Vanha novellini päivitetyssä muodossa, olkaa hyvä :)
Iian kurinpalautus
Oli joulukuun viimeinen viikko. Kävelin Yliopistonkatua harmillisen tietoisena siitä, että talvilomani oli jo puolivälissä. Pomo oli juoksuttanut minua koko syksyn kuin väk-kärää ja olisin mielestäni ansainnut mukavamman loman. Nälkäkin alkoi kurista vatsassani. Muistin hyvin, että kämppäni jääkaappi oli aivan tyhjä. Kaivoin taskunpohjalta ryppyisen kympin ja päätin suunnistaa lähimmälle Heselle.
Maistuvaa hampurilaista ahmiessani kelailin mielessäni, että eipä ole naisseuraakaan ollut kahteen viikkoon. Käsittääkseni minulla oli yliopiston naisten keskuudessa tietynlaista positiivista mainetta , vaikka paremman näköisiä miehiä oli paljon. Naisia oli ympärillä yleensä riittänyt.
Heitin vielä viimeiset rapeat ranskalaiset suuhuni, kippasin roskat roskikseen ja astuin takaisin ulos kadulle. Juuri silloin tunnistin tuulisella kadulla edempänä Iian, Heidin ja Katjan, jotka kävelivät rinnakkain minua kohti. Reilu kolmekymppisiä pitkiä tyttöjä kaikki, tuttuja kavereita yliopistolta. Tietääkseni johonkin paikalliseen missikilpailuunkin osallistunut Iia oli yhtä varattu kuin ennenkin. Pikajuoksua harrastava Heidi ja korkeushyppyä harrastava kaunissäärinen Katja olivat enemmän tai vähemmän vapaalla jalalla. Kaikki olivat paitsi nättejä vaaleita tyttöjä.
Iia oli tytöistä vähän vaikeampi tapaus. Kukaan ei tiennyt, miten noin kauniilla naisella voi olla aivan hiirimäinen kundikaveri. Tuskin Iian sai Joonaksestaan mitään vastusta, kun se mies oli täysin komenneltavissa. Sopi kylläkin kuvioon, koska Iia halusi aina olla kukkulan huipulla, viimeisen sanan sanoja, hän oli kuin hemmoteltu kakara. Hermot oli ollut mennä Iian kanssa jo muutamaan kertaan.
- Mitäs friidut?, moikkasin tyttöjä hymyillen, kun tulimme kadulla kohdakkain. Iia alkoi kertoa, että he olivat ylihuomenna lähdössä yhdessä Rovaniemelle hiihtolomaa viet-tämään. Ikävää oli, että Sanna oli saanut eilen kovan flunssan eikä pääsisi mitenkään tulemaan, vaikka kaikki oli sovittu jo monta viikkoa sitten ja matkatkin on maksettu.
- Paska tuuri, totesin osaa ottavasti, - Vaan kai te saatte porukan helposti täydennettyä?
- Arvaa vaan, me ollaan jo soitettu kaikille tutuille, mutta kukaan ei pääse lähtemään näin lyhyellä varoitusajalla.
- Ai jaa, mutta minä voisin tietää yhden, joka olisi heti valmis lähtemään, heitin takaisin.
- Jaa-a, onko se meidän tuttuja?
- No ei tarvi edes ottaa luuria esille, se henkilö on hyvin lähellä, vastasin virne naamallani. -Tosin lompakkoni on akuutisti hieman tyhjä, jatkoin.
- Joopa joo Henri, me ollaan menossa ihan tyttöporukalla, Katja tyrmäsi minut heti vii-meistä sanaa painottaen.
- Mutta hmm, tytöt, täytyy vähän miettiä, Iia puuttui keskusteluun.
- Sannanhan piti majoittua siihen toiseen mökkiin yksin, eikö niin? Tytöt katsoivat toisiaan, sitten käänsivät minulle selkänsä ja menivät etäämmälle supattamaan. En kuullut mitään, mutta viimeisen lauseen äänensävy oli lupaava.
- Okei Henri, no me voidaan sittenkin ottaa sut mukaan, on isompi porukka kivempi, eikä niitä rahoja kuitenkaan takaisin saada, Iia kertoi päätöksen toteavasti. Tule lentoasemalle ylihuomenna kello 15, hoidamme muutokset . Näin sovittiin, ja olin aivan ällikällä lyöty. Voi pyhä jysäys, mikä mahtava tuuri.
....
Iian kurinpalautus
7
2097
Vastaukset
- Anonyymi
Tapasimme sovittuun aikaan lentokentän terminaalissa. Tytöt olivat tosi hyvänäköisiä tiukoissa farkuissaan ja matkatunnelmissa, olivat tulleet asemalle porukassa. Juttelimme siinä hetken niitä näitä, kunnes kuulutus kehotti meitä siirtymään koneeseen. Kone oli aikamoinen mopo, pieni ja ahdas. Koko matkan ajan kohdallani ollut pelastusovi rämisi ikään kuin olisi ollut irtoamassa millä hetkellä hyvänsä. Mukavammassakin kyydissä olin ollut. Rovaniemelle kuitenkin päästiin ehjin nahoin. Otimme kentältä taksin ja pääsimme vartissa lomamökeille. Asetuimme taloksi, minä omaan siniseen hirsimökkiin ja tytöt ahtautuivat kaikki toiseen samannäköiseen mökkiin. Mökit olivat yhdellä makuuhuoneella, keittiönurkkauksella ja oleskelutilalla sekä isoilla ikkunoilla varustettuja, ja kiva pieni puukamina oli niihin myös saatu mahtumaan.
Lomakylän vahtimestari tuli kertomaan, että sauna olisi heti valmiina. Oikein kunnolli-nen ja tilava puulämmitteinen sauna olisi tarjolla.
- Mitäs tässä ujostellaan, kai me mennään porukassa heti saunaan. Olen minä ennenkin nähnyt tyttöjä ilman vaatteita, ehdotin heille kiusallani.
- Niin varmaan olet, Henri, mutta me kyllä mennään vasta sinun jälkeesi, Iia sanoi to-pakasti tyylinsä mukaan.
No, minä menin sitten saunaan yksin. Hieno sauna se tosiaan oli. Katossa pienet kirk-kaat ledit tuikkivat upeasti tähtitaivaan kuvioissa. Niille leveille haapalankuille olisi mahtunut isompikin porukka maailmaa yhdessä ihmettelemään, mutta ei kun ei. En viihtynyt saunassa yksin kovin pitkään, vaikka kaljaa ja siideriä oli koppa pukuhuoneen penkin alla. Olihan kyllä erikoinen tilanne, mietin. Tosi hieno homma päästä reissuun, mutta samperi kolme kaunista naista eikä koskea saa, henkistä tuskaa se aiheutti.
Kolmen oluen ja kipakkojen löylyjen jälkeen kävelin vain sortsit jalassani lumisen ja niukasti valaistun pihan poikki takaisin mökkiin, josta tyttöjen nauru kuului ulos asti. Jaaha, tytöt olivat sillä aikaa tehneet näköjään muutakin kuin puhuneet syvällisiä. Tyhjä likööripullo pöydällä todisti juoman maistuneen. Iia, Heidi ja Katja lähtivät nyt saunaan yhdessä.
- Me ei sitten pidetä mitään kiirettä, Henri. Me laitetaan jotain purtavaa kun tullaan saunasta, Heidi ilmoitti minulle. Mikäpä siinä, vaikka olisinhan minä sen voinut tehdä yhtä hyvin. Löhösin sohvalla telkkaria katsellen ja siemailin olutta tasaiseen tahtiin. Kaikkea sitä sattuma teettää, enpä oli vielä eilen tyhjätaskuna voinut kuvitella itseäni Lapissa tällaisessa paikassa.
Viimein tytöt tulivat saunasta meluten ja tukka märkänä. Tytöt alkoivat olla jo selvästi hiprakassa. Olivat näköjään löytäneet ne juomakorit.
- Me mennään vielä pukemaan jotain mukavampaa päälle illaksi, Katja sanoi, ja kaikki katosivat makuuhuoneeseen. Kohta he kuitenkin jo palasivat ja ryhtyivät tekemään voi-leipiä. Katselin nättejä tyttöjä ilokseni työn touhussa.
Illan edetessä huomioni alkoi kuitenkin koko ajan kiinnittyä enemmän Iiaan. Jo heti saunasta tulon jälkeen huomasin, että Iia ei ollut pukenut rintaliivejä. Tissit liikkuivat poolopuseron alla niin mielenkiintoisesti, että tunsin liikahduksia housuissani. Oloani eivät helpottaneet tiukat ja ohuet valkoiset sporttipöksyt, jotka paljastivat vaon ja treena-tut täyteläiset pakarat. Aivan kuin pikkuhousuja ei olisi alla lainkaan. Saattoi olla Iialta tahallista kullinkiusaamista, en olisi hämmästynyt.- Anonyymi
Lohivoileivät saaristolaislimpun päällä valmistuivat turhankin nopeasti tyttöjä ihastel-lessani, ja nehän jo maistuivat tähän aikaan illasta. Istuimme takan ja telkkarin ääressä pöydän ympärillä syöden ja siemaillen välillä lisää juomaa.
- Mitäs sitte tehdään, pelataanko korttia?, Katja katkaisi hiljaisuuden.
- Kai me pelataan jonkinlaisilla panoksilla jännityksen nostamiseksi, heitin takaisin.
Eipä sitä rahaa minulla todellakaan ollut liiemmälti, mutta en koskaan pelannut korttia ilman panoksia.
Alettiin läiskimään käsipokeria. Nopeasti peli alkoi karata käsistä niin, että minä olin jo aika paljon voitolla. Lisäksi panokset kasvoivat koko ajan lähinnä Katjan ehdotuksesta. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa minä olin kynimässä koko porukan varsin reippaaasti. Iia oli minulle viisikymppiä auki ja Heidi sekä Katja yli kaksisataa euroa. Sitten Heidi ja Katja luopuivat leikistä ja heittivät kortit pöytään luovutuksen merkiksi.
Iia katsoi minua suoraan silmiini arvoituksellisesti hymyillen. Hän halusi katsoa vii-meisen kierroksen uusilla säännöillä. - Tehdäänkö nyt Henri niin, että jos sä voitat, mä maksan sulle meidän velat luonnossa, mutta jos sä häviät, meidän tyttöjen velat muuttu-vat saataviksi? Katjan ja Heidin hämmästyneet ilmeet olivat näkemisen arvoiset.
Voihan vittu, huudahdin mielessäni. Olihan samaan aikaan hävytön että kiihottava eh-dotus. Tai oikeasti Iia taas keksi kuvion, jolla kiusata minua. Hän tiesi hyvin, että minul-la ei todellakaan olisi varaa viidensadan euron pelivelkaan, vaikka ei voinut olla tietämätön siitä miten olin häntä koko illan katsellut. Vuokranmaksu olisi ihan kohta, eikä säästössä ollut sentin hyrrää. Empien päätin kuitenkin lähteä mukaan.
- Jos minä voitan, suostut sitten aivan KAIKKIIN toiveisiini, luonnossa, sanoin. Koitin pelotella Iiaa vetämään ehdotuksensa takaisin.
- Joo, joo, pelaatko vai et?, Iia jatkoi. Mikään ei näköjään auttanut minua irti kinkkisestä vedonlyönnistä.
Pyysin Heidiä jakamaan meille uudet kortit. Nostin omat korttini pöydältä hitaasti ja sanoin mielessäni, että pidät mies nyt pokkasi aivan peruslukemilla, tuli mitä tuli.
Jess! Yksi rouva lisää, siis kolme rouvaa käsissä, ei lainkaan hullumpaa, riemuitsin jo mielessäni. Katsoin Iiaa silmiin ja koitin arvata hänen korttejaan. Olivatko paremmat? Iian silmät olivat hetken ilmeettömät, kunnes hän nosti katseensa minuun.
- No, se ei pelaa joka pelkää. Jätkäpari?, Iia lausui hitaasti ja katsoi empien minua sil-miin.
HAH! Heitin rouvani voitonriemuisena pöydälle Iian nenän eteen. En yrittänytkään es-tää naamani purjehtivaa itsetyytyväistä hymyä.
- Iia, sä taisit just hävitä, totesin lakonisen hitaasti. - Onneksi on tässä kaksi todistajaa paikalla, jatkoin ja otin rauhalliseen tyyliin huikan lasista. Katsoin tutkiskellen vuorotel-len Katjaa ja Heidiä, jotka eivät selvästikään tienneet, miten suhtautua asiaan.
- Katsokaa Henrin naamaa, Iia huudahti. -Luulitko sä ihan oikeasti, että mä olin vaka-vissani! Sä et todellakaan koske muhun, Iia julisti ja alkoi nauraa saaden Katjan ja Heidin taas mukaansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lohivoileivät saaristolaislimpun päällä valmistuivat turhankin nopeasti tyttöjä ihastel-lessani, ja nehän jo maistuivat tähän aikaan illasta. Istuimme takan ja telkkarin ääressä pöydän ympärillä syöden ja siemaillen välillä lisää juomaa.
- Mitäs sitte tehdään, pelataanko korttia?, Katja katkaisi hiljaisuuden.
- Kai me pelataan jonkinlaisilla panoksilla jännityksen nostamiseksi, heitin takaisin.
Eipä sitä rahaa minulla todellakaan ollut liiemmälti, mutta en koskaan pelannut korttia ilman panoksia.
Alettiin läiskimään käsipokeria. Nopeasti peli alkoi karata käsistä niin, että minä olin jo aika paljon voitolla. Lisäksi panokset kasvoivat koko ajan lähinnä Katjan ehdotuksesta. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa minä olin kynimässä koko porukan varsin reippaaasti. Iia oli minulle viisikymppiä auki ja Heidi sekä Katja yli kaksisataa euroa. Sitten Heidi ja Katja luopuivat leikistä ja heittivät kortit pöytään luovutuksen merkiksi.
Iia katsoi minua suoraan silmiini arvoituksellisesti hymyillen. Hän halusi katsoa vii-meisen kierroksen uusilla säännöillä. - Tehdäänkö nyt Henri niin, että jos sä voitat, mä maksan sulle meidän velat luonnossa, mutta jos sä häviät, meidän tyttöjen velat muuttu-vat saataviksi? Katjan ja Heidin hämmästyneet ilmeet olivat näkemisen arvoiset.
Voihan vittu, huudahdin mielessäni. Olihan samaan aikaan hävytön että kiihottava eh-dotus. Tai oikeasti Iia taas keksi kuvion, jolla kiusata minua. Hän tiesi hyvin, että minul-la ei todellakaan olisi varaa viidensadan euron pelivelkaan, vaikka ei voinut olla tietämätön siitä miten olin häntä koko illan katsellut. Vuokranmaksu olisi ihan kohta, eikä säästössä ollut sentin hyrrää. Empien päätin kuitenkin lähteä mukaan.
- Jos minä voitan, suostut sitten aivan KAIKKIIN toiveisiini, luonnossa, sanoin. Koitin pelotella Iiaa vetämään ehdotuksensa takaisin.
- Joo, joo, pelaatko vai et?, Iia jatkoi. Mikään ei näköjään auttanut minua irti kinkkisestä vedonlyönnistä.
Pyysin Heidiä jakamaan meille uudet kortit. Nostin omat korttini pöydältä hitaasti ja sanoin mielessäni, että pidät mies nyt pokkasi aivan peruslukemilla, tuli mitä tuli.
Jess! Yksi rouva lisää, siis kolme rouvaa käsissä, ei lainkaan hullumpaa, riemuitsin jo mielessäni. Katsoin Iiaa silmiin ja koitin arvata hänen korttejaan. Olivatko paremmat? Iian silmät olivat hetken ilmeettömät, kunnes hän nosti katseensa minuun.
- No, se ei pelaa joka pelkää. Jätkäpari?, Iia lausui hitaasti ja katsoi empien minua sil-miin.
HAH! Heitin rouvani voitonriemuisena pöydälle Iian nenän eteen. En yrittänytkään es-tää naamani purjehtivaa itsetyytyväistä hymyä.
- Iia, sä taisit just hävitä, totesin lakonisen hitaasti. - Onneksi on tässä kaksi todistajaa paikalla, jatkoin ja otin rauhalliseen tyyliin huikan lasista. Katsoin tutkiskellen vuorotel-len Katjaa ja Heidiä, jotka eivät selvästikään tienneet, miten suhtautua asiaan.
- Katsokaa Henrin naamaa, Iia huudahti. -Luulitko sä ihan oikeasti, että mä olin vaka-vissani! Sä et todellakaan koske muhun, Iia julisti ja alkoi nauraa saaden Katjan ja Heidin taas mukaansa.Nyt minä ärsyynnyin ihan oikeasti, sillä tämä oli tyypillistä Iiaa. Yrittää olla taas po-moni ja tilanteen päällä. En kuitenkaan näyttänyt kiukkuani mitenkään. Päätin mieles-säni, että tällä kertaa annan Iialle sellaisen ansaitun opetuksen, jota hän ei heti unohtaisi. Olin varma, että voittaessaan Iia ei olisi antanut minulle mitään armoa. Suunnitelma selkeni mielessäni nopeasti.
- Kuule Iia, voittaja on lempeä ja tarjoaa häviäjälle vinkkejä pokerinpeluuseen sekä yh-den hyvässä seurassa lonkeron toisessa mökissä, ei varmaan ole huono ehdotus, sanoin.
Iia ei vieläkään ei tahtonut saada omaa nauruaan katki.
- No tuletko mukaan vai eikö kelpaa?, penäsin.
- Henri, etkö sä koskaan opi mitään? – Iia sanoi lopettaen hekotuksen. – No mikäs siinä, mennään käymään, tuleepa samalla vähän oikaistua jalkoja, Iia vastasi ja kömpi ylös upottavasta sohvasta.
Avasin oven pakkasilmaan ja kävelimme hengitys huuruten lumista polkua pitkin kohti viereistä mökkiä, minä edellä. Vähän oli kylmä näissä vähissä vaatteissani. Yhtäkkiä musiikki alkoi kuulua yhteisestä mökistä, arvatenkin Heidi oli kääntänyt subbarin vo-lyymit kaakkoon. Varmaan koko kylä kuulisi tuon jytinän.
Kiersin avainta lukossa kunnes se loksahti, ja avasin meille oven.
- Sinun jälkeesi, arvon uhkapeluri, sanoin kohteliaalla äänellä katsoen Iian silmiin. Mennään tonne makuuhuoneeseen, pullot on mun repussani, sanoin. - Kaiva ne lonkerot vaan esille, Iia vaati.
Iia asettui istumaan makuuhuoneeseen parisängyn reunalle, ja minä kaivoin pullot re-pustani. Pientä hirsiseinäistä makuuhuonetta valaisi vain pieni yölamppu yöpöydällä.
Nostin meille kaksi lonkkua esille. Istuin sitten sängylle Iian viereen. Olisi tahdinvaih-don aika. - Kuule Iia, oikeastaan sä oot musta ansainnut pienen opetuksen, sanoin lako-nisesti. Iia säpsähti. - Mitä sä Henri höpötät, mä lähdenkin sitten saman tien pois, Iia sanoi kiireesti. Hän yritti nousta ylös sängyltä.
Estin Iian aikeen. Iia saisi minulta kurinpalautuksen, jota oli kerjännyt jo pitkään. Teki-sin sen muidenkin puolesta.
Tartuin Iiaa tiukasti hartioista ja kaadoin Iian vatsalleen reisieni päälle. Nopealla otteel-la nykäisin Iian ihonmyötäiset sporttihousut vyötäröltä alas polvitaipeisiin saakka ja paljastin hänen paljaan pyöreän pyllynsä. Pikkupöksyjäkään ei tosiaan ollut.
- Mitä sä hullu teet?, Iia huusi.
Yllätys oli täydellinen, vasta nyt Iia alkoi rimpuilla pois. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan painoin vasemmalla kädellä hänen hartiansa sänkyyn. Iia yritti huitoa kädellään, mutta mikään ei auttanut. Iia pysyi tiukasti pylly paljaana reisieni päällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt minä ärsyynnyin ihan oikeasti, sillä tämä oli tyypillistä Iiaa. Yrittää olla taas po-moni ja tilanteen päällä. En kuitenkaan näyttänyt kiukkuani mitenkään. Päätin mieles-säni, että tällä kertaa annan Iialle sellaisen ansaitun opetuksen, jota hän ei heti unohtaisi. Olin varma, että voittaessaan Iia ei olisi antanut minulle mitään armoa. Suunnitelma selkeni mielessäni nopeasti.
- Kuule Iia, voittaja on lempeä ja tarjoaa häviäjälle vinkkejä pokerinpeluuseen sekä yh-den hyvässä seurassa lonkeron toisessa mökissä, ei varmaan ole huono ehdotus, sanoin.
Iia ei vieläkään ei tahtonut saada omaa nauruaan katki.
- No tuletko mukaan vai eikö kelpaa?, penäsin.
- Henri, etkö sä koskaan opi mitään? – Iia sanoi lopettaen hekotuksen. – No mikäs siinä, mennään käymään, tuleepa samalla vähän oikaistua jalkoja, Iia vastasi ja kömpi ylös upottavasta sohvasta.
Avasin oven pakkasilmaan ja kävelimme hengitys huuruten lumista polkua pitkin kohti viereistä mökkiä, minä edellä. Vähän oli kylmä näissä vähissä vaatteissani. Yhtäkkiä musiikki alkoi kuulua yhteisestä mökistä, arvatenkin Heidi oli kääntänyt subbarin vo-lyymit kaakkoon. Varmaan koko kylä kuulisi tuon jytinän.
Kiersin avainta lukossa kunnes se loksahti, ja avasin meille oven.
- Sinun jälkeesi, arvon uhkapeluri, sanoin kohteliaalla äänellä katsoen Iian silmiin. Mennään tonne makuuhuoneeseen, pullot on mun repussani, sanoin. - Kaiva ne lonkerot vaan esille, Iia vaati.
Iia asettui istumaan makuuhuoneeseen parisängyn reunalle, ja minä kaivoin pullot re-pustani. Pientä hirsiseinäistä makuuhuonetta valaisi vain pieni yölamppu yöpöydällä.
Nostin meille kaksi lonkkua esille. Istuin sitten sängylle Iian viereen. Olisi tahdinvaih-don aika. - Kuule Iia, oikeastaan sä oot musta ansainnut pienen opetuksen, sanoin lako-nisesti. Iia säpsähti. - Mitä sä Henri höpötät, mä lähdenkin sitten saman tien pois, Iia sanoi kiireesti. Hän yritti nousta ylös sängyltä.
Estin Iian aikeen. Iia saisi minulta kurinpalautuksen, jota oli kerjännyt jo pitkään. Teki-sin sen muidenkin puolesta.
Tartuin Iiaa tiukasti hartioista ja kaadoin Iian vatsalleen reisieni päälle. Nopealla otteel-la nykäisin Iian ihonmyötäiset sporttihousut vyötäröltä alas polvitaipeisiin saakka ja paljastin hänen paljaan pyöreän pyllynsä. Pikkupöksyjäkään ei tosiaan ollut.
- Mitä sä hullu teet?, Iia huusi.
Yllätys oli täydellinen, vasta nyt Iia alkoi rimpuilla pois. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan painoin vasemmalla kädellä hänen hartiansa sänkyyn. Iia yritti huitoa kädellään, mutta mikään ei auttanut. Iia pysyi tiukasti pylly paljaana reisieni päällä.- Ihan turha yrittää karkuun, kukaan ei kuule sinua musiikin pauhun yli, saat mitä an-saitset, vastasin suorasukaisesti.
Läiskäytin ensimmäisen lyönnin Iian paljaille pakaroille. Iia kiljahti. Se selvästikin vä-hän sattui. Iia yritti uudestaan irti otteestani, mutta ei onnistunut. Painoin edelleen har-tioista hänen rintaansa lujasti sänkyä vasten. Tarkoituksenani ei tietenkään ollut vahin-goittaa Iiaa, vaan antaa vain pieni opetus, että miehilläkin on jokin raja. Toinen käm-menlyöntini osui nyt keskelle pakaranpäitä, kolmas sivulle, ja vähitellen Iian pehmeät pakarat saivat joka puolelta kyytiä. Lopeta heti, saatanan idioootti, tämän minä kos-tan… , Iia kiljui.
Vähitellen Iian paljas pylly alkoi olla punaisia läiskiä täynnä. Äänekäs vastustelu ja rimpuilu kuitenkin väheni, vaikka hän sätkähti joka iskun jälkeen. Lopetin. Yllätyksek-seni Iia ei tehnyt elettäkään noustakseen.
- Se oli nyt tässä, olet huono häviäjä ja kullinkiusaaja, sanoin. Iia ei yrittänyt vieläkään nousta. Silloin tunsin paljaalla reidelläni jotain märkää. Kosketin reittäni ja sen jälkeen Iian jalkoväliä. Iiahan oli aivan mehuissaan! Haistoin kiiman myös nenässäni. Rangais-tukseksi tarkoittamanani teko oli saanut yllättävän käänteen. Tämä taisi olla juuri sitä mitä Iia oli käytöksellään alitajuisesti kerjännyt …. että mies ottaa häneltä komennon lupaa kysymättä.
Kiskaisin Iian sporttipöksynsä nyt kokonaan pois. - Nouset ylös ja otat myös paita pois, komensin. Iia alkoi kiskoa poolopaitaa päältään. Sieltä paljastuivat täyteläiset pyöreät rinnat, nännit turpeasti pystyssä.
- Menet sängyn päätyyn kontalleen, perse päätyä päin. Ja niin Iian tekikin. Otin ison tyynyn ja sujautin sen Iian lantion alle. - Laskeudu vatsallesi, sanoin, ja Iia totteli.
Katsoin hetken sängyllä alasti vatsallaan makaavaa Iiaa, tyyny lantion alla, pylly pys-tyssä sen päällä. Menin Iian taakse, hieman raollaan olevien jalkojen väliin, ja työnsin käsilläni Iian reisiä kunnolla auki, jotta märkä pillu näkyisi aivan kokonaan. Häpy oli ajettu aivan posliiniksi. Tartuin käsilläni punoittaviin pakaroihin ja nuolaisin kielelläni reiden sisäpintaa. Hieroin ja silitin kämmenilläni selkää ja reisiä joka puolelta. Samalla aloin kuljettaa kieltäni Iian sisäreidellä, hitaasti ylöspäin, kohti esteetöntä märkää jalko-väliä. Nuolin turvonneita häpyhuulia alhaalta ylös ja takaisin koko kielen leveydeltä, välillä kielen kärjellä häpyhuulien päällä liikkuen, uudestaan ja taas edestakaisin. Tun-sin, kuinka Iian häpyhuulet nousivat vielä enemmän esille, ja ne aukesivat käsittelyssäni koko ajan enemmän, kuin ruusun nuppu. Iian äännähdyksistä päättelin, että Iia ei enää halunnut lopettaa tätä leikkiä.
- Nouse kontallesi, perse ylös ja rinta alas, käskin taas. Iia otti taas oikean asennon. Sei-soin itse sängyn päädyn takana, ja katsoin edessäni Iian pyöreää pystyssä olevaa täy-dellistä persettä, ja sen keskellä märkää pillua aukinaisena ja valmiina. Olisin voinut katsoa tätä ihanaa näkyä vaikka kuinka pitkään, mutta sykkivä kullini sortseissani vaati ryhtymään toimeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
- Ihan turha yrittää karkuun, kukaan ei kuule sinua musiikin pauhun yli, saat mitä an-saitset, vastasin suorasukaisesti.
Läiskäytin ensimmäisen lyönnin Iian paljaille pakaroille. Iia kiljahti. Se selvästikin vä-hän sattui. Iia yritti uudestaan irti otteestani, mutta ei onnistunut. Painoin edelleen har-tioista hänen rintaansa lujasti sänkyä vasten. Tarkoituksenani ei tietenkään ollut vahin-goittaa Iiaa, vaan antaa vain pieni opetus, että miehilläkin on jokin raja. Toinen käm-menlyöntini osui nyt keskelle pakaranpäitä, kolmas sivulle, ja vähitellen Iian pehmeät pakarat saivat joka puolelta kyytiä. Lopeta heti, saatanan idioootti, tämän minä kos-tan… , Iia kiljui.
Vähitellen Iian paljas pylly alkoi olla punaisia läiskiä täynnä. Äänekäs vastustelu ja rimpuilu kuitenkin väheni, vaikka hän sätkähti joka iskun jälkeen. Lopetin. Yllätyksek-seni Iia ei tehnyt elettäkään noustakseen.
- Se oli nyt tässä, olet huono häviäjä ja kullinkiusaaja, sanoin. Iia ei yrittänyt vieläkään nousta. Silloin tunsin paljaalla reidelläni jotain märkää. Kosketin reittäni ja sen jälkeen Iian jalkoväliä. Iiahan oli aivan mehuissaan! Haistoin kiiman myös nenässäni. Rangais-tukseksi tarkoittamanani teko oli saanut yllättävän käänteen. Tämä taisi olla juuri sitä mitä Iia oli käytöksellään alitajuisesti kerjännyt …. että mies ottaa häneltä komennon lupaa kysymättä.
Kiskaisin Iian sporttipöksynsä nyt kokonaan pois. - Nouset ylös ja otat myös paita pois, komensin. Iia alkoi kiskoa poolopaitaa päältään. Sieltä paljastuivat täyteläiset pyöreät rinnat, nännit turpeasti pystyssä.
- Menet sängyn päätyyn kontalleen, perse päätyä päin. Ja niin Iian tekikin. Otin ison tyynyn ja sujautin sen Iian lantion alle. - Laskeudu vatsallesi, sanoin, ja Iia totteli.
Katsoin hetken sängyllä alasti vatsallaan makaavaa Iiaa, tyyny lantion alla, pylly pys-tyssä sen päällä. Menin Iian taakse, hieman raollaan olevien jalkojen väliin, ja työnsin käsilläni Iian reisiä kunnolla auki, jotta märkä pillu näkyisi aivan kokonaan. Häpy oli ajettu aivan posliiniksi. Tartuin käsilläni punoittaviin pakaroihin ja nuolaisin kielelläni reiden sisäpintaa. Hieroin ja silitin kämmenilläni selkää ja reisiä joka puolelta. Samalla aloin kuljettaa kieltäni Iian sisäreidellä, hitaasti ylöspäin, kohti esteetöntä märkää jalko-väliä. Nuolin turvonneita häpyhuulia alhaalta ylös ja takaisin koko kielen leveydeltä, välillä kielen kärjellä häpyhuulien päällä liikkuen, uudestaan ja taas edestakaisin. Tun-sin, kuinka Iian häpyhuulet nousivat vielä enemmän esille, ja ne aukesivat käsittelyssäni koko ajan enemmän, kuin ruusun nuppu. Iian äännähdyksistä päättelin, että Iia ei enää halunnut lopettaa tätä leikkiä.
- Nouse kontallesi, perse ylös ja rinta alas, käskin taas. Iia otti taas oikean asennon. Sei-soin itse sängyn päädyn takana, ja katsoin edessäni Iian pyöreää pystyssä olevaa täy-dellistä persettä, ja sen keskellä märkää pillua aukinaisena ja valmiina. Olisin voinut katsoa tätä ihanaa näkyä vaikka kuinka pitkään, mutta sykkivä kullini sortseissani vaati ryhtymään toimeen.Pudotin sortsini nilkkoihin ja otin yläviistossa seisovan kuuman kaluni käteeni. Asetin sojottavan vehkeeni Iian pillulle, vain märkien häpyhuulten suuta koskettaen. Hetken liukastelin kaluni kärkeä häpyhuulilla, ylös ja alas vakoa liukkaasti vedellen ja kädel-läni liikettä ohjaten. Tämän viivyttelyn saattoi tulkita kiusaamiseksi, mutta tällaista herkkua ei saa ottaa hotkaisemalla.
- Pane se sisään jo, Iia parahti yhtäkkiä. Tartuin hänen vyötäröönsä kiinni molemmilla käsillä. Asetun kullin kärjen pillun pehmeimpään kohtaan ja ryhdyin tunkeutumaan kalullani hitaasti sisään, vielä pitäen sitä paikoillaan hetken kun tunsin sen aukeavan … sitten työnsin kulliani puoli mittaa sisään …. ja hitaasti kalun juureen asti. Tunsin kivespussini koskettavan lämpimiä häpyhuulia. Tuntuma oli syvällä sisällä suloisen tiukka. Annoin kaluni jäädä vielä paikoilleen, mutta halusin toki enemmän.
Aivan hitaasti aloin liikuttaa lantiotani edes takaisin, eteen ja taaksepäin. Tunsin, kuinka kullini hinkkasi pillua joka puolelta. Vähitellen kiihdytin. Vedin ja työnsin ki-vikovaa kaluani yhä nopeammin, sisään ja ulos, työnnön suuntaa välillä vaihtaen.
Kullini suonikas varsi hinkkasi pillun seinämiä, venyttäen ja vaatien sitä joka puolelta. Kullin kärki osui välillä pohjaan asti. Tulin sisään vasemmalta ja oikealle, välillä alempaa, ja välillä ylempää, aivan loppuun asti työntyen. Vatsani ja lantioni lätsähteli äänekkäästi ja hartaasti Iian pehmeää pyllyä vasten. –Vielä lujempaa, Iia sanoi ähkäis-ten.
Ja minä totisesti panin vielä lujempaa, ja jatkoin … jatkoin … jatkoin … ja jatkoin.
En osaa sanoa, kuinka kauan olin pumpannut rytmikkäästi sisään ja ulos. Pillu antoi periksi koko ajan enemmän, se otti yhä helpommin vastaan kaiken sen mitä keksin antaa. Kestävyyttä minulla riitti. Kaluni tuntui edelleen paisuvan, koko ajan suurem-maksi ja kovemmaksi Iian pillun sisällä, kuin räjähdyksen edellä.
Puristelin Iian hikisiä roikkuvia tissejä ja nännejä, yhä tiukemmin. Runsaiden tissien puristelu tuntui niin hyvältä. Kasvavan ulinan perusteella Iian tuntui kiihottuvan siitä lisää, samalla jatkoin pillun survomista takaapäin kovalla kangellani …. sivuille ja ylöspäin lantiotani liikuttaen ja hänen persettään tönien, nostaen ja laskien. Kiima näytti yltyvän edelleen. Näin, miten Iian omat mehut valuivat jo hänen avonaisille rei-silleen.
Yhtäkkiä Iian ulina muuttui huudoksi ja hänen lantionsa alkoi nykiä. Samalla tunsin kalussani pillun rytmikkään supistelun. Se irroitti myös oman tulppani. Kouristuin ja pysähdyin niille sijoilleni, spermani alkoi syöksyä kovalla paineella Iian pillun poh-jaan asti, tyhjentäen pussini viimeiseen tippaan asti.
Aika oli pysähtynyt. Viimein vedin heikentyvän kaluni Iian pillusta ulos takaisin päi-vänvaloon. Katsoin, miten spermaani tulvi pillusta turvonneille aukinaisille häpyhuu-lille, pillu edelleen supistellen. Ajattelin, että tämä on varmaan tyydyttävintä maail-massa, mitä mies voi panonsa jälkeen nähdä. Iina rojahti sängylle vatsalleen makaa-maan.
Keräsin vaatteeni lattialta ja puin ne päälleni.
- Minä menen takaisin toiseen mökkiin, sanoin Iialle. - Kuule Henri, Iia sanoi hitaasti – Kun meet nyt sisälle, niin me sitten juotiin vaan ne lonkerot, eikö niin?
Ajatukset pyörivät päässäni. Jos tämä oli kaverin pahoinpitely, niin olipa se kummallinen sellainen.
Kävelin kierroksen ulkona pakkasilmassa hikeni haihduttamiseksi, jotta tarina lonke-roiden nauttimisesta voisi toimia myös Katjalle ja Heidille. Astuin takaisin nyt hiljen-tyneeseen mökkiin, ja istahdin takaisin upottavalle sohvalle telkkarin eteen. Heidi ja Katja olivat näköjään menneet jo makuuhuoneen puolelle. Hetken siinä yksin istuttuani aloin kerätä pelikortteja pakettiin, vieläkin hämmästyneenä asioiden kulusta.
Joo, kolme rouvaa tosiaan, mietin ja katsoin vielä omia korttejani. Kaksi jätkäähän Iial-la oli, tässähän ne sitten on ….. mutta mitä helvettiä, eihän Iian korteissa ei ole ensim-mäistäkään jätkää, vaan kolme ässää ….????
THE END
- Anonyymi
Pidin tarinasta tosin väliviivoja löytyi vähän joka puolelta.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 292394
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3702002M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti181494Pelkään suunnattomasti
Että olet toiseen ihastunut. Se on lähes sietämätön ajatus koska koen että meidän tilanne on auki, selvittämättä. Eikä k52892Parempi suorituskyky Urheiluharrastajien suosimasta lisäravinteesta hyötyisivät todennäköisesti kaik
Parempi suorituskyky Urheiluharrastajien suosimasta lisäravinteesta hyötyisivät todennäköisesti kaikki muutkin. Se on ed10871Mies, etko ole miettinyt
että voit menettää yhteytemme ja minut lopullisesti, jos et tee mitään?52783- 54711
- 18710
- 25689
- 135623