Tulipa taas kerran mieleeni, miten maailma on muuttunut kovasti rajoittuneempaan suuntaan ainakin yhdessä asiassa. Jos miettii 70-, 80- ja 90-luvun elokuvia ja vertaa niitä nykyisiin elokuviin, niin yksi kadonnut osa-alue on eroottiset elokuvat tai ylipäänsä eroottiset kohtaukset elokuvissa. Minne katosi alastomuus? Elämmekö niin #MeToo -aikakautta ja muutenkin pitää olla kieli keskellä suuta, mitä suustaan päästää, että elämän normaaleimmat asiat (alastomuus ja seksuaalisuus) on otettu pois nykyviihteestä?
Eniten harmittaa se, mitä tuli erotiikan tilalle. Puhutaanpa tietokonepeleista tai elokuvista, nykyviihde sisältää hämmentävän paljon raakaa väkivaltaa: ampumista, tappamista ja verta. Ne eivät ole millään tavalla normaaleja tai viihteellisiä asioita, vaan jotain aivan hirvittävää.
Eivätkö alastomuus ja eroottisuus ole paljon normaalimpia asioita kuin raaka väkivalta? Jostain syystä nykyään ei ole näää hyväksyttävää näyttää normaaleja asioita, mutta normaalia on korvata normaali epänormaalilla. Uusi normaali on, että alastomuudesta on tullut tabu. Moni menneiden aikojen elokuva tai valokuvakirja tuskin pääsisi nykyaikana levitykseen. Elämme sen verran suvaitsematonta aikaa.
Tunnetko sinä millään tasolla nostalgista kaipuuta menneiden aikojen viattomampaan erotiikkaan, jollaista nykyaika ei enää tunne tai hyväksy? Nykymaailma ei katsoisi hyvällä vaikkapa David Hamiltonin kaltaisia taiteilijoita.
Eniten harmittaa se, mitä tuli erotiikan tilalle. Puhutaanpa tietokonepeleista tai elokuvista, nykyviihde sisältää hämmentävän paljon raakaa väkivaltaa: ampumista, tappamista ja verta. Ne eivät ole millään tavalla normaaleja tai viihteellisiä asioita, vaan jotain aivan hirvittävää.
Eivätkö alastomuus ja eroottisuus ole paljon normaalimpia asioita kuin raaka väkivalta? Jostain syystä nykyään ei ole näää hyväksyttävää näyttää normaaleja asioita, mutta normaalia on korvata normaali epänormaalilla. Uusi normaali on, että alastomuudesta on tullut tabu. Moni menneiden aikojen elokuva tai valokuvakirja tuskin pääsisi nykyaikana levitykseen. Elämme sen verran suvaitsematonta aikaa.
Tunnetko sinä millään tasolla nostalgista kaipuuta menneiden aikojen viattomampaan erotiikkaan, jollaista nykyaika ei enää tunne tai hyväksy? Nykymaailma ei katsoisi hyvällä vaikkapa David Hamiltonin kaltaisia taiteilijoita.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja silti netissä on enemmän pornoa kuin ikinä kaiken katsomiseen yksi ihmisikä ei riittäisi lähellekään ja se on myös aina vain helpommin saatavilla. Ei erotiikka mihinkään hävinnyt ole vaan se on vain vaihtanut paikkaa nettiin kehityksen myötä.🙂.
Onko sitä joskus ollut missä?
Mitä se on?
No näkeehän tuon ilmiön suuressa ja kauniissa sosiaalisessa mediassa jatkuvasti, joku perseilijä tyrkkää ahteriaan ja silikonikumpujaan toljotettavaksi päivittäin kuvitellen jokaisen olevan lääpällään juuri hänen feikkaamisiinsa ja oh no taas minut huomattiin melkein vahingossa uutisointiin ...
Se ei ole erotiikkaa: iloista, huumorintajuista tai hienovivahteista.
Siinä nimenomaan hierotaan suoraan kasvoihin.
Eiks sulle riitä noi Temptation islandit ja muut? En mä ainakaan halua nähdä Frodon rutistelevan Lady Galadrielin tissejä tai vastaavaa.
Bond-tytöt taitavat vielä jonkin verran pitää pintaansa, kuten viimeisimpinä Ana de Armas ja Léa Seydoux.
Mutta mikään ei voi olla eroottisempaa, kuin vuonna 1995 ilmestyneessä BBC:n TV-sarjassa Ylpeys ja Ennakkoluulo kohtaus, missä Mr Darcy ja Elizabeth Bennett (Colin Firth ja Jennifer Ehle) kävelevät vierekkäin maalaistietä pitkin kädet selän takana varoen koskettamasta toistaan ja tuskin katsovat edes toista silmiin.
Mr Darcy kertoo, kuinka hänen toiveensa (avioitumisen suhteen) ovat edelleen samat ja Elizabeth vastaa ujosti, että hänen tunteensa ovat "aivan päinvastaiset" kuin aiemmin. Tämä siis tarkoitti sitä, että hänkin ajatteli nyt avioitumisesta hyvin suotuisasti.
Ah, kuinka se kohtaus tuntui ihan vatsanpohjassa saakka, ja syvemmälläkin. 😉
Juu, sellaista eroottisuutta ei osata enää kuvata..
Alastomuudella ei tehdä erotiikkaa.