Edessä on uuden alku: työ, jonka tekeminen on intohimo ja jossa pääsee luomaan uutta ja oppimaan paljon. Edellisellä työllä oli merkitys ja tarkoitus, niin tälläkin, vain erilainen. Uusi työ häviää palkassa edelliselle, mutta silti on ihan riittävä (verottaja korjaa eron aika hyvin… joten netto ero on puolet brutosta). Uusi työ on huomattavasti enemmän itseohjautuvaa kuin teollisuuden epärealistisen kireät aikataulut eikä enää tarvitse olla kovahermoisena puskurina johdon ja työtä tekevän pienen ihmisen välillä. Eikä tarvitse tuntea vastuuta ihmisistä, jotka ei tahdo jaksaa epärealistisen kovassa tahdissa. Paljon hyvää!
Minusta alkaa tuntua, että myös palsta saa alkaa jäädä vähemmälle. Pankki on tyhjennetty, eikä uuttaa sanottavaa tähän aihepiiriin enää ole. Aikansa kutakin ja ehkä elämässä alkaa muutenkin olla tilaa muullekin uudelle (irl). Aika näyttää jääkö palsta kohta kokonaan vai vähennänkö vain huomattavasti. Haikeaakin, mutta silti armollista, että oikea elämä vielä voittaa.
https://m.youtube.com/watch?v=d2R7QRCGo44
Minusta alkaa tuntua, että myös palsta saa alkaa jäädä vähemmälle. Pankki on tyhjennetty, eikä uuttaa sanottavaa tähän aihepiiriin enää ole. Aikansa kutakin ja ehkä elämässä alkaa muutenkin olla tilaa muullekin uudelle (irl). Aika näyttää jääkö palsta kohta kokonaan vai vähennänkö vain huomattavasti. Haikeaakin, mutta silti armollista, että oikea elämä vielä voittaa.
https://m.youtube.com/watch?v=d2R7QRCGo44
Vastaukset 16
Vanhimmat
Paljon onnea uuteen alkuun ja mielekkäämmän työn löytämisestä.🙂.
Noo palsta ei mihkään karkaa, tänne pääsee aina jos mielii takaisinkin. Kiva on, että elämässäsi on uusia tuulia mistä ammennat hyvää draivia! Onnea tulevan johdosta! 😊
Juu.. mä olen miettinyt samaa, uuden työn hommaamista.. ja kärsin isosta palstaväsymyksestä.
Uuden aloittaminen on kivaa .. omalla tavallaan ihanaa, mutta samalla pelottavaa. On jännittävää kun saa haasteita ja pääsee oppimaan uutta. Olen oikeastaan pikkiriikkisen kade sinulle, kuka lie oletkaan.
Aikanaan se oli minulle ihan arkipäivää, se uusi alku.. ei ollut huolta huomisesta. Tiesin aina, että kaikki kyllä järjestyy tavalla tai toisella.
Sairastumiseni jälkeen olen kasvanut vinoon ja ruvennut hannariksi. Olen antanut mukavuudenhaluni voittaa. Ja se hävettää hieman. Mutta ehkä mä selviän tästäkin asiasta hengissä.
Onnea matkaan! Kuulostaa mielenkiintoiselta ja etenkin hyvältä, kaikin puolin 👍
Hmm...eihän se ole mukavaa olla jatkuvassa etsimisen tilassa jossa paineena on myös aikataulu ja raha.
Kuulostat ihan Citrinellalta, jolla on paljon vastuuta, tiimi ja lopputuotos.
Johtajana menestyy jos on hyvä tiimi, ilman sitä jokainen johtaja on mitätön positiivisen kuvan tuottava sähköpostikeskustelija palaveriautomaatti.
Tulokset kun puhuvat puolestaan, tulokset mitataan rahassa.
AV
Aloittajalle kävisi hyvin hevosten kanssa touhuaminen, jopa ratsastaminen.
Se rentouttaisi muuten niin kireältä tuntuvaa ympäristöä. Eläimien kanssa kun kaikki on niin välitöntä, huomaa heti mistä toinen tykkää ja mistä ei. Jos ei tykkää voi saada kaviosta:)
Ihmiset ovat kieroja omaa hyvää tavoittelevia otuksia, joiden käyttäytymistä ei enää määrittele se pitääkö toisesta vai ei, sen määrittelee sen toisen ihmisen merkitys omalla uralla menestymisessä.
AV
Niin, minunhan tuo on… En aloita enää rekattuna, mielenkiinto ei riitä seurata ketjuja. En ole koskaan ratsastanut hevosella. En tiedä miten se sopisi itselle. Eläimistä kyllä pidän.
Ei työelämässä ihmisissä ole ollut mitään vikaa, päinvastoin. Ihania, mielettömän osaavia, vastuunsa kantavia ihmisiä ja moni tulee luultavasti jäämään elämään. Sitten nuoruuden, ei muualla töissä ole päässyt niin lähelle aitoja ihmisiä.
Se paha on kvartaalitalous ja kovat EBITA-odotukset, ja resurssien ja aikataulujen ristiriita. Ja rankaksi sen tekee se, että kun huomaa jonkun väsyy ja käy kysymässä miten menee, ihminen pahimmillaan itkee 30 min, eikä ole sanonut aikaisemmin mitään, koska on halunnut kantaa vastuunsa ja tehdä parhaansa. Ja kun painottaa, että sinun pitää sanoa tarpeeksi ajoissa, jotta työtä voidaan siirtää, vastaus on ensimmäiseksi, että miten sinä voit jaksaa itse noin hyvin, aina selittää taustat, olla kannustava ja innostaa. Enhän kyllä oikeasti aina jaksanut, mutta osaan ajatella, ettei mahdottomat odotukset ole työntekijän vika ja osaan unohtaa työn kun tulen kotiin. Aina tilanteet selvisi ilman, että kukaan väsyi sairaslomalle asti, lähinnä koska työt pistettiin aina seuraavasta päivästä alkaen uusiksi, kun tilanne oli akuutti ja koska itse työtä tekevillä ei yleensä ollut mitään hajua johdon odotuksista ja paineista. Kuitenkin pitkän päälle puskurin rooli ja vastuu on rankkaa, varsinkin kun työ on vaatinut myös luovuutta ja vahvaa ongelmanratkaisua. Työtä tehdessä, on joutunut vain tekemään, mutta kun tulee tilaa tajuaa miten kova puristus on ollutkaan ja miten paljon se syö arjesta. Loma kahden työn välissä on ollut enemmän kuin tarpeen.
Mutta kohta uusi arki on edessä ja luulenpa, että myös palsta vähitellen jää.
Hmm...tänäänkin tuo oli tutua, ei vain yhdessä projektissa missä olen mukana mutta niitä on monia samaan aikaan. Hallitse yhtä hyvin? Tuohon kuolee, ihan oikeasti mutta sillä mennään jopa viikonloput tehden esityötä lapsen kasvatuksen sivussa.
Hapettaa, kyllä joskus. Mistä saa lisää happea, ei varmaan mistään.
Ymmärrän jos haluat julkisen puolen projekteja missä on lopputulos ilman rahallista tai täsmä aikataulutettua lopputulosta olisi viitteellisiä. Painetta ei ole.
Harva meistä tuota ikuisesti kestää, vaikka menneisyys olisi ollut 100 voitettua projektia.
AV
Arvaa mikä tekee elämästäni rankemman mitä sinulla on?
Teen esityötä jossa itse testaan, eli työntekijät tekevät ohjeitteni mukaisesti ja lopputuloksen tulisi olla hyvä.
Ymmärrät varmasti sen että kysymyksessä on tutkittu prosessi ja kuka sen tutkii ja ohjeistaa?
My God, työtä siis riittää.
Olen osa tekemisporrasta, he tekevät ohjeen mukaan minkä laadin. Olen koekaniini siihen onko älykkyyteni pisteestä a pisteeseen ö pätevä. Tiedät jo ettei työsi ole ollut noin rankaa?
AV
Itseasiassa en valinnut julkista puolta, sen huono puoli on liika hitaus ja joskus oppimisen vähyys/rutiini. En viitsi selittää mitä tulen tekemään, mutta se on hommaa mihin koen suurta intohimoa ja jos hommassa onnistuu, se myös antaa mahdollisuuden johonkin isoon.
Tein töitä asiantuntijoiden kanssa high tech puolen R&D:saä. Silloin ongelmat ei ole sellaisia, että kaikkea tai oikeastaan pystyy ohjeistamaan aasta ööhön, vaan kyseessä on vuorovaikutukseen ja teamityöhön perustuva prosessit (monta rinnakkain).
Ei eri töitä voi verrata mikä on stressaavampaa, koska stressi liittyy miten vaativa tehtävän tekijälle on ja mikä ihmistä stressaa. Itse en stressaanu kiireestä tai tavoitteista kovin paljon, mutta kanssaihmisten jaksamisongelmat on vaikeampia käsitellä,
Tein töitä asiantuntijoiden kanssa high tech puolen R&D:saä. Silloin ongelmat ei ole sellaisia, että kaikkea tai oikeastaan pystyy ohjeistamaan aasta ööhön, vaan kyseessä on vuorovaikutukseen ja teamityöhön perustuva prosessit ja ongelman ratkaisu (monta rinnakkain).
Ei eri töitä voi verrata mikä on stressaavampaa, koska stressi liittyy miten vaativa tehtävän tekijälle on ja mikä ihmistä stressaa. Itse en stressaanu kiireestä tai tavoitteista kovin paljon, mutta kanssaihmisten jaksamisongelmat on vaikeampia käsitellä,
Uuden alkua tuntuisi nyt olevan ilmassa.
Itsekin tässä sellaisen alun suunnitellut ja luojankiitos se on aivan pian tässä. Toteutus on alkanut...
Kaikkea hyvää omallesi.
Kaikkea hyvää sinulle uuteen elämänvaiheeseen 😊 Pidån tavastasi kirjoittaa selkeästi ja pohditusti. Sitä tulen kaipaamaan, jos jätät palstailun vähemmälle. Ymmärrettävää kuitenkin, että jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä, että on vähintäänkin pidettävä pidempää taukoa. Itselläkin hieman sama vaihe menossa..
Ja onnea kumppanin löytämiseen 🥰 Ansaitset vain parasta!
Kiitos!
Onnea ja menestystä! Toi on tuttu tunne. Olen itekin aikanaan vaihtanut ihan kokonaan alaa ja siirryin työhön, joka on intohimo ja harrastuskin ja jossa luoda ja oppiakin koko ajan uutta. Se on upea tunne. 😀