Yksinäinen ei ole viallinen

Anonyymi-ap

"Yksinäinen ei ole viallinen
Mitä kuuluu -kysymyksen esittäminen voi olla yksi vuoden tärkeimpiä hyvinvointitekojasi.

HELSINGIN SANOMISSA on viime päivinä keskusteltu yksinäisyydestä. Ja se on todella hyvä asia: ilman keskustelua emme ikinä saa yksinäisyyteen liittyvää tabua murrettua. Yksinäisyys on kuitenkin monesti edelleen se synkeä asia, jota on parempi olla sanomatta ääneen, kuten nimimerkki Yksinäinen (HS Mielipide 4.1.) kirjoittikin: yksin olemista pahempaa on sanoa se julkisesti.

Asian ei pitäisi olla näin. Liian moni sinnittelee yksin, koska yksinäisyydestä on liian vaikea puhua. Sitä on liian vaikea tunnustaa – joskus jopa itselleenkin. Tällöin myös kynnys hakea apua kasvaa. Silloinhan asia tulisi myönnetyksi paitsi itselleen myös tukea tarjoavalle taholle tai läheiselle. Joskus voi tulla myös ymmärretyksi väärin, mikä näkyy vaikkapa siinä, että sekoitamme voimaannuttavan yksinolon (kyllä: ihan jokainen meistä tarvitsee itselleen sopivan määrän myös yksinoloa) haitalliseen yksinäisyyteen, jota kukaan ei vapaaehtoisesti itselleen toivo.

Saatamme toivoa salaa, että joku ymmärtäisi kysymättäkin, mistä kiikastaa. Tai että jos tarpeeksi pitkään sinnittelemme, yksinäisyys helpottuu itsestään. Ikävä kyllä niin harvoin tapahtuu. Yksinäisyyteen voi vaikuttaa, mutta monesti kestävien muutosten aikaansaaminen on helpompaa, kun asioita voi pohtia yhdessä toisen kanssa.

Yksinäisyyttä koetaan valtavasti yhteiskunnassamme, mutta edelleen koemme herkästi yksinäisyyden henkilökohtaisena epäonnistumisena, omana syynä tai merkkinä viallisuudestamme, jota ei ikinä voi muuttaa. Voiko siis olla, että sadoissatuhansissa suomalaisissa on jotakin perustavanlaatuista vikaa, koska he kokevat yksinäisyyttä? Tuskinpa.

Nimimerkki Yksinäinen kysyi kirjoituksessaan: ”Miten juuri sinä voisit tänä vuonna vähentää yksinäisyyteen liittyvää leimaa?” Haluan yhtyä tähän kysymykseen, kannustaa ja jopa haastaa jokaista keräämään rohkeutta puhua yksinäisyydestä sen oikealla nimellä, lisäämään puhetta yksinäisyydestä ja tekemään pieniä tekoja kanssaihmisten kohtaamiseksi. Mitä kuuluu -kysymyksen esittäminen voi olla yksi vuoden tärkeimpiä hyvinvointitekojasi.

Annina Lindberg

hankepäällikkö, Nyyti ry, Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hanke"

HS

48

821

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "HS Mielipide|Lukijan mielipide
      Yksinäisyyteen liitetään yhä vahva häpeän leima
      Monet yksinäiset haluavat pitää yksinäisyytensä salassa.

      OTIN uudenvuoden vastaan yksin. Yksin olemista pahempaa on kuitenkin sanoa
      se julkisesti. Olenhan jo hyvin tottunut olemaan yksikseni. Sydäntäni kivisti tunnustaessani toiselle ihmiselle: ”Minulla ei ole lainkaan suunnitelmia uudeksivuodeksi.”

      Yksinäisyyteen liittyy yhteiskunnassamme usein vahva leima. Ajatellaan, että yksinäinen ihminen on jotenkin vinksahtanut tai outo, eikä sosiaalinen media ainakaan paranna tilannetta. Siksi monet yksinäiset haluavat pitää yksinäisyytensä salassa.

      Juuri piilottelu ja kulissien ylläpito haittaavat eniten uuden ystävän löytämistä. Voi olla, että kaksi yksinäistä tapaa toisensa päivittäin töissä, koulussa tai harrastuksessa, mutta he eivät saa koskaan tietää toistensa todellisesta yksinäisyydestä. Jos ihmiset uskaltaisivat ilman häpeää ja pelkoa sanoa olevansa yksinäisiä, monet löytäisivät uuden ystävän yllättävän läheltä.

      Miten juuri sinä voisit tänä vuonna vähentää yksinäisyyteen liittyvää leimaa? Miten voisit tukea tuntemaasi yksinäistä ihmistä vuonna 2023?

      Yksinäinen

      Julkaisemme kirjoituksen

      poikkeuksellisesti nimimerkillä."

      • Anonyymi

        Minä olin yksin uudenvuoden. En edes tiennyt, että minun olisi pitänyt olla häpeissäni ja salata se.
        Minun puolisoni on kuollut, lapsilla omat perheensä ja menonsa, ystäväni ovat kankeita, kotona viihtyviä, eikä heitä huvita uudenvuodenhilut.
        Ja pakko sanoa, että ovat vanhoja! Vanhoja, kuten minäkin.
        Mitä tässä hävetä pitäisi?


    • Anonyymi

      Minne huonokuntoinen yksinäinen menisi seuraa etsimään ?
      Yksinäinen ei kuulu mihinkään ryhmään. Yksinäisyys voi olla niin syvää,
      ettei yhdessä puuhastelu jonkun asian parissa uusien tuntemattomien ihmisten
      kanssa helpota sitä.

      • Anonyymi

        Somesta voisi löytyä vertaistukea, jos pystyy käyttämään sosiaalista mediaa.


      • Anonyymi

        Lahdessa on Lahden seudun eläkeläisillä ohjelmallinen tilaisuus kerran kuukaudessa ja tanssit joka toinen viikko ja harrasteryhmiä monta kertaa viikossa. Viimeksi Gsselissa oli yli 100 henkeä kahvittelemassa ja ohjelmaa katsomassa, tanssin alkessa monet lähtivät, syömään jäi kymmeniä ja hauskaa oli. Paikka on esteetön, mutta alkaa olla ahdas.


    • Anonyymi

      Yksinäisille ehdotetaan aina samoja vapaaehtoiskursseja tai (toisten)
      vanhusten ulkoilutusta, mutta yksinäisyys ei ole tekemisen puutetta,
      se on ihmissuhteitten puutetta. Voi jollekin syntyä ihmissuhteita
      vapaaehtoishommien sivutuotteena, mutta se harvinaisempaa.
      Yksinäisyys on yleinen ongelma yhteiskunnassa, mutta ei ole edes
      paikkoja, missä voisi tavata muita yksinäisiä.

    • Anonyymi

      Kansanradiossa joku nainen sanoi,
      miksei rakenneta vanhuksille omia taloja
      joissa asuisi yksin jääneitä vanhuksia
      ja yhteiset tilat jossa kaikki jotka haluaa tapaisi toisiaan, voisi ruokailla, ym.

      ja jossa voisi kerran viikossa pitää vaikka tansit
      että jotka ovat vielä liikuntakykyisiä voisivat nauttia kauniista nostlgisesta musiikista ja tanssin hurmasta
      kuten nuorena ennen,

      kyllä meistä entisistä työ-myyristä suomen rakentajista
      pitäisi pitää parempaa huolta kuin nyt,
      nyt meidät monet unohdetaan kokonaan kuinmeitä ei olis olemassakaan,
      tieteki me pärjäämme niinkauan ittekseen kuin järki kulkee ja vomaia riittä, mutta kun se pahoinen u u p u m u s valtaa vanhukset, ei enään jaksa itse pitää huolta ittestään, silloin me tarvimme oikeesti ulkopuolista apua,

      uskoisin jos edellä kuvattu asumismuoto suuniteltaisiin yhteiskuntiimme vanhukset pysyisi omatoimisiana ja terveempinä pitempään,

      • Anonyymi

        Onhan niitä senioritaloja joka puolella. V. 1990 kuollut äitini asui sellaisessa toistakymmentä vuotta.
        Ne vain ovat kovin kalliita näinä aikoina. Katso netistä.


      • Anonyymi

        Jos olet ollut kovs työmyyrä, sinulla on nyt kunnon eläke ja oma asunto. Myy se ja muuta senioritaloon, niitä kyllä on jo paljon mutta ei pidä odottaa että yhteiskunta senkin maksaisi kaikille.
        Jos dementoituu, ei siinä auta vaikka on tanssit ja ruokailut senioritalossa, kyllä siiinä tarvitsee kodin seinien sisään apua kaikessa ja se apu maksaa erikseen.
        Moni haluaa laittaa itse ruokansa ja siivota, siinä se omatoimisuus säilyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olet ollut kovs työmyyrä, sinulla on nyt kunnon eläke ja oma asunto. Myy se ja muuta senioritaloon, niitä kyllä on jo paljon mutta ei pidä odottaa että yhteiskunta senkin maksaisi kaikille.
        Jos dementoituu, ei siinä auta vaikka on tanssit ja ruokailut senioritalossa, kyllä siiinä tarvitsee kodin seinien sisään apua kaikessa ja se apu maksaa erikseen.
        Moni haluaa laittaa itse ruokansa ja siivota, siinä se omatoimisuus säilyy.

        "....siinä se omatoimisuus säilyy."
        Jonkun aikaa säilyy. Väistämättä joutuu ongelmiin, kun kunto heikkenee ja muisti,
        ellei sitä ennen tule kutsu tuonpuoleiseen.


      • Anonyymi

        Se oli oikeaa puhetta.


    • Anonyymi

      On myös vanhoja, jotka viihtyvät yksin, ja ovat jo nuorena olleet valikoivia
      seuransa suhteen.

    • Anonyymi

      Moni yksinäinen saa neuvon että menisi nettiin palstoille missä on heidän ikäisiään. Ja myös moni yrittääkin mennä ottaakseen osaa keskusteluihin oman ikäistensä kanssa.
      Monella vaan sattuu niin että netti ei tuonut sitä tunnetta joka poistaisi yksinäisyyden tunteen , ihmiset erilaisia ja heillä on eri tarpeet myös keskusteluissa.

      Monelle ehdotellaan erilaisia kursseja, jotkut löytäneet ystäviä niidenkin kautta.
      Joten jokaisella on varmaan se oma tyylinsä yksinäisyydessään ja saattaa olla ihan tyytyväinen vähempäänkin seuraan .
      Korona opetti suvaitsemaan yksinäisyyttäkin, koska kaikki pelkäsivät tartuntaa.

      • Anonyymi

        Moni purkaa katkeruuttaan mnettipalstoilla ja estää muittenkin keskusteluyhteyden. Vaikea ymmärtää, että ikä tuo tullessaan halun loukata muita. Pelkäävätkö vanhukset ympäröivää maailmaansa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni purkaa katkeruuttaan mnettipalstoilla ja estää muittenkin keskusteluyhteyden. Vaikea ymmärtää, että ikä tuo tullessaan halun loukata muita. Pelkäävätkö vanhukset ympäröivää maailmaansa?

        Miten täällä voi estää toisten keskusteluyhteyden - kerro?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni purkaa katkeruuttaan mnettipalstoilla ja estää muittenkin keskusteluyhteyden. Vaikea ymmärtää, että ikä tuo tullessaan halun loukata muita. Pelkäävätkö vanhukset ympäröivää maailmaansa?

        Ehkä joidenkin mielestä ikä on epäonnistumisen osoitus. Nuoruus on jäänyt taakse, vaikka kuinka kävisi kuntosalilla. Katkeruus pakottaa ilkeilyyn.


    • Anonyymi

      Tuo Nyyti ry, jonka toimihenkilöä aloituksessa siteerattiin taitaa oll lähinnä nuorten opiskelijoitten mielenterveysjärjestö. Ainakin ennen oli.

      Vanhusten ja/tai ikääntyneiden yksinäisyys taitaa olla vähän eri luontoista ja seuran saaminen on kiinni siitä, millainen on oma terveys ja toimintakyky. Ja tietysti siitä, kärsiikö itse yksinäisyydestä. Kaikki eivät kärsi, kuten huomautettiinkin.

      Omassa tuttavapiirissäni on monia leskiä, eronneita ja myös koko aikuisikänsä yksin eläneitä. Käsittääkseni kenellekään heistä yksinäisyys ei ole ongelma, yksin eläminen voi joskus olla, etenkin korona-aikaan kun liikkuminen oli rajoitettua.

      Pientä ongelmaa on joskus koettu siitä, että ei tule kovin helposti kutsutuksi pariskuntien luokse, vaikka olisi takana pitkä yhteinen historiakin. Ja jos tulee, huomaa pientä varovaisuutta erityisesti naisten taholta - ikäänkuin katsottaisi, että meillä on aina haku päällä..)) Tai sitten vain koetaan, ettei ole arjen tasolla kovin paljon yhteistä.

      Jossakin näin verrattoman määritelmän yksinäisyydestä (C G Jungilta): "yksinäisyys ei ole sitä, että vierellä ei ole toista ihmistä vaan sitä, että itsellä ei ole ketään, jonka kanssa voisi jakaa itselle merkityksellisiä asioita" ( vapaasti muistettu).

      • Jokaisella meistä taitaa olla vahvat perustelut niille hankinnoille, joita tekee ja hyvinhän markkinoille tulleet tuotteet osataan perustellakin:
        ajan säästö, käyttömukavuus, energian säästökin näinä aikoina...
        Kun itse olen minimalisti, minulla on täysi työ perustella sitä, miksi en hanki varsi-imuria, robotti-imuria, lehtipuhallinta tai lumenheitintä (vai mikä se vempain nyt oli?)...
        Ja kun se kuluttaminenkin lasketaan hyveeksi, niin puoluskannalla joutuu olemaan kaiken aikaa...))
        No. Onhan siinä se lohtu, että nykyisin tietoisuus tuotteiden valmistusprosessista, ympäristövaikutuksista ja energiankulutuksesta on tiedossa, kuluttaja voi tehdä myös näitä vastuullisia valintoja...
        Valitettavan usein kuluttaja, minäkin, vielä toimii tapaan: "ostin kun halvalla sain"..))

        Kun itse teen hankintani ensi sijassa kirpparilta, "syrjäytyneitten ostospaikalta", ostokseni pitänee laskea ympäristöteoksi.


      • demeter1 kirjoitti:

        Jokaisella meistä taitaa olla vahvat perustelut niille hankinnoille, joita tekee ja hyvinhän markkinoille tulleet tuotteet osataan perustellakin:
        ajan säästö, käyttömukavuus, energian säästökin näinä aikoina...
        Kun itse olen minimalisti, minulla on täysi työ perustella sitä, miksi en hanki varsi-imuria, robotti-imuria, lehtipuhallinta tai lumenheitintä (vai mikä se vempain nyt oli?)...
        Ja kun se kuluttaminenkin lasketaan hyveeksi, niin puoluskannalla joutuu olemaan kaiken aikaa...))
        No. Onhan siinä se lohtu, että nykyisin tietoisuus tuotteiden valmistusprosessista, ympäristövaikutuksista ja energiankulutuksesta on tiedossa, kuluttaja voi tehdä myös näitä vastuullisia valintoja...
        Valitettavan usein kuluttaja, minäkin, vielä toimii tapaan: "ostin kun halvalla sain"..))

        Kun itse teen hankintani ensi sijassa kirpparilta, "syrjäytyneitten ostospaikalta", ostokseni pitänee laskea ympäristöteoksi.

        Sorry, nyt sohlasin. Näin vanhalle käy kun joutuu käyttämään tuota kopio, liitä toimintoa.
        Entinen kopio jää talteen, eikä ota uutta.
        Siis: tuli väärälle osastolle....


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Sorry, nyt sohlasin. Näin vanhalle käy kun joutuu käyttämään tuota kopio, liitä toimintoa.
        Entinen kopio jää talteen, eikä ota uutta.
        Siis: tuli väärälle osastolle....

        Ei se mitään! Keskusteluaiheesee ihan sopiva .mielipide.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se mitään! Keskusteluaiheesee ihan sopiva .mielipide.

        No hyvä ! Ano 13.57. Mutta että kahteen kertaan ja kahteen paikkaan, vähempikin riittäisi..))


    • kuittaan edellisen..))

    • Anonyymi

      Lähellä ole henkilö sukua. Tulee pian 82v Jäänyt leskeksi.Valittaa lähisuku yksinäisyys. Kulkee ulkona rollatorilla reippaasti ja huolehti viellä kotinsa itse.Kerrostalossa asuu vuokralla. Kirkolta on ottanut ystävä palvelu kautta ystävän.Vaihtunutkin vuosien saatossaa.Kuullemma viimeinenkin,Koska ei mennyt yksiin asiat.Kun kaupalla ostoskeskus harvoin näen,sanon soita ulkoilaan ymm.Ehdottanut myös Eläkeläiskerhot,lyhyt matka sihen hänellä.Kuin Senjorikeskus ymm. Juuri siksi ei soita.Vaikka hänen tukena menisin.Miksi oivalsin monen munkin katututn kun ikää on yli 80v. Sama ruikutus yksin.Kaikiin tekosyy miksi ei kun informoin jne. He haluavat yksilölisen Huomion,ei jaettua.Jaettuhan on kerhotoiminat,kerhot senjori talojen toiminta.Mikä yksinäisyyten moella on nin läheiset ystävät kuoleet. Itse tuota sukulaisinaista 12 vuotta nuorempi. Menetin 2 vuoden sisällä kuolemalle 17 ihmistä.Uusia en saa ystäväksi kun en tupakoi,en juo.Mutta en kökötä kotini.Ilolla käyn alueemme senjoritalossa aktiviteetissa.Joka arkipäivälle on jotain.En aamun virkkuna illan torkuna jää märehtii kotiini yksin asuvana.Minulle tuo käynti sopii.Ihania ihmisiä tapaa heitä siellä ja se riittää.Helsinki 94. Maanantai16.1.23

      • Anonyymi

        Jotkut nyt vain haluavat löytää kaikessa negatiivisuutta. Kyllä eräskin ikätäti minulle sanoi, ettei mene eläkeläisten kerhoihin niiden vanhojen ihmisten joukkoon.
        Jos mainitset käyneesi terveyskeskuksessa, kumppanisi alkaa vähätellä vointiasi ja syventyy kertomaan omaa sairaskertomustaan, josta ei puutu kummallisia piirteitä.
        Jos ei ole innostunut keskustelemaan sairauksista, on viisainta jättää mainitsematta omat kremppansa, sillä se voi laukaista koko tapaamisen pituisen monologin taudeista ja niiden hoidosta, tietysti virheellisistä ja katastrofiin päätyneistä tapauksisata, joista kertoja oli kuullut kampaajalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut nyt vain haluavat löytää kaikessa negatiivisuutta. Kyllä eräskin ikätäti minulle sanoi, ettei mene eläkeläisten kerhoihin niiden vanhojen ihmisten joukkoon.
        Jos mainitset käyneesi terveyskeskuksessa, kumppanisi alkaa vähätellä vointiasi ja syventyy kertomaan omaa sairaskertomustaan, josta ei puutu kummallisia piirteitä.
        Jos ei ole innostunut keskustelemaan sairauksista, on viisainta jättää mainitsematta omat kremppansa, sillä se voi laukaista koko tapaamisen pituisen monologin taudeista ja niiden hoidosta, tietysti virheellisistä ja katastrofiin päätyneistä tapauksisata, joista kertoja oli kuullut kampaajalla.

        Näillä ikäkausilla on jokaisen pakko oppia siihen, että ympärillämme on yhä vähemmän läheisiä kuin ennen.
        Elämän pituus on erilainen eri ihmisillä, ja jokaisella meillä on se kokemus, että itseä nuorempia tuttuja ja julkimoita siirtyy tuonpuoleiseen.
        Perheet kutistuvat, elämä jatkuu vauhdilla lastenlapsilla, mutta oma vauhti on jo hiipunut
        Voimme olla tyytyväisiä pitkään ikäämme ja kohtalaiseen terveydentilaamme, mutta kolikon toinen puoli on, että kohta kaikki tapaamamme eläkeläisetkin ovat meitä 30 v. nuorempia
        Se etu yhdeksääkymmentä lähestyvällä seniorilla on, että auttavia käsiä alkaa löytyä busseissa ja kauppakeskuksissa. Avataan ovia ja tarjoudutaan nostamaan painavaa kauppakassia portaissa.
        Kiitos siitä. Kyllä ystävällisyys piristää päivää.


    • Anonyymi

      Yksinäinen ei missään nimessä ole viallinen. Minulla on pikkuhiljaa mielessäni kasvanut pelko siitä, että olen jotenkin yksinkertainen. Mitään diagnoosia en ole saanut, eikä kukaan ole minua yksinkertaiseksi koskaan sanonut, mutta omasta mielestäni sellainen olen. Kun nyt olen lukenut politiikkajuttuja, tunnen itseni
      todella tietämättömäksi. En ole seurannut politiikkaa tiiviisti ja olen nyt
      kauhistunut kuinka paljon vääriä käsityksiä minulla on ollut. Yksinkertaisuuteni
      lisäksi en osaa olla kriittinen. Olen uskonut kaikkia puolueitten lupauksia.
      Vasta kun olen lukenut muitten kommentteja tajuan miten naiivi olen
      politiikan suhteen. Nyt tiedän sentään keitä en ainakaan missään nimessä
      äänestä. Perussuomalaisia.

      • Anonyymi

        @ 21:06
        Jos on yksinäinen, ei ole kenen kanssa jutella, ei saa tarpeeksi uusia näkemyksiäkään.
        Politiikka varsinkin on sellainen asia, että sitä pitäisi seurata säännöllisesti,
        että pääsisi perille tiedosta, joka ei aina ole luotettavaa, ei ainakaan vaalien
        alla, silloin luvataan kaikille kaikkea.


    • Anonyymi

      PERUSSUOMALAISET
      ja
      KESKUSTA

      ovat suomen AINOITA TÄYSJÄRKISIÄ politikkoja sisältäviä
      PUOLUEITA

      ainoita jotka vielä tajuaa ettei sukupuolta noin vain voi vaihtaa miehestä naiseksi ja päinvastoin,

      jo on suuri kahelien lauma päässy eduskuntaan
      laatimaan luonnottomia lakia ,

      • Anonyymi

        Ps ja ne muut eivät ole lukeneet laista kuin tuon vessan ja pukuhuoneet.
        Toivottavasti koko laki esitetään kansallekin alusta loppuun, että me voimme saada käsityksen asiasta koko laajuudessaan.


      • Anonyymi

        Kannattaisi kiinnostua ennemmin omasta terveydestä, myös mielenterveydestä.
        Muitten vartalot eivät kuulu ainakaan minulle. Toivon, että jokainen saisi olla
        tyytyväinen vartalossaan ja mielessään. Ei ole minun oikeuteni rajoittaa kenenkään
        psykofyysistä olemusta (onkohan sana 'psykofyysinen' olemus oikea sana tähän
        paikkaan? Ihmisen mieli ja keho kuuluvat hänelle itselleen. Ei muille)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaisi kiinnostua ennemmin omasta terveydestä, myös mielenterveydestä.
        Muitten vartalot eivät kuulu ainakaan minulle. Toivon, että jokainen saisi olla
        tyytyväinen vartalossaan ja mielessään. Ei ole minun oikeuteni rajoittaa kenenkään
        psykofyysistä olemusta (onkohan sana 'psykofyysinen' olemus oikea sana tähän
        paikkaan? Ihmisen mieli ja keho kuuluvat hänelle itselleen. Ei muille)

        Maailman tiedotusvälineetkin huomioivat Suomen uuden translain ja
        pakkosterilisoinnin hylkäämisen, mikä on askel kohti tasa-arvoisempaa,
        ihmisoikeuksia toteuttavaa yhteiskuntaa.


      • Anonyymi

        Tämä ketju puhuu yksinäisyydestä. Asetat siis perussuomalaiset yksinäisten joukkoon,.
        Niinhän se on, että PS:n on vaikea saada kumppaneita ehdottomuutensa takia. Saa nähdä, löytyykö mitään muuta yhteistä Keskustan kanssa, kuin translaki.
        Politiikassa on joustettava ja tehtävä kompromisseja. Persut eivät siihen pysty, joten aivan oikeaan ketjuun poliittisen puolueesi asetit.


      • Anonyymi

        Jaat siis ihmiset luonnollisiin ja luonnottomiin.
        Luonnottomat eivät tarvitse lakeja. Et hyväksy eduskuntaa, joka luonnottomia lakeja laatii.

        Jollei ihminen täytä kaikkia "normaali-ihmisen" vaatimuksia, hän on luonnoton, ja lainsuojaton?

        Niin sanoi Hitlerikin aikoinaan ja yritti hävittää paitsi juutalaiset, myös vammaiset, mielenvikaiset, jehovantodistajat ja muihin kuin arjalaiseen rotuun kuuluvat kansalaiset.


    • Anonyymi

      @ 21:06
      Jos on yksinäinen, ei ole kenen kanssa jutella, ei saa tarpeeksi uusia näkemyksiäkään.
      Politiikka varsinkin on sellainen asia, että sitä pitäisi seurata säännöllisesti,
      että pääsisi perille tiedosta, joka ei aina ole luotettavaa, ei ainakaan vaalien
      alla, silloin luvataan kaikille kaikkea.

    • Anonyymi

      Yksinäisyydessä ei ole mitään plussapuolia vain onko ? Pahinta on,
      että yksinäisenä voi tuntea elämänsä merkityksettömäksi ja itsensä
      arvottomaksi.

      • Anonyymi

        Kun on 90-vuotias, on auttamatta yksin. Harvalla on puoliso enää vierellä. Omat lapsetkin ovat isovanhempia, suku on levittäytynyt pitkin poikin, kukapa kovin usein lähtee suvun vanhinta moikkaamaan. Menoja on muutenkin.
        Vanha yrittää käydä harrastuksissa, mutta kuulo on huono, näkö heikko, asiat eivät edes kiinnosta. Kun eläkeläisporukka tarttuu lauluvihkoon, silloin viimeistään alkaa katsoa pakotietä.
        Televisio on seurana, se ei väitä vastaan, se näyttää, mitä haluat, se käyttää ääntä sillä volyymilla minkä säädät, voit sen avata ja sulkea koska tahansa.
        Pieneksi ympyrät menevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun on 90-vuotias, on auttamatta yksin. Harvalla on puoliso enää vierellä. Omat lapsetkin ovat isovanhempia, suku on levittäytynyt pitkin poikin, kukapa kovin usein lähtee suvun vanhinta moikkaamaan. Menoja on muutenkin.
        Vanha yrittää käydä harrastuksissa, mutta kuulo on huono, näkö heikko, asiat eivät edes kiinnosta. Kun eläkeläisporukka tarttuu lauluvihkoon, silloin viimeistään alkaa katsoa pakotietä.
        Televisio on seurana, se ei väitä vastaan, se näyttää, mitä haluat, se käyttää ääntä sillä volyymilla minkä säädät, voit sen avata ja sulkea koska tahansa.
        Pieneksi ympyrät menevät.

        Mutta itsemääräämisoikeus on vielä tallella ! Se on iloinen asia.


    • Anonyymi

      Luin parikymmentä vuotta sitten vanhuusiän professorin neuvoja,
      että vanhuuteen pitää valmistautua henkisesti.
      Voi tulla olemaan yksinäistä (varsinkin jos ei pidä jo ennen vanhuutta suhteita
      yllä) ja kipuja ja sairautta tulee olemaan.

      Eipä tähän oikein ole osannut valmistautua kuitenkaan, mutta sen ajatuksen
      sisäisti, että olisi jo ennakkoon opittava hyväksymään, että niin tulee käymään.
      On helpompi sitten kestää, vai onko ?

    • Anonyymi

      Muistakaamme: Yksinäinen ei viallinen
      mutta yksinäisyys voi tappaa ihmisen henkisesti.

      • Anonyymi

        Ilmeisesti osa palstalaisista jo on henkisesti tapettu,ja yrittävät parantaa oloaan nimittelemällä palstan jo jättäneitä vanhimpia alzheimerpotilaiksi.


    • Anonyymi

      Yksinäiseltä näyttävä ei aina ole yksinäinen. Hän voi tavata toisenkin sukupuolen edustaja säännöllisesti toisella paikkakunnalla, hänellä voi olla säännöllinen seksikumppani tai useitakin, mikä estäisi.

      • Anonyymi

        Niin voikin olla, voi valita nuoremman vireän seksikumppanin. Pysyy suhde tuoreempana kun ei koko ajan tarvii toisen naamaa nähdä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin voikin olla, voi valita nuoremman vireän seksikumppanin. Pysyy suhde tuoreempana kun ei koko ajan tarvii toisen naamaa nähdä.

        "...voi valita nuoremman vireän seksikumppanin. Pysyy suhde tuoreempana kun ei koko ajan tarvii toisen naamaa nähdä"
        Miten on mennyt ? Onko niitä nuoria seksikumppaneita jonossa ?


    • Anonyymi

      En tiedä muista, joten puhun itsestäni. Olen todella paljon yksin, mutten koe sitä pahaksi. Viihdyn yksin, mutten kieltäydy seurastakaan, kun sellaista on tarjolla. Keskimäärin kerran kuukaudessa tapaan tuttuja, jossa vaihdetaan kuulumisia. Naapurin kanssa tulee juteltua muutamia kertoja viikossa. Sillä pärjään, jollei enempiä tule tarjolle.

      Nuorempana olin vähän kaikkien kaveri, mutten kenenkään kanssa ns. sydän ystävä. Oliko päällimmäisenä syynä sitten se, etten täysin luottanut kehenkään? Syynä enempi oma isä-poika suhde oli huono, olin rauhaton nuorempana (turvaton olo), en luottanut täysin koskaan isääni. Äitiini luotin paljon enemmän.

      Yksin olen nytkin, mutten tunne olevani yksinäinen. Viihdyn hyvin itseni kanssa, muistan nuoruudesta tilanteita, joissa oli paljon pareja ja olin lähes ainoa joka oli ilman, silloin vähän ahdisti. Ajattelin aina, että en ala suhteeseen vain suhteen vuoksi. Toisen pitää olla sellainen, jonka kanssa viihdyn. Olen ollut liian passiivinen sen etsimisen suhteen.

      • Anonyymi

        Ihan normaali olet
        olettaisin elämäsi on ihan hyvä
        jos itse et pidä sitä huonona,
        parisuhteet ovat hyvin vaativia, nykyisin erotaan jokut useinki vaihtavat paria,

        onhan tiedossa noin puolet suomen kansasta asuu yksin,
        harva on siis yksinäinen

        yksin elämää viettävä on itse valinnu elämänmuotonsa,


        minunki puoliso kuoli, enkä hänen kuolemansa jälkeen ole h e t k e ä k ä ä n
        kaivannu uutta puolisoa, enkä etsiny,

        YKSIN ON HYVÄ ELÄÄ tämä loppu elämä,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan normaali olet
        olettaisin elämäsi on ihan hyvä
        jos itse et pidä sitä huonona,
        parisuhteet ovat hyvin vaativia, nykyisin erotaan jokut useinki vaihtavat paria,

        onhan tiedossa noin puolet suomen kansasta asuu yksin,
        harva on siis yksinäinen

        yksin elämää viettävä on itse valinnu elämänmuotonsa,


        minunki puoliso kuoli, enkä hänen kuolemansa jälkeen ole h e t k e ä k ä ä n
        kaivannu uutta puolisoa, enkä etsiny,

        YKSIN ON HYVÄ ELÄÄ tämä loppu elämä,

        Nuoruus oli vaikea ilman ystäviä.
        Vanhempani "suojelivat" minua kieltämällä ystävät ja menot. En oppinut sujahtamaan joukkoon vanhempanakaan.
        Nuorelle yksin jääminen on musertavaa.
        Ikä tuo tullessaan kyvyn nauttia yksinolosta.
        Tätä en pois vaihtaisi.


    • Anonyymi

      Surullisena olen eri mieltä, jos sallitaan ? Yksin ei ole ollenkaan hyvä.
      Ei ole turvaa eikä juttuseuraa ja elämä tuntuu merkityksettömältä.

      • Anonyymi

        Olen aina ollutse kolmas pyörä. Rakkainkin ystävä on lähtenyt, lähiomaisiinkin ole joutunut pettymään.
        Kurjana olen joutunut monta kertaa toteamaan, että minun rakkauteni ei ole riittänyt, ystäväni ja omaiseni eivät ottaneet minua huomioon.
        Sitten päätin, että minua ei enää kosketa mikään. Lähiomaisia on kuollut, uusia on syntynyt, ystäväni ympärillä vaihtuneet, eläkepäivät alkaneet,
        Minä en ota enää turhia murheita. Selviän omillani.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      83
      3672
    2. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      91
      3008
    3. Seinäjoen ampumistapaus

      Kyseessä olivat helluntainkirkkoon kuuluvia. Niin myös Jyväskylän tapauksessa. Mistä he saavat aseet ?
      Seinäjoki
      59
      2737
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      43
      2385
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      88
      2182
    6. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1767
    7. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1756
    8. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      25
      1737
    9. Pakotteet purevat

      Asiallinen artikkeli Helsingin Sanomissa miten pakotteet purevat Venäjään. Kulutusjuhlat, ei työttömyyttä, elintason nou
      NATO
      304
      1710
    10. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      60
      1559
    Aihe