Olen seurustellut mieheni kanssa nyt yli puolitoista vuotta. Meillä on mennyt hyvin, mutta nyt on ollut ongelmia, jonka vuoksi olen miettinyt suhteen jatkuvuutta. Yksi oma ongelma on, jota mietin, miksi teen/ajattelen näin: vertaan suhdettamme toisten suhteisiin ja miestäni toisten naisten miehiin. Tunnen, etten ole hyvä seurustelukumppani, mutta tuntuu myös, ettei mieheni riitä minulle. Katson joitakin miehiä ja ajattelen, kumpa miehenikin olisi tietystä kohti tuollainen.
Minulla on kamalan huono omatunto tästä. Ansaitsenko ketään rinnalleni??? Miksi ajattelen näin??? Tiedän jo sen, että itsetuntoni on surkea. Ehkä en ansaitse mitään hyvää....
Minulla on kamalan huono omatunto tästä. Ansaitsenko ketään rinnalleni??? Miksi ajattelen näin??? Tiedän jo sen, että itsetuntoni on surkea. Ehkä en ansaitse mitään hyvää....
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jollakin tapaa itsellänikin oli samalainen ongelma, mutta yritän olla liiaksi miettimättä muiden suhteita. Mielestäni sinunkaan ei pitäisi sitä tehdä, koska mistä voit oikeasti tietää onko myöskään muiden suhteissa kaikki aina niin hyvin.Jos liikaa mietit muita, niin keksit ongelmia, joita teillä ei välttämättä olekkaan.Itselläni oli ongelmana se,että luulin ettei meillä mene hyvin, koska emme istu sylikkäin joka paikassa,pidä kädestä, pussaile, ja istu kylki kyljessä.Muut tekivät näin,joten ajattelin ettei mieheni välitä minusta yhtään. Olemme kuitenkin jutelleet ja olemme sitoutuneet toisiimme. Tein itse itselleni hallaa miettimällä liikaa. Tärkeintähän kuitenkin on se tunnetko itse itsesi onnelliseksi, eikä se millaisena muut suhdettanne pitävät. Enkä kuitenkaan halua käydä esittämään mitään mitä emme ole. Minullakin on huono itsetunto. Ja ajattelemalla noin että toisten miehet olisivat parempia, johtuu ehkä siitä että ainahan sitä kuvittelee että ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolen. En tiedä autoinko yhtään, mutta jotakin yritin selittää. Onko miehesi tehnyt jotain sellaista minkä vuoksi ajattelet entistä enemmän noin?
Kuulostaa jokseenkin samanlaiselta kuin oma tilanne..itsellänikin on huono itsetunto ja olen kanssa ruennut vertailemaan miestäni ja koko parisuhdettamme muihin pareihin. Aina tuntuu löytyvän miehessä jotain sellaista mistä en pidä ja toisilta miehiltä löytyy, tai ainakin kuvittelen näin. Tämä on rasittavaa, koska nämä vertailut useimmiten pitävätkin paikkansa..ei kai sitä muuten vertaisikaan ja huomaisi asioita ellei joku oikeasti mätä?! Sitä rupeaa kuvittelemaan jotenkin "parempaa elämää", jossa näitä puutteita ei enää ole olemassakaan..
Sama juttu mullakin, että tuntuu aina välillä ettei mieheni riitä minulle tai ole jotenkin minun arvoinen..tästä en kuitenkaan tunne huonoa omaatuntoa, koska mies on itse aiheuttanut käytöksellään nämä tuntemukset, joita ei saa millään kitkettyä pois..
kun alkaisin huomata että muut miehet ovat omaani parempia, vaihtaisin miestä. Mutta jos hän pysyy sellaisena kuin on ollutkin niin ei syytä vaihtoon.
Monet naiset toivovat jossain vaiheessa että "voi kumpa minun mieheni olisi ostanut minulle kukkia muuten vain" tai "voi kumpa se olisi ollut minun mieheni joka toivoi romanttista kappaletta radiosta vuosipäivänämme". Toisista miehistä löytyy varmasti hyviä puolia, joita omasta puuttuu... kenelläkään ei ole niitä kaikkia! Tuollaiset huomiot aiheuttavat huonon omantunnon, mutta eivät ole pienessä mittakaavassa mikään syy vaihtaa miestä. Silloin voi miettiä mitä kaikkea omassa miehessä on, mitä näissä muissa ei ole...
Olen minäkin joskus toivonut että mieheni viihtyisi paremmin kavereidenikin kanssa, kuten eräs Pekka tulee viihtyy erään Liisan kavereiden kanssa. Ja olen toivonut, että minunkin mieheni muistaisi minua pienillä yllätyksillä, kuten eräs Antti muistaa erästä Kaisaa. Myöhemmin paljastui, että Pekka oli väkivaltainen ja Antin lahjat omantunnon lepytystä pettämisen jälkeen. Voi että miten ihania miehiä...
Puhumattakaan kuinka usein mies on ajatellut vastaavalla tavalla vaimoistaan, mitä miehet nyt sitten toivoisivat huomionosoituksiksi. Olen joskus omalta mieheltä kysynyt mitä asioita hän arvoistaisi minun tekevän, mistä hän ilahtuisi. Aika arkipäiväisiä tuntuvat olevan. Hartioiden ja selän hieromista, selän pesu saunan jälkeen, suukko päiväunilta herättyä, halaus kun tulee töistä kotiin. Jotkut miehet varmaan arvostavat myös kukkia, pieniä lahjoja, päivällisiä siinä missä naisetkin. Suhde on molemmin puolista huomioimista - tavalla tai toisella. Tavallista vain on, että sellainen unohtuu jossain välissä.
...nuoruuteen. Nuorille kaveriporukka on tärkeä, koska siellä verrataan itseään toisiin samanikäisiin ja vertaamalla kasvatetaan juuri itsetuntoa. Olethan vielä suhteellisen nuori 24v., jos ajatellaan, että ihmisen aivot ovat tutkimusten mukaan täysin kehittyneet vasta 25 vuotiaana, olet vielä "kasvava" nuori. Kyllä se itsetunto sieltä kehittyy joillakin aiemmin, joillakin myöhemmin ja jossain vaiheessa (80v?), sitä on jo sinut itsensä kanssa. Kaikki vertaavat itseään toisiin, älä hätäile, itsevarmat (itsevarmuus on ulkoista käyttäytymistä, ei mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvä itsetunto on) ihmiset eivät vain myönnä sitä muille.