain ollut erittäinkin mukava olla.
miksi pohdin tällaisia, ja miksi avaudun täällä kaikille teille sydänsuruista kärsiville.. niinpä.. sääli ei auta, eikä sitä halua kukaan, en minäkään. jos mulla olis iso arkullinen voimaa, niin tarjoisin nyt tän foorumin äijille ja typyille kierroksen. kaikki sen ovat ansainneet, tavalla tai toisella.
omasta tarinastani voin kertoa sen, että ELÄMÄ ON (voi että toi lause on ärsyttävä, ja hiukan se uusi mainoskamppanja on jostai einarin syvyyksistä...) asiaan päk.
perinteisenä suomalaisena miehenä olen sokea myöntämään, kun näen edessäni totuuden, mikä ei mieltä tahdo lämmittää. aina jälkeenpäin voin toki irvailla peilin edessä ja toistella että : kyllähän sinä tiesit..
mut joo, kaikille teille nyt voimia heikkoihin hetkiin. puoli vuotta sitten totesin taas kaiken olevan mennyttä, mutta vielä täällä ollaan. jäljet jää, ei siinä ole hävettävää.
miehet: me ollaan idiootteja. siis me, jotka ollaan sinisilmäisiä. ei kumminkaan tuomita ihmisiä (tyttöjä) pelkästään sen perusteella, mitä itse olemme kokeneet. meitsi ainakin tykkää haaveilla, siitä oikeesta naisesta, joka on uskollinen ja rehellinen. niitäkin on aivan varmasti. jos äijällä on asenne kunnossa, on yhden naisen mies, niin nostan sulle hattua. omaa kaveripiiriäni silmäillen yks sun toinenkin ihme pelailua harrastaa. ollaan ylpeitä siitä että me emme niin tee.
naisille: älkää te aidot, rehelliset naiset menettäkö toivoanne. kaikki miehet eivät ole niitä kärsätörvelöitä. babe, urhea possu ei myöskään oikein meitä miehiä kuvaa. tässä maassa on vielä miehiä, joilla on käytöstapoja, ja jotka pitävät naisesta huolta.
tässäpä kaikille meille haaste, kuinka kunnon mimmi löytää kunnon kundin.. niinpä niin. näihin kuviin, näihin tunnelmiin :)
kaikille oikein hyvää kesän alkua.
~peigguli~
opiskelu kulkee tossa sivussa, on siitä se hyöty että saa jotain ajateltavaa.
naisten kanssa en edes uskalla puhua enää, jos tilanne sellaista muutaman kerran on suonut. korvien välissä on havaittavissa vielä toimintaa, mutta minkäs teet kun olet ihan paniikissa kun joku ihana tyttö tulee tanssilattialla sanomaan moi.. käännyn ja haluan tilanteesta pois.
muutama kuukausi sitten uskalsin tavata pariin otteeseen erästä ihanaa ihmistä, mutta molempien menneisyys vei senkin mennessään.
on otettu itteesä niskasta kiinni, on hypätty järveen, on unohdettu ja muisteltu. kattia kanssa sanon minä (ei tietenkään sananmukaisesti, pervot).
mitä seuraavaksi. jos varttisatasen ikäisellä kundilla ei ole muuta kuin työ/opiskelu ja harrastukset, niin en taida sopia siihen yhteiskunnalliseen muottiin jossa on ajoittain ollut erittäinkin mukava olla.
miksi pohdin tällaisia, ja miksi avaudun täällä kaikille teille sydänsuruista kärsiville.. niinpä.. sääli ei auta, eikä sitä halua kukaan, en minäkään. jos mulla olis iso arkullinen voimaa, niin tarjoisin nyt tän foorumin äijille ja typyille kierroksen. kaikki sen ovat ansainneet, tavalla tai toisella.
omasta tarinastani voin kertoa sen, että ELÄMÄ ON (voi että toi lause on ärsyttävä, ja hiukan se uusi mainoskamppanja on jostai einarin syvyyksistä...) asiaan päk.
perinteisenä suomalaisena miehenä olen sokea myöntämään, kun näen edessäni totuuden, mikä ei mieltä tahdo lämmittää. aina jälkeenpäin voin toki irvailla peilin edessä ja toistella että : kyllähän sinä tiesit..
mut joo, kaikille teille nyt voimia heikkoihin hetkiin. puoli vuotta sitten totesin taas kaiken olevan mennyttä, mutta vielä täällä ollaan. jäljet jää, ei siinä ole hävettävää.
miehet: me ollaan idiootteja. siis me, jotka ollaan sinisilmäisiä. ei kumminkaan tuomita ihmisiä (tyttöjä) pelkästään sen perusteella, mitä itse olemme kokeneet. meitsi ainakin tykkää haaveilla, siitä oikeesta naisesta, joka on uskollinen ja rehellinen. niitäkin on aivan varmasti. jos äijällä on asenne kunnossa, on yhden naisen mies, niin nostan sulle hattua. omaa kaveripiiriäni silmäillen yks sun toinenkin ihme pelailua harrastaa. ollaan ylpeitä siitä että me emme niin tee.
naisille: älkää te aidot, rehelliset naiset menettäkö toivoanne. kaikki miehet eivät ole niitä kärsätörvelöitä. babe, urhea possu ei myöskään oikein meitä miehiä kuvaa. tässä maassa on vielä miehiä, joilla on käytöstapoja, ja jotka pitävät naisesta huolta.
tässäpä kaikille meille haaste, kuinka kunnon mimmi löytää kunnon kundin.. niinpä niin. näihin kuviin, näihin tunnelmiin :)
kaikille oikein hyvää kesän alkua.
~peigguli~
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.