kunta lausunut

vaimoni on oikea saamelainen, on syntynyt sota-aikana tiettömän taipaleen takana. Saamen kieli oli erämaassa kieli jota sodan jälkeen puhuttiin kotikielenä. Lapset puhuivat saamenkieltä kun joutuivat kotoa asuntola oloihin. Siellä ei saanut puhua saamen kieltä, piti puhua suomea vaikka ei ymmätänyt eikä osannut. Salassa ja varkain pienet lapset asuntolassa keskenäänsä uskalsivat puhua äidinkieltään. saamea. Nyt vaimoani ollaan häätämässä pois omasta "heimostaan" luetteloista, ei kulemma ole saamelainen vaikka molemmista suvuista isovanhemmat ovat varmuudella saamelaisia. Vaimoni on monesti sanonut, että häntä hävettää sanoa olevansa saamelainen. Että tämmöistä porukkaa nämä ns. saamelaiset joiden joukssa kuulemma on kiinastakin jostain kaukaa adoptoituja lapsia, mutta syyttömiähän nämä väkisin saamelaisisi väänetyt ihmislapset ovat näiden kouhojen idealistien päähänpistoille

Inarin kunnan johto on paskaa !! Eipä tartte Inarissa enää lomaillaan !!

Anonyymi kirjoitti:

Inarin kunnan johto on paskaa !! Eipä tartte Inarissa enää lomaillaan !!

voisit kirjoittaa että saamelaiskäräjät ja sen johto on juuri tätä mitä esität. Siellä on se tämän poppoon paksupoika, nimeä en muista, mutta jäi mieleen kun tyyppi tuli valituksi johtoon niin on jälkeenpäin esittänyt hyvinkin rasisiisia kirjoituksia ja ne on uutisoituu mm. Lapin Kansa nimisessä lehdessä meko isoina uutisina. Että toivottavati pahat saa palkkansa

Inarin kunta oletettavasti viittaa kunnan asukkaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

voisit kirjoittaa että saamelaiskäräjät ja sen johto on juuri tätä mitä esität. Siellä on se tämän poppoon paksupoika, nimeä en muista, mutta jäi mieleen kun tyyppi tuli valituksi johtoon niin on jälkeenpäin esittänyt hyvinkin rasisiisia kirjoituksia ja ne on uutisoituu mm. Lapin Kansa nimisessä lehdessä meko isoina uutisina. Että toivottavati pahat saa palkkansa

Lue lisää

saamelaiskäräjät on se varsinainen sylttytehdas ja nepotismin kehto josta kaikki kieroudet ja väärinkäytökset, vilpit ja muut lähtee ja sieltä siunattu ja usutettu tähän missä nyt mennään. Ehdottomasti johto porras saatava vastuuseen ja poliisitutkinta päälle.

Varmaankin tämä, mutta ei lataudu:
https://www.inari.fi/media/tiedostot-2023/hallinto/inarin-kunnan-lausunto-hallituksen-esityksesta-laiksi-saamelaiskarajista-annetun-lain-muuttamisesta.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankin tämä, mutta ei lataudu:
https://www.inari.fi/media/tiedostot-2023/hallinto/inarin-kunnan-lausunto-hallituksen-esityksesta-laiksi-saamelaiskarajista-annetun-lain-muuttamisesta.pdf

Lue lisää

Linkki löytyy tämän sivun lopusta
https://www.inari.fi/fi/tiedotteet-ja-kuulutukset/tiedotteet/inarin-kunnan-lausunto-hallituksen-saamelaiskarajalakiesityksesta.html

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankin tämä, mutta ei lataudu:
https://www.inari.fi/media/tiedostot-2023/hallinto/inarin-kunnan-lausunto-hallituksen-esityksesta-laiksi-saamelaiskarajista-annetun-lain-muuttamisesta.pdf

Lue lisää

Minulla latautuu. Lainaan joitakin kohtia.

Nykyisen saamelaiskäräjälain ja ehdotetun
saamelaiskäräjälain tulkintojen pohjalta on paikallisten oikeuksien kannalta
entistä korostuneempaa kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Lakiehdotuksen perustelutekstissä vedotaan useasti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan vuoden 1966 yleissopimuksen 27 artiklaan, mutta ei mainita samaisen sopimuksen alkupäässä olevia 2 artiklaa tai 3 artiklaa, jotka
edellyttävät valtioita kohtelemaan kansalaisiaan yhdenvertaisesti.

Yleisen käsityksen mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys
ovat demokraattisen valtion perusta.

Hallituksen esityksen perustelutekstin mukaan asia ratkaistaisiin lailla siten,
että saamelaismääritelmässä olisi kysymys nimenomaan henkilön
merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli äänioikeudesta
saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäätänsä
saamelaisena. Lakiehdotus ei ota kantaa siihen, mikä asema saamelaisten
perinteisiin oikeuksiin on niillä henkilöillä, jotka eivät ole oikeutettuja
äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa.

Ehdotettu muotoilu tarkoittaa, että esimerkiksi
kaavoitushankkeissa maanomistajan oikeusturvan toteuttamiseksi riittää
maanomistajan kuuleminen, mutta saamelaiskäräjien kanssa tulee pyrkiä
yksimielisyyteen. Tämä tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että saamelaiskäräjille
muodostuu parempi oikeus vaikuttaa yksityisen maanomistajan oikeuteen
käyttää omaisuuttaan kuin maanomistajalla itsellään.

Suomen perustuslaki sekä kansainväliset sopimukset edellyttävät kaikkien
ihmisten yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua. Yhdessäkään laissa tai
sopimuksessa ei esitetä, että jokin ihmisryhmä voitaisiin asettaa toisia
parempaan asemaan. Tämä periaate koskee valtaväestön suhdetta
vähemmistöön sekä vähemmistön suhdetta enemmistöön.

Perustuslain
ja kansainvälisten sopimusten yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää myös
elinkeinovapautta, jossa alkuperäiskansan kulttuuriperusteen perusteella ei saa
estää toisia nauttimasta perustuslain suomaa omaisuudensuojaa ja hankkimasta
toimeentuloa.

Poronhoito ja muu
saamelaisen kulttuurin harrastaminen ei myöskään ole saamelaisten
yksinoikeus, vaikka enemmistö saamelaisalueen poronomistajista onkin
saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.

Inarin kunta tiedostaa, että riitelyn sijasta lakiehdotus tulisi saada hyväksyttyä
jossain muodossa. Esityksen mukaisella esityksellä on laaja kannatus
saamelaiskäräjien piirissä, mutta yhdenvertaisuuspuutteet tulisi
lakiehdotukseen jotenkin korjata.

Inarin kunta ei pidä hyväksyttävänä nykyisen lain 9 § muutoksia neuvottelu-
velvoitteen osalta eikä lakiesitystä koskien pykälää 9 a §, joka on osaltaan erit-
täin väljästi kirjoitettu esitys. Inarin kunta pitää nykyisessä laissa määriteltyjä
neuvotteluvelvoitteita riittävinä.

Inarin kunta haluaa korostaa, että saamelais-
käräjälain muutoksessa ei tule pyrkiä luomaan lainsäädännöllisiä muutoksia,
jotka olisivat ristiriidassa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvän
kunnallisen itsehallinnon sekä maankäyttö- ja rakennuslain kanssa.

Inarin kunta pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelu ja
ohjaus säilyvät edelleen kunnallisen demokraattisen ohjauksen piirissä, eikä
hyväksy esitettyä muutosta neuvotteluvelvoitteeseen saamelaiskäräjälain
pykälään 9 § eikä pykälän 9 a §:n mukaista kirjausta, jolla heikennettäisiin
tosiasiallisesti viranomaisten toimivaltaa koskien maa- ja vesialueiden käyttöä.

Laissa ei ole ratkaistu korvausvelvollisuutta yksityiselle
elinkeinonharjoittajalle, jos päätöksenteon edellyttämä neuvotteluvelvoite tai
suostumusmenettely hidastaa hanketta siinä määrin, että se aiheuttaa hankkeen
peruuntumisen, vaikka myöhemmin yhteisymmärrys hankkeesta tai suostumus
hankkeelle saataisiinkin.

Lakiehdotukseen kirjattu yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite asettaa kunnan
neuvottelutilanteessa vaikeaan asemaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n
mukaan kunta on velvollinen lunastamaan tai korvaamaan asema- tai
yleiskaavassa muuhun kuin yksityiseen rakennustoimintaan varatun alueen,
jos maanomistaja ei voi kaavamääräysten takia käyttää aluetta kohtuullista
hyötyä tuottavalla tavalla hyväkseen. Lakiehdotuksen mukaan
saamelaiskäräjät voi esittää vaatimuksia, mutta kunnan suostuessa
vaatimuksiin korvausvelvollisuus siirtyy kunnalle.

lakiehdotuksen
9 §, 9a§ ja 9b § säädöksiä tulisi tarkentaa siten, että yhteistoimintavelvoitteen
täyttäminen ei aiheuta hankkeiden tarpeetonta viivästymistä ja sitä kautta aseta
alueen asukkaita ja elinkeinonharjoittajia eriarvoiseen asemaan.

Inarin kunta esittää, että nykyisen lain 9 § säilytetään nykyisellään ja
lakiehdotuksen yhteistoimintapykälät 9 §, 9a§ ja 9b § rajoitettaisiin
koskemaan vain valtion viranomaisia. Kunta demokraattisena, alueellisena
järjestelmänä edustaa yhdenvertaisesti kaikkia kuntalaisia

Inarin kunta esittää, että yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen
toteuttamiseksi säädettäisiin uusi laki saamelaisten kotiseutualueesta.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla latautuu. Lainaan joitakin kohtia.

Nykyisen saamelaiskäräjälain ja ehdotetun
saamelaiskäräjälain tulkintojen pohjalta on paikallisten oikeuksien kannalta
entistä korostuneempaa kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Lakiehdotuksen perustelutekstissä vedotaan useasti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan vuoden 1966 yleissopimuksen 27 artiklaan, mutta ei mainita samaisen sopimuksen alkupäässä olevia 2 artiklaa tai 3 artiklaa, jotka
edellyttävät valtioita kohtelemaan kansalaisiaan yhdenvertaisesti.

Yleisen käsityksen mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys
ovat demokraattisen valtion perusta.

Hallituksen esityksen perustelutekstin mukaan asia ratkaistaisiin lailla siten,
että saamelaismääritelmässä olisi kysymys nimenomaan henkilön
merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli äänioikeudesta
saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäätänsä
saamelaisena. Lakiehdotus ei ota kantaa siihen, mikä asema saamelaisten
perinteisiin oikeuksiin on niillä henkilöillä, jotka eivät ole oikeutettuja
äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa.

Ehdotettu muotoilu tarkoittaa, että esimerkiksi
kaavoitushankkeissa maanomistajan oikeusturvan toteuttamiseksi riittää
maanomistajan kuuleminen, mutta saamelaiskäräjien kanssa tulee pyrkiä
yksimielisyyteen. Tämä tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että saamelaiskäräjille
muodostuu parempi oikeus vaikuttaa yksityisen maanomistajan oikeuteen
käyttää omaisuuttaan kuin maanomistajalla itsellään.

Suomen perustuslaki sekä kansainväliset sopimukset edellyttävät kaikkien
ihmisten yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua. Yhdessäkään laissa tai
sopimuksessa ei esitetä, että jokin ihmisryhmä voitaisiin asettaa toisia
parempaan asemaan. Tämä periaate koskee valtaväestön suhdetta
vähemmistöön sekä vähemmistön suhdetta enemmistöön.

Perustuslain
ja kansainvälisten sopimusten yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää myös
elinkeinovapautta, jossa alkuperäiskansan kulttuuriperusteen perusteella ei saa
estää toisia nauttimasta perustuslain suomaa omaisuudensuojaa ja hankkimasta
toimeentuloa.

Poronhoito ja muu
saamelaisen kulttuurin harrastaminen ei myöskään ole saamelaisten
yksinoikeus, vaikka enemmistö saamelaisalueen poronomistajista onkin
saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.

Inarin kunta tiedostaa, että riitelyn sijasta lakiehdotus tulisi saada hyväksyttyä
jossain muodossa. Esityksen mukaisella esityksellä on laaja kannatus
saamelaiskäräjien piirissä, mutta yhdenvertaisuuspuutteet tulisi
lakiehdotukseen jotenkin korjata.

Inarin kunta ei pidä hyväksyttävänä nykyisen lain 9 § muutoksia neuvottelu-
velvoitteen osalta eikä lakiesitystä koskien pykälää 9 a §, joka on osaltaan erit-
täin väljästi kirjoitettu esitys. Inarin kunta pitää nykyisessä laissa määriteltyjä
neuvotteluvelvoitteita riittävinä.

Inarin kunta haluaa korostaa, että saamelais-
käräjälain muutoksessa ei tule pyrkiä luomaan lainsäädännöllisiä muutoksia,
jotka olisivat ristiriidassa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvän
kunnallisen itsehallinnon sekä maankäyttö- ja rakennuslain kanssa.

Inarin kunta pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelu ja
ohjaus säilyvät edelleen kunnallisen demokraattisen ohjauksen piirissä, eikä
hyväksy esitettyä muutosta neuvotteluvelvoitteeseen saamelaiskäräjälain
pykälään 9 § eikä pykälän 9 a §:n mukaista kirjausta, jolla heikennettäisiin
tosiasiallisesti viranomaisten toimivaltaa koskien maa- ja vesialueiden käyttöä.

Laissa ei ole ratkaistu korvausvelvollisuutta yksityiselle
elinkeinonharjoittajalle, jos päätöksenteon edellyttämä neuvotteluvelvoite tai
suostumusmenettely hidastaa hanketta siinä määrin, että se aiheuttaa hankkeen
peruuntumisen, vaikka myöhemmin yhteisymmärrys hankkeesta tai suostumus
hankkeelle saataisiinkin.

Lakiehdotukseen kirjattu yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite asettaa kunnan
neuvottelutilanteessa vaikeaan asemaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 101 §:n
mukaan kunta on velvollinen lunastamaan tai korvaamaan asema- tai
yleiskaavassa muuhun kuin yksityiseen rakennustoimintaan varatun alueen,
jos maanomistaja ei voi kaavamääräysten takia käyttää aluetta kohtuullista
hyötyä tuottavalla tavalla hyväkseen. Lakiehdotuksen mukaan
saamelaiskäräjät voi esittää vaatimuksia, mutta kunnan suostuessa
vaatimuksiin korvausvelvollisuus siirtyy kunnalle.

lakiehdotuksen
9 §, 9a§ ja 9b § säädöksiä tulisi tarkentaa siten, että yhteistoimintavelvoitteen
täyttäminen ei aiheuta hankkeiden tarpeetonta viivästymistä ja sitä kautta aseta
alueen asukkaita ja elinkeinonharjoittajia eriarvoiseen asemaan.

Inarin kunta esittää, että nykyisen lain 9 § säilytetään nykyisellään ja
lakiehdotuksen yhteistoimintapykälät 9 §, 9a§ ja 9b § rajoitettaisiin
koskemaan vain valtion viranomaisia. Kunta demokraattisena, alueellisena
järjestelmänä edustaa yhdenvertaisesti kaikkia kuntalaisia

Inarin kunta esittää, että yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen
toteuttamiseksi säädettäisiin uusi laki saamelaisten kotiseutualueesta.

Lue lisää

"pohjalta on paikallisten oikeuksien kannalta
entistä korostuneempaa kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon."

Yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Toiset ei saa olla tasavertaisempia kuin toiset.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Toiset ei saa olla tasavertaisempia kuin toiset.

Toki paperilla kaikki ovat tasaarvoisia.

Kuntalain joutuu varoittelemaan mahdollisista ikävistä seurauksista. On oikein, että kunta yrittää rauhoittaa kuntalaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntalain joutuu varoittelemaan mahdollisista ikävistä seurauksista. On oikein, että kunta yrittää rauhoittaa kuntalaisia.

Kunta ei halua maksettavakseen korvauksia, joita tulee maanomistajille saamelaiskäräjien toiminnan johdosta. Esim hakkuukiellot tms. Haluaa valtion maksettavaksi. Ihan ymmärrettävää.