Vaan töitä ja kärsimystä enimmäkseen.
Elämä ei ole hauskanpitoa
Anonyymi-ap
82167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Hauskanpito on tylsää.
- Sheena
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17755273b
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Jaa, no mun työtkin on kyllä enimmäkseen hauskanpitoa, mutta kaikki tyylillään.
Minulle työt ovat enemmän hauskanpitoa kuin perinteinen hauskanpito. Perinteinen hauskanpito on parasta, kun saa itse olla järjestämässä toisille juhlia.
- Sheena
Niin no minusta taas hauskanpito on sitä miten itsekukanenkin sen asian määrittää. Mikä sitten kenellekin on hauskaa?
Juuri noin se on. Jokaisella on siihen oma mielipiteensä, eikä siihen ole muilla mitään sanomista.
Niinpä. Mä en ole tajunnut sitä vielä, että miksi työn pitäisi olla jotenkin ikävää tai vastenmielistä ja miksei se muka saisi olla hauskaa ja kivaa ja tyydyttävää. Itselläni ei ole ongelmana alkaa aamulla töihin, vaan pikemmin malttaa pysyä siitä iltasella ja viikonloppuisin ja lomilla kokonaan erossa. Aivoja kun ei voi kytkeä pois päältä ja uusia ideoita voi tulla missä vaan ja koska vaan.
Ketä sä tällä yrität nuoleskella eikö ihmiset oikeasti osaa muodostaa täällä omia mielipiteitään suurimmasta osata kirjoituksia mitä täällä lueskelee se nuoleminen paistaa kirkkaasti kauas kui majakan valo
Ketähän mä muka nuoleskelen? Itseäni vai, kun itse itseni työllistän? Blaa blaa blaa blaa, taas jonkun sekpään jorinoita siellä.
Riippuu näkökulmasta. Ja asenteesta.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, ettei ihminen keksi mielekäst tekemistä ilman työtä. What?!?! Kyllä mä vaan keksin.
No siis ainakin mulle se työni on sitä mielekästä ja hauskaa tekemistä. Miksi sitä pitäisi erikseen etsiä työn ulkpuolelta, jos työ kerta on jo sitä?
Joo mutta miksi pitää olla työ jotta on jotain mielekästä tekemistä?
Riippuu miten työn määrittää. Töitä ne on kotityötkin, töitä se on lastenhoitokin, tlitä ovat puutarhatyöt jne. Harvalla ei ole tarvetta palkalle, mutta jos ei ole, niin ei se palkka työstä mielekästä tee.
Ja siis voihan joku tietenkin pitää vaikka laskuvarjohyppäämistä mielekkäänä puuhana, mutta moniko oikeasta jaksaa hypätä koneesta paäivätolkulla monta kertaa päivässä. Onko siinä pidemmän päälle jotain mielekästä, jos ei sitä ala vaikka kuvata ja editoida ja postata jne jne. Sittenhän se muuttuukin jo omanlaisekseen työksi.
Palkkatyöstä puhun. En ymmärrä miten se on välttämätyömyys mielekkyydelle. Jotkut vetää eläkeläisinäkin töissä, vaikkei olis edes pakko. Mulle se on elinkeino ei mikään huvitus ja välttämättömyys, jotta elämä maittaa.
Harrastukset ei liity suoranaisesti työhön useimmilla. Useammat tekee työtä, koska pitää kustantaa elmää. Mutta miksi kukaan tekee työtä, jotta tuntisi elämänsä mielekkääksi?
Enpä ole koskaan vielä törmännyt kenenkään sanomana siihen että palkka tekisi työstä mielekästä. Sen sijaan tunnen paljon ihmisiä joiden mielestä heidän työnsä on mielekästä tekemistä. Moni kokee vapaaehtoistyönkin mielekkääksi työksi, vaikka ei siitä mitään makseta. Itseasiassa tunnen useita ihmisiä, joiden mielestä jokin vapaaehtoistyö on mielekkäämpää kuin heidän palkkatyönsä.
En ymmärrä yhtään ihmistä, joka ei keksi elämälleen muuta sisältöä kun työ. The end.
No saahan sitä kokea mielekkääksi vaikka napansa kaivelemisen, mutta aika outoa sekin on.
Välillä törmää ihmisiin, jotka pokkana väittää ettei pysty elämään ilman työntekoa, siis vaikkei ole rahasta kii. Pitää olla joku yhteisö, tehtävä... Robotit.
Kyllä mä keksin tekemistä koko elämäkseni ihan ilman mitään työtäkin. Eikä tee edes tiukkaa. Työhän on este muulle elämälle. 😂
Minulle työ tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia, lisäksi on ihana työyhteisö. Sillä on erityisen suuri merkitys omalle hyvinvoinnille. Mielekästä tekemistä kyllä keksin vapaa-ajallakin, mutta ei se työtä korvaa. Olisiko niin, ettet ole vielä löytänyt palkkatyön iloa?
No enpä ole koskana törmännyt ihmisiin, jotka olisivat pitäneen nimenomaan työntekoa YLEISESTI minään asiana. Sen sijaan tunnen useita ihmisiä, jotka kokevat nimenomaan sen OMAN työnsä mielekkääksi. Sitten tunnen myös paljon ihmisiä, jotak käyvät töissä, saadakseen rahaa, voidakseen tehdä jotain mielekästä ja jotka alkaisivat tehdä sitä "jotain mielekästä" täysipäiväisesti, jos ei olisi rahasta kiinni.
Minä en ikinä lopeta työntekoa. En niin kauan kun vain ikinä nykyiseen puuhaani kykenen. En keksi mitään sellaista, millä mä mielummin päiväni täyttäisin.
Ehkä oleellista on juuri tuo "Työhän on este muulle elämälle". Sä et sii ole koskaan tehnyt työtä, joka olisi ollut sinulle mielekästä ja mieleistä ja siksi et kykene tajuamaan, että joidenkin ihmisten työt ovat lähestulkoon parasta maailmassa.
Aivan niin. Mielekästä työtä, josta nauttii ei saa rahalla.
Jos mä voittaisin vaikka jättipotin Euro Jackpotista, niin arvaapa mihin sen rahan laittaisin tai siis osan siitä ... no työhöni tietenkin.
Monille työ ei ole elinkeino, vaan ilo ja onni, miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?
Itselläni on aina ollut kiva työ, mutta nykyinen on huippu. Merkityksellinen, mielenkiintoinen työ ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, sitä ei voi ostaa.
Työ on kai pääasiassa elinkeino josta jonkin näköisen palkan saa jolla tulosi yrittää tulla toimeen melkei itse väittäsin että soskussa tätä nykyä on enemmän asiakkaina keskituloisia lapsiperheitä jotka eivät vain yksinkertaisesti pärjää palkkatuloillaan vaikka molemmat vanhemmista kävisikin töissä
Napanöyhtä on hyvä kaivaa välillä poiski ettei ala maatumaan ja haisemaan pahalta
Vaikea ymmärtää, kun olen itse vapaa sielu. En kaipaa mitään roolia missään työyhteisössä ollakseni onnellinen. Enkä kenenkään tehtäviäkään, keksin kyllä itse itselleni tekemistä.
Työ on mulle vain rahanlähde, ei muuta. Toki helpottaa suoritusta, jos siitä edes tykkää. Ettei ole ihan paskaa koko homma.
Okei. Mä en tekis ikinä mitään työtä, jos olisin jackpot voittaja. Tekisin vain juttuja mistä tykkään ja omilla ehdoillani, en muitten laatimilla. Sillon kun mulle sattuu sopimaan. Ei sillon kun joku käskee.
Olen tehnyt mielekästä työtä, mutta keksin mielekkäämpääkin tekemistä kun jonkun työt.
En mä ymmärrä ylipäänsä jotain oravanpyörän tuomaa iloa. Mieluiten päättäsin joka päivä itte mitä milloinkin teen tai en tee. Luonteessa vika.
No minäpä tekisin ja työllistäisinkin heti useamman ihmisen jne. Toteuttaisin omia ambitioitani, ilman että pitäisi miettiä pelkää taloutta.
Sulla on kumma käsitys työstä. Mä esim. en ole koskaan ollut missään "oravanpyörässä". Täysin tuntematon käsite.
Ei kaikki työ ole muiden pillin mukaan hyppäämistä. Todella moni palkkatyökin on luonteeltaan hyvin vapaata.
Kuten? 🤔
Juu hyvä sulle. Ei mulle.
Koko maailma pyörii oravanpyörässä. Vapaus on näennäistä.
Valtaosa myyntitöistä mm. Mä olen niissä työskennellessäni päättänyt aina itse omat työaikani ja työtuntini jne. Ei mua ole niissä kukaan valvonut, eikä tuntejani vahtinut
Mutta työt on täytynyt silti tehdä. Se ei ole vapaa valintaista, kun ei voi jättää tekemättä. 😂
Ei todellakaan ole. Vapaus on täysin todellista, jos sen haluaa olevan. Tietysti siihen täytyy olla varaa ja vapaus on tietyssämäärin luksustuote. Ainakin meillä täällä pohjolassa, joissa jo ravinnon hankkiminen olisi aikamoisen työn takana ilman rahaa.
Kyllä mä olen aina voinut jättää myäs tekemättä. Ei mulla ole ollut tulosvastuuta, mutta eipä myöskään tuntikorvausta. Omassa pussissanihan sen tunnen, jos en ole viitsinyt viikkoon tehdä töitä.
Työnantajan "ahdistelut" olivat vain sitä, että kerran kuussa saattoin soittaa, että oletko kaikki lappuset palauttanut. Tätäkin kyseli vain, jos en ollut palauttanut. Jos sanoin, että ei ole ole palautettavaa, niin vastaus oli ok ja katellaan myöhemmin.
Sehän se, pitäisi keksiä miten irtaantua yhteiskunnasta ja pärjätä samaan aikaan. Jotenkin suuri osa ihmisen elämästä kuluu silkkaan paskan pyörittelyyn.
Oot niin syvällä järjestelmässä, sehän se kun ei ole millä kustantaa ilman duunia.
Helposti tässä maassa voi ihan vaan heittäytyä yhteiskunnan varaan. Ei tee edes tiukkaa. mitä enemmän kusettaa, niin sitä helpompaa se on. Se on hankalaa vain rehelliselle.
Se on ihan oma valinta, että missä sen "yhteiskunnasta irtautumisen" toteuttaa. Ei se erityisen viisasta ole alkaa sellaista täällä näillä piireillä toteuttaa, missä ilmasto ei varsinaisesti sitä tue. Jos mä aikoisin erakoitua, niin en mä nyt sitä sentään täällä toteuttaisi.
Yhteiskunnan varaan on eri asia, kun irroittautua siitä kokonaan.
Tässä vähän mun ajatusmaailmaa.
https://mielenihmeet.fi/itsensa-irrottaminen-maailmasta/
Juu tiiän.
Ja siis todellakin, jos en tehnyt duunia ja jos nyt ei napannut tehdä toitä, niin yhteiskunta sen maksoi. Sitä kutsuttiin nollatuntisopimukseksi ja sovitelluksi työttömyyspäivärahaksi. En tiedä miten tuo nyt onnistuisi, mutta silloin se oli todella helppoa. Tökäri ei toihin panostanut, koska mähän olin virallisesti töissä. Vaan kun tein nollatunnit, niin ne maksoivat mukisematta täyden rahan.
Okei. Mä oon jotenkin kovin kyllästynyt maailman putkinäköiseen kilpailuun ja kilpailuttamiseen, bisnes ajatteluun ja kerskakulutukseen, kaikkeen koko systeemiin.
Se on mielikuvitukseton kaava ihmiselle elää.
Jokainenhan voi myös valita millaiseen duuniin menee. Ei ole mikään pakko lähteä mukaan "putkinäköiseen kilpailuun ja kilpailuttamiseen, bisnes ajatteluun ja kerskakulutukseen", jos ei halua.
Mulle toi yllä kuvaamani systeemi oli aikanaan tosi hyvä henkireikä, mun masennukseni aikana. En siis ollut virallisesti yhteiskunnan kirjoissa päivääkään sairaspäivärahoilla tmv. Työnantaja oli ihan tyytyväinen, sillä silloin kun mulla oli energiaa ja draivia, niin tein enemmän kun tarpeeksi kauppaa. Sit jos ei napannut, niin ei siitä heille kustannuksia ollut. Tökärit ja muut taas eivät tietenkään noista sovituista kuvioista mitään tienneet.
No minä nyt en ikinä olisi edes kiinnostunut olemaan yhteiskunnan ulkopuolella. Ei mua täällä sisäpuolellakaan mihinkään painosteta, joten ei mitään tarvetta.
En ole esim. koskaan kokenut kenenkään vaativan tai odottavan mun olevan "paras". Onnea vaan kenellekään moisen odottamiseen. Ei kannata pidättää hengitystään, sillä mä teen joka tapauksessa just tasan vain sen mikä kiinnostaa tehdä, enkä edes huomaa muita vaateita.
Mieluiten en sekaantuis mihinkään yhteiskunnalliseen tulosvastuullisuuteen.
Jos vois vaan irtaantua kaikesta ja elää jossain erämökissä ilman edes tietoa mitä maailmalla tapahtuu. Olis kyllä hienoo.
Yksinään se onnistuisi ja saman henkisessä seurassa. Vaan ei mun poppoolla. Joten ei auta kun kitua ja kituuttaa. 😅
Nyt öitä. Migreenin jälkimainingit uuvuttaa.
Jokainen tietenkin tyylillään. Minusta tuollainen kuulostaa ihan karsean työläältä. Ja toisaalta kuten sanoin, niin mä rakastan duuniani, enkä haluaisi ikinä joutua luopumaan siitä. Eipä mulla varsinaisesti edes enää nykyään ole mitään yhteiskunnallista tulosvastuuta.
Öitä ja paranamisia.
Mielekäs työ on tärkeää. Sen lisäksi haluan löytää uuden kumppanin ja olla parisuhteessa hänen kanssaan.
Noin muutaman vuoden nuoremman kanssa.
Aika tarkat ikävaatimukset
Joo näin o, mutta hienointahan tässä anonyymissa trollauksessa on taikka on olematta tai mitään on se, että koska ei tiedä kuka aloittaja on tai miten standardit täyttyvät voi kuvitella kaiken aloittajasta. iästä ym lähtien. Sivusta
Onhan se sitäkin. Mä olen siitä hyvin kiitollinen, että on työtä jota jaksaa ja osaa tehdä. Ja siitä, että nykyisin oma työni sisältää tietyn määrän vapautta tuntuakseen jopa hyvältä.
Moni vain ajattelee niin tienatuilla rahoilla ja ansaituilla. Ai niin ja olemattomilla tietenkin.
Seksin puute on kärsimys. Mutta onneksi on maksullisia naisia ettei aina tarvii kärsiä.
Jos et muuten saa seksiä, niin silloin tuo on vaihtoehto sille.
Mun mielipide on että elämän tarkoitus on onnellisuus ja rakkaus ei työ ja varallisuus.🙂. Ja juurikin elämänasenne sen usein ratkaisee.
Mielekästä työtä haluaa tehdä ja ilman työntekoa ei voi elää, koska siitä saa rahaa elämiseen, mutta varallisuuden suuri määrä ole se mikä tekee onnelliseksi. Hyvä toimiva vastavuoroinen parisuhde lisää onnellisuutta, mutta toimimaton parisuhde vähentää onnellisuutta. Siksi yksin oleminen voi olla parempi vaihtoehto kuin huono parisuhde. Nimenomaan naiset ovat mieluummin yksin, kuin toimimattomassa parisuhteessa.
Joo on sitä mukavaakin työtä olemassa.🙂. Ja parisuhde hommastakin oon aikalailla samaa mieltä. Vaikka tosi kovasti parisuhdetta kaipaankin en toimimatonta sellaista haluaisi. Olen valmis yrittämään kyllä ja tekemään töitä hyvän parisuhteen eteen mutta jos homma ei vaan toimi niin sitten se ei toimi.
Eiköhän se ole paljolti itsestä kiinni, mitä elämä on.
On juuri noin. Omilla ajatuksilla on myös valtava voima.
Niin on todellakin.
Minun mielestä oikea suhde töitä ja vapaata on parasta. Työputken jälkeen taas vapaata arvostaa ja siitä osaa iloita ihan eri lailla kuin ilman työntekoa. Nyt olen vapaillut flunssan takia kohta viikon verran enkä enää muista miltä työnteko tuntuu. :D
Kaikki hyvä on parasta kun sen on ansainnut pienellä raatamisella. Enskin pitää vähän kärsiä ja antaa jotain itsestään, sitten palkkio maistuu moninkerroin paremmalta.
Älä huoli aikansa kutakin.🥰🤩💔
Työ on ajattelun vihollinen. Ei siinä kerkeä kärsiä.
Mää kylloon sitä mielee, et työ kuuluu niille, jotkon työn keksinykkin. Terv. Dino 🐱🐉
Pidän hauskaa ja olen työtön. Nautin kun muut kärsii ja olen katsellut miten muut velkaantuu ja menee huonosti. Minulla menee hyvin ja olen velaton.
Elämä on elämää kukin kai on elänyt ymmärtääkseni sellaista elämää kun on itse valinnut itselleen elettäväksi
Töissähän voisi harrastella muodollista demokratiaa ja niin pois päin. Tai toisinperin.
Luin kirjaa nimeltään helvetillinen viikko. Se on eräänlainen opas, jossa kärsimyksen kautta kohdataan ja saadaan onnellisuuden tuntemuksia. viikon aijama eletään erittäin akeettista elämää heräten viideltä. Kaikki laitteet on pannassa; ei somea, eikä televisiota tai radiota.
Aamuisin lähdetään aikaisin liiikkeelle ja töihin mieluiten kiertotietä ja kävellen, vaikka matka olisi 10 km. Ravinto on vain hengissäpysymistä varten.
Ideana oli, ettei mitään elämää helpottavaa klaitetta saa käyttää vaan käytät kehoasi esim paikasta toiseen liikkumiseen, mitään somekabnavia tai televisiota tai radiota ei saa käyttää. Eöämänsi on niin askeettista kuin mahdollista.
Kirjassa oli esimerkki eräästä "sotilaasta", joka oli rämpinyt ja raatanut päiviä ja sai pienen palan suklaata. Tämä meni lähes sekaisin onnesta saadessaan tämän.
Tämän viikon jälkeen kaiken "ylellisyyden", jota helvetinviikolla ei ollut pitäisi tuntua taivaalliselta.
Tämän viikon tavoiteena on, että ihminen osaisi paremman arvostaa sitä, mitä hänellä on, eikä vain haluta lisää ja lisää...
Tämä kirja oli todella antoisa ja sai itsenikin miettimään elämänarvojani uudelleen...
Tämä on se kirja. Ja tosiaan, viikko pitää elää terveellisesti, ei tupakkaa ja alkoholia tämän viikon aikana. oli todella silmiäavaava kirja. :)
https://www.adlibris.com/fi/kirja/helvetesuka-9788272015595
Iz just as u want it 2 B <3
Lähden kohta naisen luokse hauskaa pitämään. Viinan juonti on hauskaa ollut ja on naisiin tutustunut. Lähden maalle naista tapaamaan.
T: viinamies
Kieltämättä työt välillä rasittavat pahasti vapaa-aikaani. - Olisi tosi hyvä, kun pystyisin joka päivä tekemään jotakin ihan aivot narikkaan -juttua. Jotain, missä ei tarvitse siis ajatella mitään, vaan olla vain ja pitää hauskaa.
..Niin kuin vaikka palstalla 😉