Litteän maan fysiikan matematiikka?

Tuossa mg muuttuukin yhtäkkiä termiksi mg/r mikä on jo toinen virhe. Ensimmäinen virhe on se, että ollaan mukamas laskemassa suoraan yhteen voimia, joiden välinen kulma on 90 astetta eli jotka pitää käsitellä vektoreina. Kuvan tilanteessa gravitaatio vaikuttaa suoraan alaspäin mutta keskihakuvoima vaikuttaa vaakasuoraan sivulle päin. Ei sivulle päin työntämällä voi suoraan kumota alaspäin vaikuttavaa voimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa mg muuttuukin yhtäkkiä termiksi mg/r mikä on jo toinen virhe. Ensimmäinen virhe on se, että ollaan mukamas laskemassa suoraan yhteen voimia, joiden välinen kulma on 90 astetta eli jotka pitää käsitellä vektoreina. Kuvan tilanteessa gravitaatio vaikuttaa suoraan alaspäin mutta keskihakuvoima vaikuttaa vaakasuoraan sivulle päin. Ei sivulle päin työntämällä voi suoraan kumota alaspäin vaikuttavaa voimaa.

Lue lisää

Ei tuolla mitään keskihakuvoimaa ole vaan keskipakovoima.

Ainakin täällä Pohjanmaan lakeuksilla maa näyttää litteällä

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin täällä Pohjanmaan lakeuksilla maa näyttää litteällä

Jos maa olis pallo ei olis tulviakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin täällä Pohjanmaan lakeuksilla maa näyttää litteällä

Teillähän mäkeä vastaa pellolle nurinpäin jäänyt mullan peittämä pesofati.
Pohjanmaalla ei katse tökkää, eikä mäet pilaa maisemia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos maa olis pallo ei olis tulviakaan.

Paljonko sen maalätkän paksuun on?

Kaikkien pyörivien kappaleiden tapauksessa pyörimisliike, jossa pienemmän hiukkasen naru katkaistaan, hiukkanen jatkaa suuntaansa nykyisen inertian suuntaan. Narun katkaisu tarkoittaa molempien voimien poistumista.
https://microbenotes.com/wp-content/uploads/2020/10/Centrifugal-force.jpg
Jos jokin voima kuten moottorivoima edelleen vaikuttaa narun olemassaolon jälkeen, silloin rata ei tule olemaan suoraan säteen tai tangentin suuntaan vaan johonkin siltä väliltä.

Huomaa että, jos kappale on pyörimisliikkeessä, sillä on keskipakovoimaa tietty määrä. Jos keksittäisiin naru, joka ei ole naru vaan kuin jousi, saataisiin eri tulos kuin äsken. Jousi voi olla sellainen ettei se pysty olemaan yhtä vahva keskelle hakeva voima, kuin tietynhetkisestä liikkeestä johtuva keskipakovoima, silloin hiukkanen entääntyy kappaleesta. Eli samalla jousi venyy, mutta se ei myöskään laske kappaletta tangentin suuntaan vaan ohjailee sitä vielä.

Raketit sisältävät moottorivoimaa ja tämän voiman olemassaoloa voi pitää myös narun poistamisena (mutta lähes aina kun jäädään kiertoradalle tätä voi pitää jousitapauksena). Jos maapallolta haluaa mahdollisimman nopeasti kauas pois, paras tapa on lähteä pyörimissuuntaan eli itään. Mennessään voi katsoa taakseen ja saada vastauksen maan muodosta.
https://dc.edu.au/wp-content/uploads/ideal_rocket_path.png
https://dc.edu.au/hsc-physics-space/

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkien pyörivien kappaleiden tapauksessa pyörimisliike, jossa pienemmän hiukkasen naru katkaistaan, hiukkanen jatkaa suuntaansa nykyisen inertian suuntaan. Narun katkaisu tarkoittaa molempien voimien poistumista.
https://microbenotes.com/wp-content/uploads/2020/10/Centrifugal-force.jpg
Jos jokin voima kuten moottorivoima edelleen vaikuttaa narun olemassaolon jälkeen, silloin rata ei tule olemaan suoraan säteen tai tangentin suuntaan vaan johonkin siltä väliltä.

Huomaa että, jos kappale on pyörimisliikkeessä, sillä on keskipakovoimaa tietty määrä. Jos keksittäisiin naru, joka ei ole naru vaan kuin jousi, saataisiin eri tulos kuin äsken. Jousi voi olla sellainen ettei se pysty olemaan yhtä vahva keskelle hakeva voima, kuin tietynhetkisestä liikkeestä johtuva keskipakovoima, silloin hiukkanen entääntyy kappaleesta. Eli samalla jousi venyy, mutta se ei myöskään laske kappaletta tangentin suuntaan vaan ohjailee sitä vielä.

Raketit sisältävät moottorivoimaa ja tämän voiman olemassaoloa voi pitää myös narun poistamisena (mutta lähes aina kun jäädään kiertoradalle tätä voi pitää jousitapauksena). Jos maapallolta haluaa mahdollisimman nopeasti kauas pois, paras tapa on lähteä pyörimissuuntaan eli itään. Mennessään voi katsoa taakseen ja saada vastauksen maan muodosta.
https://dc.edu.au/wp-content/uploads/ideal_rocket_path.png
https://dc.edu.au/hsc-physics-space/

Lue lisää

"Huomaa että, jos kappale on pyörimisliikkeessä, sillä on keskipakovoimaa tietty määrä."

Kun vielä ymmärtää sen, että keskipakovoima Maapallolla on pseudo- eli huuhaavoima, niin ymmärtää fysiikasta hiukan. Stä voi kappaleella olla ainoastaan littumaassa.
Jos kappaleella todellakin on hallussaan keskipakovoimaa, niin se todistaa että kappale on littumaassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Huomaa että, jos kappale on pyörimisliikkeessä, sillä on keskipakovoimaa tietty määrä."

Kun vielä ymmärtää sen, että keskipakovoima Maapallolla on pseudo- eli huuhaavoima, niin ymmärtää fysiikasta hiukan. Stä voi kappaleella olla ainoastaan littumaassa.
Jos kappaleella todellakin on hallussaan keskipakovoimaa, niin se todistaa että kappale on littumaassa.

Lue lisää

Ns. kappaleella 'olemassaoleva keskipakovoima' merkitsee tässä sitä samaa voimaa, jota käytettäisiin, kun ohi ajava ja aluksi suoraan menevä kappale pyritään lassoamaan narulla. Jos naru ei kestä voimaa, joka on kappaleesta suoran nopeuden perustella laskettu keskipakovoima, silloin naru katkeaa. Eikä tätä kappaletta saada sidottua ympyräradalle. Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ns. kappaleella 'olemassaoleva keskipakovoima' merkitsee tässä sitä samaa voimaa, jota käytettäisiin, kun ohi ajava ja aluksi suoraan menevä kappale pyritään lassoamaan narulla. Jos naru ei kestä voimaa, joka on kappaleesta suoran nopeuden perustella laskettu keskipakovoima, silloin naru katkeaa. Eikä tätä kappaletta saada sidottua ympyräradalle. Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa.

Lue lisää

"Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa.Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa."

Sinulla on aukko yleissivistyksessä. Käypä vilkaisemassa vanhoja länkkäreitä. Kyllä niissä heitetään lasso karkuun yrittävän naudan, rosvon tai muun objektin kaulaan takaapäin eli keskipakotusvoimalla ei tuossa tilanteessa ole muuta merkitystä kuin lasson silmukan pyörittämisessä.

Anonyymi kirjoitti:

"Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa.Lassoamishetki on tosin määrättävä tarkkaan siihen, hetkeen, kun säde (lasso) ja kappaleen nopeus on kohtisuorassa."

Sinulla on aukko yleissivistyksessä. Käypä vilkaisemassa vanhoja länkkäreitä. Kyllä niissä heitetään lasso karkuun yrittävän naudan, rosvon tai muun objektin kaulaan takaapäin eli keskipakotusvoimalla ei tuossa tilanteessa ole muuta merkitystä kuin lasson silmukan pyörittämisessä.

Lue lisää

Tosin useimmissa länkkäreissä lassoa heitetään Pallomaassa. Littumaassa voi tilanne olla toinen, mutta youtubessa ovat littumaassa kuvatut videot vähissä eikä niissä paljon lassoa heitellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tosin useimmissa länkkäreissä lassoa heitetään Pallomaassa. Littumaassa voi tilanne olla toinen, mutta youtubessa ovat littumaassa kuvatut videot vähissä eikä niissä paljon lassoa heitellä.

Lue lisää

Tuommoisen ilmiselvästi Littumaassa kuvatun videon löysin, mutta ei siinäkään kvin useaan kertaan lassoa heitellä:
https://www.youtube.com/watch?v=sR2YTUy3z8w
Olisiko parempia ehdotuksia?

Räsäsen Taavetti ei uskonut, kun hänelle kerrottiin pallo. Kun vielä kerrottiin, että Maa pyörii hirveää vauhtia, kommentoi Taavetti:
- Kyllä sitten laitimmaisen tukka vinkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Räsäsen Taavetti ei uskonut, kun hänelle kerrottiin pallo. Kun vielä kerrottiin, että Maa pyörii hirveää vauhtia, kommentoi Taavetti:
- Kyllä sitten laitimmaisen tukka vinkuu.

Lue lisää

"Räsäsen Taavetti ei uskonut, kun hänelle kerrottiin pallo. Kun vielä kerrottiin, että Maa pyörii hirveää vauhtia, kommentoi Taavetti:
- Kyllä sitten laitimmaisen tukka vinkuu."

Aivan, ja eräskin mummo (liekö Taavetin sukulaisia) totesi että "Se on vale notta maa pyärii. Aina on meirän peräklasista kirkko näkyny!"

Joskus keskipakovoima käsitteen käyttö voi olla todella helpottaa monimutkaisen liikkeen selittämistä vähemmän matemaattiselle
"Tennismaila-ilmiö"
https://youtu.be/1VPfZ_XzisU

Anonyymi kirjoitti:

Joskus keskipakovoima käsitteen käyttö voi olla todella helpottaa monimutkaisen liikkeen selittämistä vähemmän matemaattiselle
"Tennismaila-ilmiö"
https://youtu.be/1VPfZ_XzisU

Lue lisää

Noinhan se selitys menee oikein kerralla ja kunnolla persiilleen.

Jos olet vanha ja väsyntyt niin sitten ei kannata ottaa kantaa asiaan millään tavalla.
Parasta on kun siirryt APH:n ja ilmastonmuuttajien seuraksi ilmastonmuutospalstalle.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se selitys menee oikein kerralla ja kunnolla persiilleen.

Selityksen on luonut Terry Tao, Fields palkinnon saanut kansainvälisesti arvostettu tutkija.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Terence_Tao

Anonyymi kirjoitti:

Selityksen on luonut Terry Tao, Fields palkinnon saanut kansainvälisesti arvostettu tutkija.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Terence_Tao

Lue lisää

On aivan samantekevää se, kuka on luonut teorian keskipakovoimasta.
Keskipakovomalla ja keskihakuvoimalla on se ero että keskipakovoiman katketessa kappaleet lentää säteen suuntaan huitsin nevadaan.
Keskihakuvoima kerää kappaleet pyörimisakselille. Jos keskihakuvoimaa ei ole, niin sitten kappaleet jatkaa matkaansa seuraavaan Alderaaniin ihan teoriasta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

On aivan samantekevää se, kuka on luonut teorian keskipakovoimasta.
Keskipakovomalla ja keskihakuvoimalla on se ero että keskipakovoiman katketessa kappaleet lentää säteen suuntaan huitsin nevadaan.
Keskihakuvoima kerää kappaleet pyörimisakselille. Jos keskihakuvoimaa ei ole, niin sitten kappaleet jatkaa matkaansa seuraavaan Alderaaniin ihan teoriasta riippumatta.

Lue lisää

Laitoin linkin sellaiselle jota kiinnostaa saada jonkinlainen selitys ilmiölle eikä matemaattinen kiinnostus tai kyky riitä.

Arvaan että trollaat, ja niin tai näin, en jatka keskustelua tästä aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Laitoin linkin sellaiselle jota kiinnostaa saada jonkinlainen selitys ilmiölle eikä matemaattinen kiinnostus tai kyky riitä.

Arvaan että trollaat, ja niin tai näin, en jatka keskustelua tästä aiheesta.

Lue lisää

Pyydän anteeksi kommenttiani. Se oli täysin asiaton.

Anonyymi kirjoitti:

On aivan samantekevää se, kuka on luonut teorian keskipakovoimasta.
Keskipakovomalla ja keskihakuvoimalla on se ero että keskipakovoiman katketessa kappaleet lentää säteen suuntaan huitsin nevadaan.
Keskihakuvoima kerää kappaleet pyörimisakselille. Jos keskihakuvoimaa ei ole, niin sitten kappaleet jatkaa matkaansa seuraavaan Alderaaniin ihan teoriasta riippumatta.

Lue lisää

"Keskipakovomalla ja keskihakuvoimalla on se ero että keskipakovoiman katketessa kappaleet lentää säteen suuntaan huitsin nevadaan. "

Pyörivästä kappaleesta ei voi poistua koskaan säteensuuntaan ilman valtavia apukeinoja. Katsotaan esim. palloa, joka on pyörivän putken sisällä, missä putki on sidottu paikalleen pyörimään, ja pallo liikku tällaista sääteen suuntaista suoraa pitkin ulospäin. Lopussa pallolla on edelleen pyörimisnopeus ja sen säteensuuntaista etäisyyttä kasvattava nopeus.

https://youtu.be/WUW_vCw9DcI?t=146
(nopeudet komponentit piirretään seuraavaksi sinisellä tähän kuvaan).

Tämäkin pallo jää lopussa liikkeeseen, jonka nopeuden suuntainen suora piirrettynä äärettömyyteen eteen ja taaksepäin ei kulje pisteiden (putkesta poistumispiste) ja (pyörmisakselin piste putkelle). Vain nämä pisteet määrittelevät suoran ns. säteen suuntaan, jossa pallo oli lisäksi käynyt ja lakannut olemasta pyörimisvoimien vaikutuksessa.

Mikä onkaan sitten esim. moukarin luonnollinen liikerata, kun heittäjä pyörittää sitä ympäriinsä, ja yleensä se lentää melko suoraviivaisesti määrätyn sektorin alueella?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä onkaan sitten esim. moukarin luonnollinen liikerata, kun heittäjä pyörittää sitä ympäriinsä, ja yleensä se lentää melko suoraviivaisesti määrätyn sektorin alueella?

Tuo johtuu keskipakovoimasta.
Keskipakovoima on melkein yhtä iso voima kuin paskan aiheuttama gravitaatio. Paska putoaa vahvhvmmaltakin painonnostajalta.

Keskipakovoiman pilkkaaminen on lain voimalla rangaistava teko.

Anonyymi kirjoitti:

Keskipakovoiman pilkkaaminen on lain voimalla rangaistava teko.

Tuossa varmaan tarkoitetaan keskipakovoimalakia.