Hyvät trashmetalli - fanit

Anonyymi-ap kirjoitti:

No niin… sain sitten sitä mitä ansaitsin. Mä nain mun 90- luvun unelmamieheni, jonka olin tavannut jo hiekkalaatikolla Helsingissä 80- luvulla, joka oli 90- luvun huippu trash-hevibändin kansikuva painter maailmalla ja 20 vuotta siitä eteenpäin ja sitten…. Vain puolen vuoden seurustelun jälkeen mä totesin, että se oli muuttunut, että se oli liian maailmanmies mulle, vaikka mä en kyllä vähästä hätkähdä. Mä jätin sen, koska mä en kestänyt enää sitä elämää, jopa arkena ihan kauheeta menoa, vaikka uusioperheessä oli lapsia. Nyt mikään ei tunnu enää miltään ja kukaan normimies ei ikinä tietenkään täytä sitä aukkoa, minkä lapsuudenystäväni jätti jälkeensä. Me olimme kokeneet jo liikaa yhdessä jopa nuorina!! Tiedättekö se mun mies n**si mua niin lujaa että kun siinä tahdissa tottui sen orgasminsa saamaan, niin satisfayerista joutuu sen 5-6 tehon laittamaan nykyään ja kukaan mies ei siihen tempoon kyllä pysty enää. Soulmate efekti… mä oon pilannut kaiken koska kukaan ei voi korvata häntä tai mitään siltä ajalta taikka sitä autenttisuutta, minkä ne lapsuudenystävät eli koko se bändi mulle loi, koska vaan siitä bändistä tuli mun hullu nuoruus mieleen osin liian kipeäkin mut…eikä sitä bändiäkään oo enää. Myivät miljoonia levyjä maailmalla. Liian tiukkaa tarinaa tavallisille jäbille. MÄ OON KOKO lopun elämäni yksin enää näköjään… möimöi

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä