Kirjoitin numeroni paperille

Aivan, senhän pitäisi olla "lak".

Kirjautumaton palstalutka

Joo niinhän se pitäisi mutta ei jos minulta kysytään.haha. ap tervsii

Eipä siitä mitään tullut taaskaan. Olin lähellä ja ainoa asia mitä sain sanottua oli moi ja oltiin jo tänään nähty useampaan kertaan, mutta sentään oli hullunhymy taas, en tiedä paransiko se asiaa vaiko pahensi. Nyt koska en pysty enkä kykene, värväsin yhden toisen hoitamaan homman tai muuten tää jää siihen moi ja siinä se. ap

ja tänään se näytti siltä että pitää minua jonkunlaisena hulluna. Aluks luulin että ehkä se tykkäis minusta mutta nyt en oo enää niin varma.

Vähän naurattaa ja hävettää. En tykkää tälläsestä yhtään ja jos oikeesti saan jotakin aikaan tän suhteen niin toivottavasti se on viimeinen kerta kun tarvii yrittää mitään partnerinhakuun liittyvää. Vituttaa kun nolottaa enkä oo edes tehnyt mitään niin noloa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vähän naurattaa ja hävettää. En tykkää tälläsestä yhtään ja jos oikeesti saan jotakin aikaan tän suhteen niin toivottavasti se on viimeinen kerta kun tarvii yrittää mitään partnerinhakuun liittyvää. Vituttaa kun nolottaa enkä oo edes tehnyt mitään niin noloa.

"Noloa" oli kun yläasteen viimeistä vuotta edeltävänä kesänä lähetin ihastukselleni tekstarin, jossa tunnustin tunteeni. Näin aikuisiällä ei kuitenkaan ole sen kummemmin mitkään ihastumisiin tai kiinnostumisiin liittyneet asiat nolottaneet (jotkin kyllä valtavastikin kaduttaneet). Aikuisena ei mielestäni kannatakaan enää tuntea nolostusta kuten teini-ikäiset, vaan siitä vaan eteenpäin jos se toinen ei osoita vastakaikua.

Kirjautumaton palstalutka

Varmaan päättyy tää minun tarina niin että palaan elämäni loppuun asti tyhjään kotiin. Tai on täälä sentään joskus joku ja jotkut vastassa mutta niilläkin on oma elämä.

Eikä teistä ketään edes kiinnosta, tiedetään. Olisinkin onnellinen kun saisin jonkun kenelle voisin viestin laittaa päivällä ja siihen vastattais ja vielä ihan mukavasti. Nyt kirjoitan yksin tänne missä millään ei oo mitään merkitystä.

Anonyymi00008 kirjoitti:

"Noloa" oli kun yläasteen viimeistä vuotta edeltävänä kesänä lähetin ihastukselleni tekstarin, jossa tunnustin tunteeni. Näin aikuisiällä ei kuitenkaan ole sen kummemmin mitkään ihastumisiin tai kiinnostumisiin liittyneet asiat nolottaneet (jotkin kyllä valtavastikin kaduttaneet). Aikuisena ei mielestäni kannatakaan enää tuntea nolostusta kuten teini-ikäiset, vaan siitä vaan eteenpäin jos se toinen ei osoita vastakaikua.

Kirjautumaton palstalutka

En minä tiedä oonko saanu vastakaikua kun en ole mitään tehnyt muutakun hymyillyt ja sanonu moi.

Anonyymi00008 kirjoitti:

"Noloa" oli kun yläasteen viimeistä vuotta edeltävänä kesänä lähetin ihastukselleni tekstarin, jossa tunnustin tunteeni. Näin aikuisiällä ei kuitenkaan ole sen kummemmin mitkään ihastumisiin tai kiinnostumisiin liittyneet asiat nolottaneet (jotkin kyllä valtavastikin kaduttaneet). Aikuisena ei mielestäni kannatakaan enää tuntea nolostusta kuten teini-ikäiset, vaan siitä vaan eteenpäin jos se toinen ei osoita vastakaikua.

Kirjautumaton palstalutka

Ja on se noloa, mee vaikka kokeilee. Tarpeeksi monta kertaa kun epäonnistuu niin siitä tulee vaan nolompaa.

Se numero on vieläkin minun taskussa. ja mitä minä sillä teen kun osaan sen ulkoo. Vituttaa kyllä, tykkään olla minä mutta nää jutut saa ajatteleen väärin.

Että muistakaa kun ylimielisinä annatte niitä pakkeja että kaikkiin se ei tunnu hyvältä.

Ei naurata.

Ja poika on onnesta kankeana, kun vielä ilahdutat häntä puhelinnumerollasi. Pyydä häneltäkin. 🌹👀