Kuuluuko levy yhtiöiden levytysfilosofiaan voiton maksimoinnin periaate?

Voi olla, että näin on, mutta onko siltikään pienen lapsen tai lapsineron vielä kypsymättömien ja emotionaalista syvyyttä uupuvien teosten, kuten muiden sen aikakauden säveltäjien vaikutuksesta kertovien sinfonioiden toistuva levyttäminen kannattavaa ja tuottoisaa bisnestä, jos oletetaan että tarjontaa näiden teosten levytyksistä on olemassa jo runsaasti, eikä tarvetta uusille levytyksille samoista teoksista välttämättä ole, sen sijaan, että tartuttaisiin säveltäjänä johonkin korkealuokkaista säveltaidetta edustavaan uuteen tuttavuuteen, jonka sinfonioista ei ole vielä ainuttakaan levytystä, vaan hänen sinfoniatuotantonsa olisi uusi ilmestys ja aluevaltaus äänilevymarkkinoilla, joka uutuutensakin vuoksi saattaisi houkutella uutta musiikkia etsiviä tarttumaan uunituoreisiin levyjulkaisuihin. Siis jotakin uutta ja tuntemattomuudessaan kiehtovaa musiikkia etsiviä, ja joka saattaisi tarjota kuulijoilleen uusia elämyksiä ja uuden tuntemattoman äänimaailman, joka ei ole entuudestaan tuiki tuttu ja loppuun kaluttu.

En missään nimessä hauku Mozartia säveltäjänä, sillä hän on mielestäni kaikkien aikojen suurin säveltäjä, musiikillinen äly ja nero, ja hänen musiikistaan olen saanut myös suurimmat musiikilliset elämykseni milloinkaan nuorena lukiolaisena, enkä etsi omaa etua tai kunniaa, vaan tarkoitukseni oli ainoastaan tuoda esille ja omalta osaltani koittaa nostaa unohduksesta muiden suurten mestarien musiikkia, joiden suuruus ei ole tänä päivänä ehkä yleisesti tunnustettua, vaan lähinnä kait vain joidenkin musiikin tutkijoiden ja kenties ammattilaistenkin tiedossa, ja sen sijaan, että levytetään toistuvasti vain suuren Mozartin kaltaisen neron lapsuuden teoksiakin, jotka eivät minusta kuulu länsimaisen musiikin suurimpiin saavutuksiin, pitäisi minusta levyttää edes kertaalleen vaikka jonkun Fordellin kaltaisen äärettömän tuotteliaan mestarin sinfoniat tai joitakin niistä, ettei hänenkään elämäntyönsä menisi täysin hukkaan, vaan jälkipolvet voisivat etsiä virvoitusta hänen hengentuotteistaan, siinä missä Mozartinkin. Mutta pitää paikkaansa ettei kenenkään säveltäjän osakkeita voi nostaa vähättelemällä muita säveltäjiä, vaikka esim. Boulezkin näin on joskus koettanut tehdä kokiessaan jonkun säveltäjän musiikin laiminlyödyksi joihinkin muihin nähden.

Yksityiset levyfirmat tekevät tietysti bisnestä, tuottoisaa liiketoimintaa, ja valitsevat itse ohjelmistonsa, jota levyttävät ja jonka levyttäminen on
kaupallisesti kannattavaa, Ja kuten Fougstedt aikanaan jo sanoi, että jolleivat suomalaiset itse esitä suomalaista musiikkia, niin kuka sitä sitten esittää,