Neuroleptit lamaavat

Niin, mitä vikaa siinä on? Nuo asiat ovat totta.

Ihmiset kertovat kokemuksistaan. Vaietako pitäisi epäkohdista?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset kertovat kokemuksistaan. Vaietako pitäisi epäkohdista?

Epäkohdasta?
Kukaan ei tiedä taustoja näille sepustuksille , joten saa jättää omaan arvoonsa

Meil mielisairaalassa vanhus osastolla kaikki uudet potilaat kolmessa päivässä laitettiin neurolepteillä vuodepotilaiksi ja osa jopa syötettäväksi !! Hoitajien mielestä he olivat hyviä potilaita !!

Anonyymi kirjoitti:

Meil mielisairaalassa vanhus osastolla kaikki uudet potilaat kolmessa päivässä laitettiin neurolepteillä vuodepotilaiksi ja osa jopa syötettäväksi !! Hoitajien mielestä he olivat hyviä potilaita !!

Lue lisää

Kyllä ne ylilääkitsee sairaaloissa. Ihan hutkintaa ne epätieteelliset lääkkeitä vähemmän tutkitut koktailit. Sitten potilaiden aineista kokemia neurologisia häiriöitä tulkitaan sairautena.

Anonyymi kirjoitti:

Meil mielisairaalassa vanhus osastolla kaikki uudet potilaat kolmessa päivässä laitettiin neurolepteillä vuodepotilaiksi ja osa jopa syötettäväksi !! Hoitajien mielestä he olivat hyviä potilaita !!

Lue lisää

ja avin sijaan tulit kertomaan sen tänne??

Anonyymi kirjoitti:

Niin, mitä vikaa siinä on? Nuo asiat ovat totta.

Eivät ole totta, koska premissi on väärä.

Anonyymi kirjoitti:

ja avin sijaan tulit kertomaan sen tänne??

Avia (Aluehallintovirasto), tuskin asia kiinnostaa, jos se on normaali käytäntö.

joopajoogi kirjoitti:

Avia (Aluehallintovirasto), tuskin asia kiinnostaa, jos se on normaali käytäntö.

Avia kiinnostaa nimenomaan käytännöt, eikä foorumihuhut.

Anonyymi kirjoitti:

Avia kiinnostaa nimenomaan käytännöt, eikä foorumihuhut.

Virkamiestä kiinnostaa se, että palkka juoksee tasaisesti, eikä vaaraa YT-neuvotteluista ja irtisanomisesta valtion virassa ole.

joopajoogi kirjoitti:

Virkamiestä kiinnostaa se, että palkka juoksee tasaisesti, eikä vaaraa YT-neuvotteluista ja irtisanomisesta valtion virassa ole.

Pitäisikö sinuakin uhata YT-neuvottelut, niin saisit pontta vastuualueesi hoitamiseen, huulien heiluttelun sijaan.

Oliko tuo vinoilua? " Jonkinasteinen toimintakyky..." Täysdebiililikö pitäisi olla?

Anonyymi kirjoitti:

Epäkohdasta?
Kukaan ei tiedä taustoja näille sepustuksille , joten saa jättää omaan arvoonsa

Miksi ei saisi tuoda esille epäkohtia? Pidätkö todellakin psykiatriaa täysin valmiina ja kaikessa aina oikeassa ja erehtymättömänä olevana tieteenä? Se vasta on ylimielinen asenne ja osoitus tyhmyydestä. Nimenomaan kritiikki ja sen ottaminen vastaan on osoitus siitä, että kykenee mukautumaan ja toimimaan tilanteen mukaan ja myös muuttumaan tarvittaessa. Se koskee kaikkia tieteen parissa toimivia. Mikään tiede kun ei mene ja edisty eteenpäin, ellei korjaa ja muuta epäkohtia, virheitä ja vääriä toimintatapoja.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ole totta, koska premissi on väärä.

Väitätkö, että neurolepteissä, joiden tarkoitus on nimenomaan LAMATA, liikkuminen ja eläminen on normaalia? Oletko kokeillut itse? Ehkä olisi erilainen ääni kellossa, kun hoitohenkilöt itse käyttäisivät kokeeksi edes jonkin aikaa neuroleptejä. Joka ei ole itse kokenut, on turha pelkän teorian lukemisen tai sivustaseuraajan roolissa leikkiä asiantuntijaa. Luuletko tosiaan, että ränne huvikseen tällaista kertoo? Jos voisin kuvata elämäni neurolepteissä, ja tehdä siitä sokumentin, voisivat jotkin ihmisoikeustahot kiinnostua.

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että neurolepteissä, joiden tarkoitus on nimenomaan LAMATA, liikkuminen ja eläminen on normaalia? Oletko kokeillut itse? Ehkä olisi erilainen ääni kellossa, kun hoitohenkilöt itse käyttäisivät kokeeksi edes jonkin aikaa neuroleptejä. Joka ei ole itse kokenut, on turha pelkän teorian lukemisen tai sivustaseuraajan roolissa leikkiä asiantuntijaa. Luuletko tosiaan, että ränne huvikseen tällaista kertoo? Jos voisin kuvata elämäni neurolepteissä, ja tehdä siitä sokumentin, voisivat jotkin ihmisoikeustahot kiinnostua.

Lue lisää

Dokumentin*

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että neurolepteissä, joiden tarkoitus on nimenomaan LAMATA, liikkuminen ja eläminen on normaalia? Oletko kokeillut itse? Ehkä olisi erilainen ääni kellossa, kun hoitohenkilöt itse käyttäisivät kokeeksi edes jonkin aikaa neuroleptejä. Joka ei ole itse kokenut, on turha pelkän teorian lukemisen tai sivustaseuraajan roolissa leikkiä asiantuntijaa. Luuletko tosiaan, että ränne huvikseen tällaista kertoo? Jos voisin kuvata elämäni neurolepteissä, ja tehdä siitä sokumentin, voisivat jotkin ihmisoikeustahot kiinnostua.

Lue lisää

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Ne, jotka eivät ole koskaan edes kokeilleet ja ei ole mitään omaa kokemusta kyseisistä kehumistaan lääkkeitä, ovat jäävejä sanomaan ja kommentoimaan yhtään mitään. Ei heillä ole käsitystä ja mitään tietoa siitä, mitä lääkkeet aiheuttavat ja mitä ne saavat ihmisessä aikaan. Pitäisivät siinä tapauksessa edes suunsa kiinni, tai tässä tapauksessa eivät kommentoisi mitään. Etenkin pitkäaikaisessa käytössä kyseiset lääkkeet aiheuttavat niin paljon vahinkoa, harmia ja ongelmia kenelle tahansa.

Monet heistä, jotka ovat edes kerrankaan käyttäneet kyseisiä lamaavia, ja toimintakykyyn, ajatteluun ja ylipäätään kaikkeen hermostoon ja sen toimintaan vaikuttavia myrkkyjä, tietävät kyllä ihan täysin ja tarkkaan, mitä heissä tapahtuu, ja mitä lääkkeet heissä vaikuttavat. Minä olen yksi heistä. Ja koko terveys ja elämä on täysin pilalla ja tuhottu.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Ne, jotka eivät ole koskaan edes kokeilleet ja ei ole mitään omaa kokemusta kyseisistä kehumistaan lääkkeitä, ovat jäävejä sanomaan ja kommentoimaan yhtään mitään. Ei heillä ole käsitystä ja mitään tietoa siitä, mitä lääkkeet aiheuttavat ja mitä ne saavat ihmisessä aikaan. Pitäisivät siinä tapauksessa edes suunsa kiinni, tai tässä tapauksessa eivät kommentoisi mitään. Etenkin pitkäaikaisessa käytössä kyseiset lääkkeet aiheuttavat niin paljon vahinkoa, harmia ja ongelmia kenelle tahansa.

Monet heistä, jotka ovat edes kerrankaan käyttäneet kyseisiä lamaavia, ja toimintakykyyn, ajatteluun ja ylipäätään kaikkeen hermostoon ja sen toimintaan vaikuttavia myrkkyjä, tietävät kyllä ihan täysin ja tarkkaan, mitä heissä tapahtuu, ja mitä lääkkeet heissä vaikuttavat. Minä olen yksi heistä. Ja koko terveys ja elämä on täysin pilalla ja tuhottu.

Lue lisää

Sama on tapahtunut minullekin. Mikään ihme ei ole, että jotkut muuttavat pois Suomesta päästäkseen eroon psykiatrian loputtomasta karusellista.

Anonyymi kirjoitti:

Sama on tapahtunut minullekin. Mikään ihme ei ole, että jotkut muuttavat pois Suomesta päästäkseen eroon psykiatrian loputtomasta karusellista.

Minäkin tiedän erään tutun, joka lähti psykiatrian takia Suomesta. Hän sanoi, että hän ei enää tule takaisin. Kukaan ei tiedä, minne hän lähti.

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että neurolepteissä, joiden tarkoitus on nimenomaan LAMATA, liikkuminen ja eläminen on normaalia? Oletko kokeillut itse? Ehkä olisi erilainen ääni kellossa, kun hoitohenkilöt itse käyttäisivät kokeeksi edes jonkin aikaa neuroleptejä. Joka ei ole itse kokenut, on turha pelkän teorian lukemisen tai sivustaseuraajan roolissa leikkiä asiantuntijaa. Luuletko tosiaan, että ränne huvikseen tällaista kertoo? Jos voisin kuvata elämäni neurolepteissä, ja tehdä siitä sokumentin, voisivat jotkin ihmisoikeustahot kiinnostua.

Lue lisää

Neurolepti ei ole premissi ja sen sinä tiedät itsekkin, koska niin kiivaasti sitä yrität muuksi muuttaa.

Enkä tiedä kuinka monta kertaa se täytyy sanoa, mutta et todellakaan ole ainoa joka on kokeillut neuroleptejä.

Anonyymi kirjoitti:

Epäkohdasta?
Kukaan ei tiedä taustoja näille sepustuksille , joten saa jättää omaan arvoonsa

Niitä kokemuksia ei ole mitään syytä jättää omaan arvoonsa, mitä ihmiset ovat kokeneet omassa elämässään. Vai mitä tykkäisit, jos sinä koet jonkin lääkkeen haitalliseksi sinulle, eikä sinua uskota eikä kuunnella? Oletko tyytyväinen, että sinua ei kuunnella?vaikka saisit allergisen tukehtumiskohtauksen, sinun olisi vain pakko syödä niitä,vaikka kuolisit? Sama tilanne, kun hukkuva huutaa mereltä apua, eikä kukaan halua auttaa, vaan pitävät avunhuutojasi esityksenä. Tuntuisiko mukavalta?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne ylilääkitsee sairaaloissa. Ihan hutkintaa ne epätieteelliset lääkkeitä vähemmän tutkitut koktailit. Sitten potilaiden aineista kokemia neurologisia häiriöitä tulkitaan sairautena.

Lue lisää

Väärät tulkinnat kertovat ammattitaidottomuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Sama on tapahtunut minullekin. Mikään ihme ei ole, että jotkut muuttavat pois Suomesta päästäkseen eroon psykiatrian loputtomasta karusellista.

Kyllä tuosta " karusellista " on mahdollista päästä eroon.
Jos tai kun onnistuu paranemaan/toipumaan, ja lisäksi vielä pärjää ilman lääkityksiä, niin ei mikään pidättele loputtomassa psykiatrian kierteessä.

Jos joutuu Suomessa " roikkumaan " psykiatrian puolella, niin onhan siihen jokin syy, miten se pois muuttamalla se syy poistuisi ?

Anonyymi kirjoitti:

Epäkohdasta?
Kukaan ei tiedä taustoja näille sepustuksille , joten saa jättää omaan arvoonsa

Harva täällä ihan omalla nimellään haluaa kertoa yksityiskohtaisesti pitilastietonsa. Sitäkö osotat? Ja taistoja? Mitäntarkoitat? Taustoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että jokainen lääkörikin tietää, että neuroleptit ovat lamaamiseen tarkoitettuja huumausaineita. Kun joku lamataan, se tarkoittaa, että ei pysty liikkumaan. Neuroleptit ovat kemiallisia pakkopaitoja. Ja käyttänyt ja kokenut tietää. Hoitohenkilöstö ei ylernsä ole koskasn yhtäkään tabletttia syönyt. Potilas tietää huomattavasti enemmän. Mutta ei uskota. Miten ihmeessä missään yleislääkärilläkään tuollaisten lonkalta vedettyjen huuhaadiagnoosien jäljeen voi mitään apua saada ihan oikeisiin sairauksiin lääkäriltä, kun ei edes huuhaasairaanhoito usko mitään? On täsdä miettimistä, miten on varaa alkaa psykiatrian jälljern yksityisellä käymään lääkärisdä, kun kunnallisessa on uskottavuus mennyt, kiitos tämän huuhaa hoidon. Kaikki on soteuudistuksennjälkren kenentahansa mähtävillä. En haluaisi tietojeni leviävän minnekään uskomushoitolaitoksista. Eihän kehtaa edes naamaansa näyttää missään terveysasemalla. Saa hävetä potilaskertomuksiaan ja diagnoosejaan.

Tekstistä kuitenkin näkee, että lääkitys on käytössä..

Ajattelin että suomalaiset tunnistetaan yllämainituista kuvauksista.Ei tarvita edes lääkitystä.

Eivätkä ne lamaa ainoastasnntunteita, vasn koko liikuntakyvyn. Omen ollut liikuntakyvytön vuodesta 2009, jolloin neuroleptihoito alkoi. Makaan vain sängyssä päivät pitkät. Eräs sukulaiseni käy viemässä, roskat ja köy ostamassa ruokaa. Syynä on lamaava neurolepti. Tällainenko sängyssä avutyomans ja liikuntakyvyttömänä makaaminen on ”pärjäämistä”?

Tuo on totta, että vanhoille ei pitäisi missään nimessä neuroleptejä syöttää. Olen aivan kauhuissani, jos joudun johonkin hoidon piiriin lopun lähestyessä. Itsemurhakin on parempi vaihtoehto kuin neuroleptit.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on totta, että vanhoille ei pitäisi missään nimessä neuroleptejä syöttää. Olen aivan kauhuissani, jos joudun johonkin hoidon piiriin lopun lähestyessä. Itsemurhakin on parempi vaihtoehto kuin neuroleptit.

Lue lisää

Olen itsekin tuota miettinyt, että olisi aika ikävä tilanne, kun vanhenee, ja jos muisti vaikka alkaa temppuilla, niin otetaanko mahdollisesti jossain vaiheessa lääkkeet käyttöön.

Vieläpä historiani takia, johon on kuulunut mt-ongelmia lääkityksineen, taitaa olla matalampi kynnys lääkäreille määrätä vain lääkkeitä.
Vuosia kun niitä lääkkeitä käytin ja pääsin eroon, en toivoisi enää tilannetta, että samanlainen, suoraan sanoen helvetti, alkaisi alusta.

Ikääntymisen lisäksi myös se, jos tulisi jokin sellainen fyysinen sairaus, joka vaikuttaisi myös psyykkiseen puoleen, niin selvitettäisiinkö lainkaan, mistä saattaisi psyyken mahdolliset heittelyt johtua, vai laitettaisiinko vain lääkitykset päälle sen kummempia tutkimatta ja selvittelemättä.

Kun seuraa jo nyt, kuinka mt-ongelmaisia kohdellaan terveydenhuollossa, nöyryyttävästi, alentavasti, väheksyen, uskomatta kun kertovat jostain muusta vaivastaan, niin ei ole kovin suuret odotukset kovinkaan hyvästä, ehkä edessä olevasta vanhuudesta.

Nuoremmille voi yhtä hyvin käydä juuri noin.
Neuroleptit lamaavat lähes toimintakyvyttömäksi, ja kun esim. osastolla vain makoilee lamaannuksissa päivät pitkät, niin hyvinkin pian siellä saadaan aiheelliseksi myös masennuslääkkeiden käyttö. Aletaan väittää, että potilas on masentunut.
Jotkut potilaat saattavat masennuslääkkeiden käytöstä saada liikaa vauhtia, tulee mania eli olemus muuttuu ylivilkkaaksi, sitten jo laitetaan lääkitykset siihenkin.

Tuossa vaiheessa onkin jo sellainen cocktail menossa, että voi voi.
Siitä on " hyvä " lähteä yrittämään saada potilasta parempaan kuntoon, on vaativa ja vaikea tehtävä.
Luulisi, että ihmistä ja ihmisen psyykeä olisi helpompi hoitaa silloin, kun ihminen on vielä aivotoiminnaltaan, ja muutenkin toimintakykyinen.

Anonyymi kirjoitti:

Nuoremmille voi yhtä hyvin käydä juuri noin.
Neuroleptit lamaavat lähes toimintakyvyttömäksi, ja kun esim. osastolla vain makoilee lamaannuksissa päivät pitkät, niin hyvinkin pian siellä saadaan aiheelliseksi myös masennuslääkkeiden käyttö. Aletaan väittää, että potilas on masentunut.
Jotkut potilaat saattavat masennuslääkkeiden käytöstä saada liikaa vauhtia, tulee mania eli olemus muuttuu ylivilkkaaksi, sitten jo laitetaan lääkitykset siihenkin.

Tuossa vaiheessa onkin jo sellainen cocktail menossa, että voi voi.
Siitä on " hyvä " lähteä yrittämään saada potilasta parempaan kuntoon, on vaativa ja vaikea tehtävä.
Luulisi, että ihmistä ja ihmisen psyykeä olisi helpompi hoitaa silloin, kun ihminen on vielä aivotoiminnaltaan, ja muutenkin toimintakykyinen.

Lue lisää

Noissa tilanteissa joillain potilailla on niin vahvoja ajatusvääristymiä, että ne yksinkertaisesti estävät heidän kuntoutumisen ilman lääkkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

Olen itsekin tuota miettinyt, että olisi aika ikävä tilanne, kun vanhenee, ja jos muisti vaikka alkaa temppuilla, niin otetaanko mahdollisesti jossain vaiheessa lääkkeet käyttöön.

Vieläpä historiani takia, johon on kuulunut mt-ongelmia lääkityksineen, taitaa olla matalampi kynnys lääkäreille määrätä vain lääkkeitä.
Vuosia kun niitä lääkkeitä käytin ja pääsin eroon, en toivoisi enää tilannetta, että samanlainen, suoraan sanoen helvetti, alkaisi alusta.

Ikääntymisen lisäksi myös se, jos tulisi jokin sellainen fyysinen sairaus, joka vaikuttaisi myös psyykkiseen puoleen, niin selvitettäisiinkö lainkaan, mistä saattaisi psyyken mahdolliset heittelyt johtua, vai laitettaisiinko vain lääkitykset päälle sen kummempia tutkimatta ja selvittelemättä.

Kun seuraa jo nyt, kuinka mt-ongelmaisia kohdellaan terveydenhuollossa, nöyryyttävästi, alentavasti, väheksyen, uskomatta kun kertovat jostain muusta vaivastaan, niin ei ole kovin suuret odotukset kovinkaan hyvästä, ehkä edessä olevasta vanhuudesta.

Lue lisää

Ihmiset jotka aidosti pelkäävät vanhenemista tai sairastumista, vetää haulit hattuun ja kämpän tuleen. Loput jää valittelemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa tilanteissa joillain potilailla on niin vahvoja ajatusvääristymiä, että ne yksinkertaisesti estävät heidän kuntoutumisen ilman lääkkeitä.

Niin, tokihan tämäkin ihan totta.
Lääkkeet ovat paikallaan pahimmissa tapauksissa, mutta malttia niiden käytössä pitää olla.
Joskus kuitenkin lääkkeitä määrätään liian suuria annoksia, ja joskus monia eri aineita päällekkäin.
Toinen seikka on se, että noita lääkkeitä vaaditaan käytettäviksi mahdottoman pitkiä aikoja, useita vuosia, joillekin lopun elämää.
Välillä aina pitäisi tarkistella lääkityksiä ja katsoa oikeasti mikä on tarpeellista ja mikä ei.
Jos se ei muuten selviä, niin pitäisi kokeilla, vähentää lääkkeitä pikkuhiljaa ja seurata kuinka käy.
Lääkkeiden syöttäminen ei saa perustua siihen, että ajatellaan vain jonkun ihmisen kenties tarvitsevan lääkkeitä, tai että se olisi ihmisen parhaaksi. Eli ei sellaista " minusta tuntuu " -käytäntöä hoitavan tahon suunnalta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tokihan tämäkin ihan totta.
Lääkkeet ovat paikallaan pahimmissa tapauksissa, mutta malttia niiden käytössä pitää olla.
Joskus kuitenkin lääkkeitä määrätään liian suuria annoksia, ja joskus monia eri aineita päällekkäin.
Toinen seikka on se, että noita lääkkeitä vaaditaan käytettäviksi mahdottoman pitkiä aikoja, useita vuosia, joillekin lopun elämää.
Välillä aina pitäisi tarkistella lääkityksiä ja katsoa oikeasti mikä on tarpeellista ja mikä ei.
Jos se ei muuten selviä, niin pitäisi kokeilla, vähentää lääkkeitä pikkuhiljaa ja seurata kuinka käy.
Lääkkeiden syöttäminen ei saa perustua siihen, että ajatellaan vain jonkun ihmisen kenties tarvitsevan lääkkeitä, tai että se olisi ihmisen parhaaksi. Eli ei sellaista " minusta tuntuu " -käytäntöä hoitavan tahon suunnalta.

Lue lisää

Joillakin potilailla se ajatusvääristymä tuntuu myös jäävän päälle. Miksi siis lääkitys tekisi siitä poikkeusta?

Anonyymi kirjoitti:

Nuoremmille voi yhtä hyvin käydä juuri noin.
Neuroleptit lamaavat lähes toimintakyvyttömäksi, ja kun esim. osastolla vain makoilee lamaannuksissa päivät pitkät, niin hyvinkin pian siellä saadaan aiheelliseksi myös masennuslääkkeiden käyttö. Aletaan väittää, että potilas on masentunut.
Jotkut potilaat saattavat masennuslääkkeiden käytöstä saada liikaa vauhtia, tulee mania eli olemus muuttuu ylivilkkaaksi, sitten jo laitetaan lääkitykset siihenkin.

Tuossa vaiheessa onkin jo sellainen cocktail menossa, että voi voi.
Siitä on " hyvä " lähteä yrittämään saada potilasta parempaan kuntoon, on vaativa ja vaikea tehtävä.
Luulisi, että ihmistä ja ihmisen psyykeä olisi helpompi hoitaa silloin, kun ihminen on vielä aivotoiminnaltaan, ja muutenkin toimintakykyinen.

Lue lisää

Kaikenkaikkiaan neuroleptien pakkosyöttö on ihmisoikeusrikos. Katselin äsken tietojani omakannasta. Olin yllättynyt, mitä bullshit diagnooseja sinne oli laitettu psykiatrian puolelta. En voi käydä enää yleisellä terveysasemalaa olenkaan, ellei niitä psykiatrian diagnooseja saada pois sieltä. Eihän minulla ole enää mitään uskottavuutta missään. Onko ainoa mahdollisuus alkaa käydä Virossa hakemassa terveydenhoitoa, tai ehkä jopa kauempana? Mutta naamaani en enää kunnallisen puolen terveydenhoidossa kehtaa edes näyttää. Eihän kukaan ota minua vakavasti missään.

Anonyymi kirjoitti:

Olen itsekin tuota miettinyt, että olisi aika ikävä tilanne, kun vanhenee, ja jos muisti vaikka alkaa temppuilla, niin otetaanko mahdollisesti jossain vaiheessa lääkkeet käyttöön.

Vieläpä historiani takia, johon on kuulunut mt-ongelmia lääkityksineen, taitaa olla matalampi kynnys lääkäreille määrätä vain lääkkeitä.
Vuosia kun niitä lääkkeitä käytin ja pääsin eroon, en toivoisi enää tilannetta, että samanlainen, suoraan sanoen helvetti, alkaisi alusta.

Ikääntymisen lisäksi myös se, jos tulisi jokin sellainen fyysinen sairaus, joka vaikuttaisi myös psyykkiseen puoleen, niin selvitettäisiinkö lainkaan, mistä saattaisi psyyken mahdolliset heittelyt johtua, vai laitettaisiinko vain lääkitykset päälle sen kummempia tutkimatta ja selvittelemättä.

Kun seuraa jo nyt, kuinka mt-ongelmaisia kohdellaan terveydenhuollossa, nöyryyttävästi, alentavasti, väheksyen, uskomatta kun kertovat jostain muusta vaivastaan, niin ei ole kovin suuret odotukset kovinkaan hyvästä, ehkä edessä olevasta vanhuudesta.

Lue lisää

Sama tilanne on minullakin. Olen vuosia kamppaillut irti neurolepteistä, ja alan olla voiton puolella. Mutta merkinnät ovat olemassa terveystiedoissa, vaikka ne ovat ollutta ja mennyttä. Todennäköisesti jo pelkästään historian takia tulevat antamasn neuroleptejä. Siksi en tiedä, mitä tehdä. Mutta ulkomaille muuttokin loppuelämäksi on tämän takia koko ajan mielessä. On sekin järkyttävä tilanne, että sairaaloita, hoitolaitoksia ja lääkäreitä saa pelätä neuroleptien takia. He vähättelevät niitä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta niiden käytöstä. Siksi kokemattomien pitäisi pitää suunsa kiinni, kun eivät ymmärrä niistä mitään. Edes lääkärit eivät tuedä, miten kauheita ”lääkkeitä” ne ovat. He vain lukevat kirjoja, ja katselevat ihmisiä. Se ei ole sama asia kuin käyttää niitä itse. Vain kokenut tietää. Se koskee monia muitakin asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Sama tilanne on minullakin. Olen vuosia kamppaillut irti neurolepteistä, ja alan olla voiton puolella. Mutta merkinnät ovat olemassa terveystiedoissa, vaikka ne ovat ollutta ja mennyttä. Todennäköisesti jo pelkästään historian takia tulevat antamasn neuroleptejä. Siksi en tiedä, mitä tehdä. Mutta ulkomaille muuttokin loppuelämäksi on tämän takia koko ajan mielessä. On sekin järkyttävä tilanne, että sairaaloita, hoitolaitoksia ja lääkäreitä saa pelätä neuroleptien takia. He vähättelevät niitä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta niiden käytöstä. Siksi kokemattomien pitäisi pitää suunsa kiinni, kun eivät ymmärrä niistä mitään. Edes lääkärit eivät tuedä, miten kauheita ”lääkkeitä” ne ovat. He vain lukevat kirjoja, ja katselevat ihmisiä. Se ei ole sama asia kuin käyttää niitä itse. Vain kokenut tietää. Se koskee monia muitakin asioita.

Lue lisää

No mikä mukavuudenhalu se teitä enää täällä pitää? Sinne vaan muuttamaan vihreämmille niityille.

Anonyymi kirjoitti:

Joillakin potilailla se ajatusvääristymä tuntuu myös jäävän päälle. Miksi siis lääkitys tekisi siitä poikkeusta?

Niitä "ajatusvääristymiä" saattaa olla muilla, kuin psykiatrisiksi tapauksiksi diagnosoiduilla...
Myös vastapuolella istuvalla analysoijalla. Kävikö yhtään mielessä se asia? Mikähän siihen, eli liian tiukasti lukittuihin ajatusmalleihin, kategorisointiin, liialliseen diagnoosi ja lääkekeskeiseen ajatteluun olisi avuksi? Ja muutokseksi? Koska ne oireiden olevat juurisyyt tuppaavat jäämään liian monen kohdalla kokonaan selvittämättä ja ongelmat ratkaisematta. Tietääkö joku vastauksia, millä saadaan jotkut jääräpäät ja kapea-alaisesti ajattelevat näkemään asioita potilaan myös itsensä kannalta?

Anonyymi kirjoitti:

No mikä mukavuudenhalu se teitä enää täällä pitää? Sinne vaan muuttamaan vihreämmille niityille.

Mieti itse. Olenhan syntynyt Suomessa, ja elänyt lähes koko elämäni täällä. Onko helppoa jättää asuntonsa ja kaikki ihmissuhteet, mitä on jäljellä, ja lähteä vieraaseen maahan neuroleptikiimaisten hoitotahojen ja yhteiskunnan takia? Mutta kyllä. Todellakin olen miettimässä vakavasti, mitä voin tehdä saadakseni inhimillisen vanhuuden ja kuoleman.Suomessa se ei enää tule onnistumaan. Omakanta on täynnä psykiatrian merkintöjä. Tehkää nyt edes jotakin, että ne diagnoosit saa piiloon sieltä! Eihän kukaan edes hullukaan minnekään mene missään muussakaan asiassa terveysasemalle hakemaan hoitoa, kun näkevät diagnoosit. Eräs ystäväni oli ohimrnevästi masentunut poikansa elämäntilanteen takia. Tilanne meni ohi vuosia sitten. Nyt höntä ei enää uskota missään terveysasemalla. Hön oli silloin käynyt puhumassa lääkärille tilanteestaan. Lääköri kirjoitti masennuslääkkeitä, joita hän ei syönyt yhtäkään. Hän tarvitsi kovaan selkäsärkyyn lääkettä, ja lääkäri kirjoitti lisää masennuslääkkeitä! Hän ei ole koko elämänsä aikana syönyt yhtäkään psyykenpilleriä. Nyt häntä ei usko kukaan lääkäri tuon typerän käynnin jälkeen. Kyllä todellakin olen vakavasti miettimässä, minne voin muuttaa, että pääsen normaaliksi uskottavaksi ihmiseksi. Minulla tulee kauhea loppu neuroleptikidutuksessa loppusuoralla, jos jään tänne.

Anonyymi kirjoitti:

No mikä mukavuudenhalu se teitä enää täällä pitää? Sinne vaan muuttamaan vihreämmille niityille.

Mieti itse, kun olet elämäsi järjestänyt omassa maassa vuosikymmeniä, ja psykiatria tulee pilaamaan kaiken. Itsemurha voi olla toinen vakavasti otettava vaihtoehto. On helppo heitellä lonkslta tuollaisia typeriä kommentteja. Kyllä on todella kauhea pelko psykiatriaa ja erityisesti neuroleptejä kohtaan. Sanoinkin läheiselleni, että jos kertaakaan enää joudun sairaalaan, kävelen suoraan junan alle.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset jotka aidosti pelkäävät vanhenemista tai sairastumista, vetää haulit hattuun ja kämpän tuleen. Loput jää valittelemaan.

Tietäisitpä todellakin, miten järkyttävä tilanne voi olla neuroleptien takia. Kokeile! Sitten teidät. Elämänhalu on ollut kova, mutta neuroleptit tuhosivat elämän. Se olisi ollut helposti vältettävissä. Tajustko yhtään, ettämpyolustat myrkkyjä, joilla tuhotaan ihmisten elämä. En minä kuolla haluaisi. Ainoa syy siihen on neuroleptit. Elämä ei ole elämisen arvoista niissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenkaikkiaan neuroleptien pakkosyöttö on ihmisoikeusrikos. Katselin äsken tietojani omakannasta. Olin yllättynyt, mitä bullshit diagnooseja sinne oli laitettu psykiatrian puolelta. En voi käydä enää yleisellä terveysasemalaa olenkaan, ellei niitä psykiatrian diagnooseja saada pois sieltä. Eihän minulla ole enää mitään uskottavuutta missään. Onko ainoa mahdollisuus alkaa käydä Virossa hakemassa terveydenhoitoa, tai ehkä jopa kauempana? Mutta naamaani en enää kunnallisen puolen terveydenhoidossa kehtaa edes näyttää. Eihän kukaan ota minua vakavasti missään.

Lue lisää

Tuo on niiin tuttua.
Uskottavuus on tosiaan koetuksella, kun on psykiatrisia diagnooseja näkyvillä terveystiedoissa.
Suurin osa fyysisistä vaivoista johtuu yleensä vain " korvien välistä ".
Osa yleislääkäreistä on kyllä asiallisia, mutta heitä on liikaa, jotka antavat asenteensa kuulua ja näkyä vastaanotolla.
On kovin turhauttavaa käydä lääkärissä, kun aika usein tulee täystyrmäys.
Tavallaan ihan säälin tunne lääkäriä kohtaan tulee joskus päälle, kun ajattelee kuinka ahdasmielisiä ja törkeitä jotkut heistä ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Sama tilanne on minullakin. Olen vuosia kamppaillut irti neurolepteistä, ja alan olla voiton puolella. Mutta merkinnät ovat olemassa terveystiedoissa, vaikka ne ovat ollutta ja mennyttä. Todennäköisesti jo pelkästään historian takia tulevat antamasn neuroleptejä. Siksi en tiedä, mitä tehdä. Mutta ulkomaille muuttokin loppuelämäksi on tämän takia koko ajan mielessä. On sekin järkyttävä tilanne, että sairaaloita, hoitolaitoksia ja lääkäreitä saa pelätä neuroleptien takia. He vähättelevät niitä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta niiden käytöstä. Siksi kokemattomien pitäisi pitää suunsa kiinni, kun eivät ymmärrä niistä mitään. Edes lääkärit eivät tuedä, miten kauheita ”lääkkeitä” ne ovat. He vain lukevat kirjoja, ja katselevat ihmisiä. Se ei ole sama asia kuin käyttää niitä itse. Vain kokenut tietää. Se koskee monia muitakin asioita.

Lue lisää

Onnekseni olen päässyt neurolepteistä eroon, mutta diagnoosien aiheuttamasta leimasta en taida päästä ikinä eroon.
Asenteet terveydenhuollossa ovat todellisuutta nyt, ja taitavat olla myös tulevaisuudessa.
Mihinkä ne katoaisivat, ellei ihmiset ( lääkärit ) muutu ymmärtäväisemmiksi.
Ei minulle ole kuitenkaan koskaan tullut mieleen muuttaa yhtään minnekään, onneksi olen oppinut kolhuja kestämään, vaikka ei se kivaa olekaan, kun välillä halveksitaan ja nöyryytetään.
Fyysisiä vaivoja kun käy valittamassa, niin usein kysytään, eikö sinulla ole mitään psyyken lääkkeitä, tai onko sinulla tulossa psykiatrin aikaa.
On järkyttävää, että asia vedetään lähes joka kerralla esiin, vaikka vastaanottokäynti ei koskisi psyykkistä puolta lainkaan.

Ainoastaan tulevat mieleen sanat turhautuminen ja pettymys, kun on joku lääkärikäynti takana päin.

Anonyymi kirjoitti:

Onnekseni olen päässyt neurolepteistä eroon, mutta diagnoosien aiheuttamasta leimasta en taida päästä ikinä eroon.
Asenteet terveydenhuollossa ovat todellisuutta nyt, ja taitavat olla myös tulevaisuudessa.
Mihinkä ne katoaisivat, ellei ihmiset ( lääkärit ) muutu ymmärtäväisemmiksi.
Ei minulle ole kuitenkaan koskaan tullut mieleen muuttaa yhtään minnekään, onneksi olen oppinut kolhuja kestämään, vaikka ei se kivaa olekaan, kun välillä halveksitaan ja nöyryytetään.
Fyysisiä vaivoja kun käy valittamassa, niin usein kysytään, eikö sinulla ole mitään psyyken lääkkeitä, tai onko sinulla tulossa psykiatrin aikaa.
On järkyttävää, että asia vedetään lähes joka kerralla esiin, vaikka vastaanottokäynti ei koskisi psyykkistä puolta lainkaan.

Ainoastaan tulevat mieleen sanat turhautuminen ja pettymys, kun on joku lääkärikäynti takana päin.

Lue lisää

Olisi kyllä syytä valistaa lääkäreitä terveysasemalla ymmärtämään, että ei sinne lääkärille yleensä viitsisi lähteä, kun sairaalat ja asemat eivät vedä. Kyllä sillä huuhaadiagnosoidulla on useimmiten ihan oikeasti syy tulla sinne lääkärille. Itse kartan kaikkea lääkärissä käyntiä. Vain pakon edessä lähden.

Anonyymi kirjoitti:

Mieti itse. Olenhan syntynyt Suomessa, ja elänyt lähes koko elämäni täällä. Onko helppoa jättää asuntonsa ja kaikki ihmissuhteet, mitä on jäljellä, ja lähteä vieraaseen maahan neuroleptikiimaisten hoitotahojen ja yhteiskunnan takia? Mutta kyllä. Todellakin olen miettimässä vakavasti, mitä voin tehdä saadakseni inhimillisen vanhuuden ja kuoleman.Suomessa se ei enää tule onnistumaan. Omakanta on täynnä psykiatrian merkintöjä. Tehkää nyt edes jotakin, että ne diagnoosit saa piiloon sieltä! Eihän kukaan edes hullukaan minnekään mene missään muussakaan asiassa terveysasemalle hakemaan hoitoa, kun näkevät diagnoosit. Eräs ystäväni oli ohimrnevästi masentunut poikansa elämäntilanteen takia. Tilanne meni ohi vuosia sitten. Nyt höntä ei enää uskota missään terveysasemalla. Hön oli silloin käynyt puhumassa lääkärille tilanteestaan. Lääköri kirjoitti masennuslääkkeitä, joita hän ei syönyt yhtäkään. Hän tarvitsi kovaan selkäsärkyyn lääkettä, ja lääkäri kirjoitti lisää masennuslääkkeitä! Hän ei ole koko elämänsä aikana syönyt yhtäkään psyykenpilleriä. Nyt häntä ei usko kukaan lääkäri tuon typerän käynnin jälkeen. Kyllä todellakin olen vakavasti miettimässä, minne voin muuttaa, että pääsen normaaliksi uskottavaksi ihmiseksi. Minulla tulee kauhea loppu neuroleptikidutuksessa loppusuoralla, jos jään tänne.

Lue lisää

Eikä ainoastaan diagnoosit mielenterveyspuolelta ole haitallisia muussa terveydenhoidossa, vaan myös kaikki sairaskertomukset. Uskottavuus muussa hoidossa on mennyt. Kuta enemmän tietoja uskomushoidon puolelta on, sitä vähemmän voi saada asiallista hoitoa muualta. Eikö yhtään ajatella, mitä vahinkoa noiden tietojen näkyminen joka puolella aiheuttaa?

Anonyymi kirjoitti:

Mieti itse. Olenhan syntynyt Suomessa, ja elänyt lähes koko elämäni täällä. Onko helppoa jättää asuntonsa ja kaikki ihmissuhteet, mitä on jäljellä, ja lähteä vieraaseen maahan neuroleptikiimaisten hoitotahojen ja yhteiskunnan takia? Mutta kyllä. Todellakin olen miettimässä vakavasti, mitä voin tehdä saadakseni inhimillisen vanhuuden ja kuoleman.Suomessa se ei enää tule onnistumaan. Omakanta on täynnä psykiatrian merkintöjä. Tehkää nyt edes jotakin, että ne diagnoosit saa piiloon sieltä! Eihän kukaan edes hullukaan minnekään mene missään muussakaan asiassa terveysasemalle hakemaan hoitoa, kun näkevät diagnoosit. Eräs ystäväni oli ohimrnevästi masentunut poikansa elämäntilanteen takia. Tilanne meni ohi vuosia sitten. Nyt höntä ei enää uskota missään terveysasemalla. Hön oli silloin käynyt puhumassa lääkärille tilanteestaan. Lääköri kirjoitti masennuslääkkeitä, joita hän ei syönyt yhtäkään. Hän tarvitsi kovaan selkäsärkyyn lääkettä, ja lääkäri kirjoitti lisää masennuslääkkeitä! Hän ei ole koko elämänsä aikana syönyt yhtäkään psyykenpilleriä. Nyt häntä ei usko kukaan lääkäri tuon typerän käynnin jälkeen. Kyllä todellakin olen vakavasti miettimässä, minne voin muuttaa, että pääsen normaaliksi uskottavaksi ihmiseksi. Minulla tulee kauhea loppu neuroleptikidutuksessa loppusuoralla, jos jään tänne.

Lue lisää

Ihmiset muuttaa jatkuvasti. Ja lähes poikkeuksetta jonkin paremman perässä. Onko se paremapaa palkkaa, rakkautta vai hoitoa, sillä ei oikeastaan ole väliä.

Jokainen muuttaja joutuu punnitsemaan hyödyt ja haitat.

Pro tippinä vielä heitän, että ulkomailtakin voi tulla kirjoittellemaan mielipiteitään tänne suomi24 palstalle. Siitä harrastuksesta ei tarvitse luopua, vaikka saisi niin paljon parempaa hoitoa tai kohtelua kun muut tänne kirjoittavat.

Sitten saa vielä ikuisesti miettiä että tulikohan aivoille jotain pysyvää harmia näistä neurotoksiineista. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa enkä antanut heidän surkastuttaa aivojani vielä enemmän. Muisti eikä kognitio ei koskaan ole lääkekuurien jälkeen ollut entisensä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten saa vielä ikuisesti miettiä että tulikohan aivoille jotain pysyvää harmia näistä neurotoksiineista. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa enkä antanut heidän surkastuttaa aivojani vielä enemmän. Muisti eikä kognitio ei koskaan ole lääkekuurien jälkeen ollut entisensä.

Lue lisää

Pahinta on se, että epäilen että nuo aineet vielä kaiken päälle pistävät päätä sekaisin Ne oikeasti tekevät niin sellaiselle etenkin joka ei noita hyvin siedä. Sitä nuo puoskarit sitten pitää vielä uutena mielenterveysongelmana. Karman laki, toivon että se on olemassa.

Sen takia ne niitä pakottaa syömään, kun heillä ei ole itsellään kokemusta, miten epäinhimilllisiä heidän ”lääkkeensä” ovat. Elämä muuttuu pelkäksi suureksi körsimykseksi niitä käyttäessä. Ainoa toive on enää pikainen kuolema. Mutta joka psykiatrian armoille joutuu, sellaisella ihmisellä ei ole enää mitään suojaa tai turvaa elämässään. Kuolema on ainoa joka pelastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pahinta on se, että epäilen että nuo aineet vielä kaiken päälle pistävät päätä sekaisin Ne oikeasti tekevät niin sellaiselle etenkin joka ei noita hyvin siedä. Sitä nuo puoskarit sitten pitää vielä uutena mielenterveysongelmana. Karman laki, toivon että se on olemassa.

Lue lisää

Ne nimenomaan sekoittavat pään.

Anonyymi kirjoitti:

Ne nimenomaan sekoittavat pään.

Mitäpä muuta huumeet ovat koskaan tehneet muuta kuin sekoittaneet pään.

Liika on liikaa.Vastassasi ollut ehkä lääkäri joka tutkimustyötä tehdessään kokeili sinuun liika haittaavasti. Jokaisella on itsemääräämisoikeus omiin aivoihinsa ja kehoonsa, ei nyt eletä natsisaksan aikaa kaikkine kokeiluineen?Olen kyllä vahvasti tullut kumminkin tulokseen että uusi suuntautuminen kaikkine kokeiluineen vahvasti vaikuttaisi siltä JOS yksilö ei pidä oikeuksistaan kiinni ja antaa kohdella huonosti itseään nìn sinut aliarvioidaan ja olet helppo kohde.Mutta olen myös sitä mieltä että pahassa psykosissa , normaali lääkitys muutaman viikon tasapainottaa ja sitten ne lääkkeet joutaa romukoppaan. Itsensä suhteen ei kannata luovuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Liika on liikaa.Vastassasi ollut ehkä lääkäri joka tutkimustyötä tehdessään kokeili sinuun liika haittaavasti. Jokaisella on itsemääräämisoikeus omiin aivoihinsa ja kehoonsa, ei nyt eletä natsisaksan aikaa kaikkine kokeiluineen?Olen kyllä vahvasti tullut kumminkin tulokseen että uusi suuntautuminen kaikkine kokeiluineen vahvasti vaikuttaisi siltä JOS yksilö ei pidä oikeuksistaan kiinni ja antaa kohdella huonosti itseään nìn sinut aliarvioidaan ja olet helppo kohde.Mutta olen myös sitä mieltä että pahassa psykosissa , normaali lääkitys muutaman viikon tasapainottaa ja sitten ne lääkkeet joutaa romukoppaan. Itsensä suhteen ei kannata luovuttaa.

Lue lisää

Vastassani on ollut imbesillejä lääkäriksi itseään tituleeraavia laillisia huumediilereitä toiselta nimeltään psykiatreja jotka hutkivat ihmisten aivokemioita ja hermostoa sekaisin typerän tieteenalansa turvin. Eivätkä he suhtaudu minkäänlaisella nöyryydellä ymmärryksensä puutteeseen siitä mitä negatiivisia seuraamuksia tästä voi olla mitä he eivät aina ymmärrä. Tulen aina vihaamaan heitä sydämessäni koska he pilasivat niin paljon asioita.

Vasta pahassa psykoosissa minä olinkin niillä yhä kasvavilla lääkemäärillä joita määrättiin tilanteeseen joka oli varmaan jo itsessään lääkkeisiin sisältyvä ongelmakin alunperin. Tilanne huononi huononemistaan heidän käsissään. Vasta omiin käsiin tilanteen ottaminen (-lääkealasajot) auttoi.

Vähäkin on liikaa minulle, olen lääkeherkkä saatika sellaiset annokset mitä he minulle tunkivat. Edelleen toivon karmaa heille. Ehkä siellä vanhainkodissa voi vaikka kokeilla omia lääkityksiään joita muille niin innolla suosittelevat.

Eihän psykiatria ole edes terveydenhoitoa. Se on järjestyksen valvontaa ja poliisivoimien jatke.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän psykiatria ole edes terveydenhoitoa. Se on järjestyksen valvontaa ja poliisivoimien jatke.

Neuroleptit ovat kemiallinen pakkopaita. Ne ovat eräänlainen vankila.

Anonyymi kirjoitti:

Vastassani on ollut imbesillejä lääkäriksi itseään tituleeraavia laillisia huumediilereitä toiselta nimeltään psykiatreja jotka hutkivat ihmisten aivokemioita ja hermostoa sekaisin typerän tieteenalansa turvin. Eivätkä he suhtaudu minkäänlaisella nöyryydellä ymmärryksensä puutteeseen siitä mitä negatiivisia seuraamuksia tästä voi olla mitä he eivät aina ymmärrä. Tulen aina vihaamaan heitä sydämessäni koska he pilasivat niin paljon asioita.

Vasta pahassa psykoosissa minä olinkin niillä yhä kasvavilla lääkemäärillä joita määrättiin tilanteeseen joka oli varmaan jo itsessään lääkkeisiin sisältyvä ongelmakin alunperin. Tilanne huononi huononemistaan heidän käsissään. Vasta omiin käsiin tilanteen ottaminen (-lääkealasajot) auttoi.

Vähäkin on liikaa minulle, olen lääkeherkkä saatika sellaiset annokset mitä he minulle tunkivat. Edelleen toivon karmaa heille. Ehkä siellä vanhainkodissa voi vaikka kokeilla omia lääkityksiään joita muille niin innolla suosittelevat.

Lue lisää

Tuo kaikki on minulle tuttua. Psykiatria pilasi jo nuorena elämäni. Kaikki mitä kirjoitat, on totta.

Ei uskoisi, että lääkärit määräävät vammaisuutta ja kuolemas aiheuttavia lääkkeitä. Kaikenlisäksi usein pakolla. Lääkärit ovat kyllä pudonneet silmissäni.

Anonyymi kirjoitti:

Ei uskoisi, että lääkärit määräävät vammaisuutta ja kuolemas aiheuttavia lääkkeitä. Kaikenlisäksi usein pakolla. Lääkärit ovat kyllä pudonneet silmissäni.

Luulin aina ennen, että lääkörit pyrkivät elämän säilyttämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Luulin aina ennen, että lääkörit pyrkivät elämän säilyttämiseen.

Varmasti pyrkivätkin elämän säilyttämiseen, mutta eivät ihan kauheasti välitä ihmisten elämän laadusta.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti pyrkivätkin elämän säilyttämiseen, mutta eivät ihan kauheasti välitä ihmisten elämän laadusta.

Joo ei heillä kiinnosta jos potilas saa elää neurologisia haittoja omaavana heidän koe-eläimenä toimisen jälkeen, kärsiä PSSD-oireiluista ja menettää omaa ihmisyyttään, epämääräisistä hermostollusista oireista tai korvat soi kuin perkele heidän typerien rohtojensa jälkeen. Kun lääketiede on niin alkeellista niin mitä sillä on väliä vaikka kaikki laitetaan hankalasti diagnosoituna ja ymmärrettävänä vielä mielenterveyden piikkiin johon syötetään lisää lääkkeitä. Tai potilaat saa elää diabeteksensa tai naaman pakkoliikkeiden kanssa. Tai mitä sillä väliä jos potilaat esim altistuu dementialle, tai kuolee vuosikymmeniä aiemmin. Köpöttävä, kuolaava, pakkoliikehtivä potilas on psykiatrialle ihan basic.

Psykiatria on puoskaroiva pseudotiede. Todellinen terveys ja henkinen terveys lähtee hyvin kaukaa heidän pillereistään mokomatkin elämän ja kehon tuhoajat.

Se on hyvä että koet niin.

Haitta ja sivuvaikutukset riippuvat siitäkin, millä annostuksilla lääkettä on määrätty, sitä käytetään ja millä annostuksella. Lisäksi siihen vaikuttaa paljon taustalla olevat muut esim. somaattiset sairaudet. Jos henkilöllä on esim. jokin autoimmuuni, tai sydän ja verenkiertoelimistönairaus, niin haittavaikutusten suuruus ja paheneminen väistämättä kasvaa. Tiettyjä sairauksia poteville ei pidä koskaan määrätä, ja jakaa sellaisia lääkkeitä, jotka aiheuttavat muiden sairauksien joko puhkeamista, tai pahenemista.

Anonyymi kirjoitti:

Haitta ja sivuvaikutukset riippuvat siitäkin, millä annostuksilla lääkettä on määrätty, sitä käytetään ja millä annostuksella. Lisäksi siihen vaikuttaa paljon taustalla olevat muut esim. somaattiset sairaudet. Jos henkilöllä on esim. jokin autoimmuuni, tai sydän ja verenkiertoelimistönairaus, niin haittavaikutusten suuruus ja paheneminen väistämättä kasvaa. Tiettyjä sairauksia poteville ei pidä koskaan määrätä, ja jakaa sellaisia lääkkeitä, jotka aiheuttavat muiden sairauksien joko puhkeamista, tai pahenemista.

Lue lisää

Korjaus edelliseen tekstiin: Siis, jos henkilöllä on jokin autoimmuunisairaus, tai sydän ja verenkiertoelimistön sairaus, niin haittavaikutusten vaikutus, suuruun ja niiden sairauksien paheneminen vääjäämättä ja väistämättä kasvaa. Tästä syystä niitä lääkkeitä ei pidä koskaan määrätä sellaisten tiettyjä sairauksia, tai tautitaustaa poteville.

Anonyymi kirjoitti:

Haitta ja sivuvaikutukset riippuvat siitäkin, millä annostuksilla lääkettä on määrätty, sitä käytetään ja millä annostuksella. Lisäksi siihen vaikuttaa paljon taustalla olevat muut esim. somaattiset sairaudet. Jos henkilöllä on esim. jokin autoimmuuni, tai sydän ja verenkiertoelimistönairaus, niin haittavaikutusten suuruus ja paheneminen väistämättä kasvaa. Tiettyjä sairauksia poteville ei pidä koskaan määrätä, ja jakaa sellaisia lääkkeitä, jotka aiheuttavat muiden sairauksien joko puhkeamista, tai pahenemista.

Lue lisää

Kuitenkin määräävät, vaikka onndiabetesvaara tai aivohalvausvaara. Kun puhuu siitä hoitajille tai lääkörille, he eivät lotkauta korvaakaan. Minä sairastan sukumme ensimmäisenä diabetestä, jonka 14 vuoden pakko neuroleptilääkitys on aiheuttanut. Kohta olen jalaton ha sokea. Lapseni on ihan järkyttynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin määräävät, vaikka onndiabetesvaara tai aivohalvausvaara. Kun puhuu siitä hoitajille tai lääkörille, he eivät lotkauta korvaakaan. Minä sairastan sukumme ensimmäisenä diabetestä, jonka 14 vuoden pakko neuroleptilääkitys on aiheuttanut. Kohta olen jalaton ha sokea. Lapseni on ihan järkyttynyt.

Lue lisää

Minulla on lisäksi korkea verenpaine, jonka takia jo sinänsä on aivohalvausvaara. Neuroleptejä ei edes saisi pakottaa syömään senkään takia. Tällaiset sairaudet entisellä terveysintoilijalla ja lenkkeilijällä, joka ei ole koskaan polttanut tupakkaa, eikä käyttänyt juuri ollenkaannalkoholia. Koko terveys pnnromahtanut 14 vuoden neuroleptilääkityksellä. Ainoa elämäni tuhoutui.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on lisäksi korkea verenpaine, jonka takia jo sinänsä on aivohalvausvaara. Neuroleptejä ei edes saisi pakottaa syömään senkään takia. Tällaiset sairaudet entisellä terveysintoilijalla ja lenkkeilijällä, joka ei ole koskaan polttanut tupakkaa, eikä käyttänyt juuri ollenkaannalkoholia. Koko terveys pnnromahtanut 14 vuoden neuroleptilääkityksellä. Ainoa elämäni tuhoutui.

Lue lisää

Et ole todellakaan ainoa, joka on joutunut kokemaan epäoikeudenmukaista ja väärää kohtelua ja pakolla määrättyjä lääkkeitä. Tai jolle on tullut lääkkeiden käytön seurauksena lisäsairauksia. Minäkin olen yksi niistä lukemattomista uhreista. Tämä ei varmasti lohduta sinua. Taistelua ( psykiatrian mielivaltaa ja vääriä hoitokäytäntöjä vastaan) pitää vain jatkaa. Ei kannata, eikä saa luovuttaa. Jonakin päivänä huonoa kohtelua kokeneet tulevat saamaan oikeutta. Ja toivottavasti nykypsykiatria siinä muodossaan, missä se on, tulee päättymään ja se lakkautetaan kokonaan. Tai että ainakin sitä tullaan merkittävästi muuttamaan periaatteiltaan ja toimintatavoiltaan eettisemmäksi ja humaanimmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus edelliseen tekstiin: Siis, jos henkilöllä on jokin autoimmuunisairaus, tai sydän ja verenkiertoelimistön sairaus, niin haittavaikutusten vaikutus, suuruun ja niiden sairauksien paheneminen vääjäämättä ja väistämättä kasvaa. Tästä syystä niitä lääkkeitä ei pidä koskaan määrätä sellaisten tiettyjä sairauksia, tai tautitaustaa poteville.

Lue lisää

Minulle kokeiltiin yhtä neuroleptiä ( lähes 20 vuotta sitten ), seurattiin sydänfilmiä ahkerasti, ja lopulta tulivat tulokseen, etten voinut lääkettä käyttää, kun joku sydämen johtumisrytmi ( qt-rytmi ) piteni liikaa.
Sen lääkkeen syöttäminen lopetettiin, mutta...
...tilalle laitettiin toinen neurolepti, jota sitten käytin yli kymmenen vuotta, ja loppuvaiheessa ennen lääkkeen omatoimista lopettamista selvisi, että sekin pidensi sitä samaista johtumisrytmiä.
Että sellaista.....

Anonyymi kirjoitti:

Minulle kokeiltiin yhtä neuroleptiä ( lähes 20 vuotta sitten ), seurattiin sydänfilmiä ahkerasti, ja lopulta tulivat tulokseen, etten voinut lääkettä käyttää, kun joku sydämen johtumisrytmi ( qt-rytmi ) piteni liikaa.
Sen lääkkeen syöttäminen lopetettiin, mutta...
...tilalle laitettiin toinen neurolepti, jota sitten käytin yli kymmenen vuotta, ja loppuvaiheessa ennen lääkkeen omatoimista lopettamista selvisi, että sekin pidensi sitä samaista johtumisrytmiä.
Että sellaista.....

Lue lisää

Luin muistaakseni Risperidonista, että sitä saisi käyttää vain kuusi viikkoa yhteen painoon. Minulle on tehty loppuelämän käyttö. Olisikohan syytä antaa tutkintaan tuollainen pakkopuoskarointi, joka aiheutti diabeteksen ja mittavia kärsimyksiä elämääni? Käytin pakotettuna sitä noin 12 vuotta. Nyt minulle vaidettiin toiseen kuoleman aiheuttaja neuroleptiin.

Ihmiset ansaitsisi kuntoutusta ihan psykiatrian ainevammoista johtuen esim aineiden puhkaisemat hermoston toiminnan häiriöt ja aineiden puhkaisemat neurologiset oireet. Mutta psykiatria ei koskaan myönnä tuottamiaan vaurioita koska koko paska tieteenala ei oikeasti halua lääkeyhtiöineen edes aktiivisesti tutkia tuottamaansa vahinkoa ihmiskehossa. Valtiolla hyvä kun on rahaa hoitoon jossa aineita tungetaan, miten sillä olisi varaa ainevammojen hoitoon?

Psykiatriasta avun hakeminen esim terapia saatujen vammojen jälkeen on kuin hakisi pahoinpitelijältään päänsilittelyä henkisesti. Kai tarvii jonkinlaisen Stockholm syndromen että siihen henkisesti pystyy.
Auttaisi myös jos terapeutit ymmärtäisi aineiden tuottamaa vahinkoa. Mitä sitä lässyttämään asiasta jonkun kanssa joka ei ymmärrä mitä se on.

Parasta terapiaa on huomata se että on ollut oikeassa ja psykiatrian aineista eroonpääsy ja niiden vähennys helpotti kaikkia oireita sekavuudesta levottomuuteen ja muuhun pahaan oloon.

Paras apu löytyi netistä vertaisista jotka kamppaili oman "psyykenhuumevieroituksensa" kanssa jossa pystyi jakamaan esim vertaistukea siitä miltä tuntuu ravata ympäri kämppää levottomana paniikissa tai tuntea kognitiivisen toiminnan ongelmia neurotoksisten aineiden seurauksena ja yrittää sinnitellä päivästä toiseen toivoen että vieroitusoireet joskus helpottaa.

Loppupeleissä psykiatri on kirjaoppinut, usein aineita kokeilematon, ymmärtämätön kaikesta inhimillisestä kärsimyksestä mitä kehon ja aivojen kemiallisesta sotkemisesta aineilla voi seurata ja lisäksi uskovainen aineiden positiivisten puolten ja usein sortuva vähättelemään negatiivista puolta joten he on omissa silmissäni hyödyttömiä monessa suhteessa. Lääketiede hylkää usein haittaa saaneet potilaat ja on jopa nähtävillä merkkejä että pitää heitä foliohattuina esim netissä. Omalla vastaanotolla haitoista puhuessa voi tulla hullun leima. Psykiatrit hoitaa haittaa saaneita antipsykooteilla heidän harhansa lääkkeistä hoitaen. Mokomat sadistit.

Sadistista on myös se että potilailta odotetaan kuntoutumista ja toimintakyvyn paranemista lamaavissa aineissa hoitaen heitä sedatiiveillä. Kuin katkoen heidän jalkoja yrittäen saada heitä kävelemään. Tai liekkö odottavat edes. Taitavat tietää että antipsykootteihin lyödyn potilaan paranemisennuste ei ole kovin hyvä "taudin takia".

Itse epäilen että psykiatrian hoidolla joka tuntui kuin kemialliselta pakkopaidalta olisin laitoshoidossa tai tuetussa asumisessa jossain hitaasti köpöttävänä otuksena jonka silmät seisoo aineissa päässä. Minua auttoi että huomasin niin merkittävän eron kun psykiatri löi lääkkeitä paljon kerralla joten tiesin kuka olin ennen niitä. Jotkut varmaan ajan saatossa heikkenee aineidenkin myötä kun niitä asteittain hitaasti lisätään.