Tilanne on tällainen. Mieheni rakastui vajaat kolme vuotta sitten toiseen naiseen, rouvaan. Suhde pysyi salassa minulta viime syksyyn saakka, mutta kun homma paljastui panin avioeron 1. vaiheen hakemuksen vireille. Mieheni olisi halunnut jatkaa seurusteluaan ihan avoimesti ja minulle sellainen ei sovi! Mieheni kertoi, että nainen on myös rakastunut häneen, naisen avioliitto on kuollut ja avioero on vain ajan kysymys. Silloin kun meidän eromme tuli vireille tämä toinen nainen jäi vielä odottamaan miehensä pitkän ulkomaan matkan päättymistä, ei halunnut avioeroasialla pilata miehensä matkaa. Maaliskuun alussa mieheni ja hänen vaimonsa suhde paljastui myös aviomiehelle. Aviomies soitti pari kertaa minullekin ja kertoi, että ei vaimonsa ole koskaan minun miestäni rakastanut ja että minun mieheni on nyt ymmärtänyt paljon enemmän kuin on ollut tarkoitus ymmärtää. Mieheni jatkoi yhteydenpitoa tähän naiseen ja nainen vakuutteli rakkauttaan ja kertoi, että hänen miehensä valehtelee.
Miehelleni nainen sanoo, että tulee hakemaan eroa, "tulee etenemään sillä tiellä, jonka on valinnut", mutta haluaa "edetä pienin askelin eikä halua "kärjistää tilannetta". Aviomies kertoi minulle, että ei tule koskaan hakemaan eroa, koska ei sitä halua.
Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta minä muutan noin viikon kuluttua omaan asuntooni ja jätän toisen vaiheen hakemuksen. Miten tämäsitten minulle kuuluu... Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta naimisissa. Meidän avioliittomme kuoli siihen kun kolme vuotta sitten paljastui mieheni aikaisempi pitempi suhde, jota oli kestänyt pari vuotta. Kaikesta huolimatta tunnen häntä kohtaan ystävyyttä, toivoisin hänelle kaikkea hyvää ja olen surullinen, jos mieheni suunnitelmat ja luottamus tähän naiseen romuttuvat. Tunnen myös, että meidän liittomme päättyi ihan liian halvasta syystä. Jossain takana on tietenkin myös vahingoniloa siitä, että tämä ihana ja erilainen nainen nyt sitten osoittautuisikin todella erilaiseksi kuin minä: puhuu suuria, mutta ei pysty toimimaan, kuvittelee, että kakun voi syödä ja säästää.
Mikä on naisen tällaisen käyttäytymisen takana? Oman kokemukseni mukaan avioerossa ei voi edetä pienein askelin (vallankin jos on jo kuvioissa uusi mies, "jonka tulevaisuuteen haluaa kuulua". Avioeron hakeminen on suuri ja raskas askel, mutta joskus sekin on otettava...mikä pitkittyy, se mutkistuu.
Kertokoot ne, joilla on kokemusta...
Miehelleni nainen sanoo, että tulee hakemaan eroa, "tulee etenemään sillä tiellä, jonka on valinnut", mutta haluaa "edetä pienin askelin eikä halua "kärjistää tilannetta". Aviomies kertoi minulle, että ei tule koskaan hakemaan eroa, koska ei sitä halua.
Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta minä muutan noin viikon kuluttua omaan asuntooni ja jätän toisen vaiheen hakemuksen. Miten tämäsitten minulle kuuluu... Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta naimisissa. Meidän avioliittomme kuoli siihen kun kolme vuotta sitten paljastui mieheni aikaisempi pitempi suhde, jota oli kestänyt pari vuotta. Kaikesta huolimatta tunnen häntä kohtaan ystävyyttä, toivoisin hänelle kaikkea hyvää ja olen surullinen, jos mieheni suunnitelmat ja luottamus tähän naiseen romuttuvat. Tunnen myös, että meidän liittomme päättyi ihan liian halvasta syystä. Jossain takana on tietenkin myös vahingoniloa siitä, että tämä ihana ja erilainen nainen nyt sitten osoittautuisikin todella erilaiseksi kuin minä: puhuu suuria, mutta ei pysty toimimaan, kuvittelee, että kakun voi syödä ja säästää.
Mikä on naisen tällaisen käyttäytymisen takana? Oman kokemukseni mukaan avioerossa ei voi edetä pienein askelin (vallankin jos on jo kuvioissa uusi mies, "jonka tulevaisuuteen haluaa kuulua". Avioeron hakeminen on suuri ja raskas askel, mutta joskus sekin on otettava...mikä pitkittyy, se mutkistuu.
Kertokoot ne, joilla on kokemusta...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikesta huolimatta tunnet ystävyyttä,ompi vaarallinen kuherrusvaihe menossa...kannattaa miettiä tarkkaan ettei vaan lipsahda uudelleen takaisin väärillä perusteilla!
Ah, tämä toinen nainen haluaa leikitellä..valitettavasti näitäkin on.
Eroa, sanon minä. Itse kaikki päätökset toki teet, mutta mietippä tätä:
Haluaisitko todella jatkaa miehen kanssa joka todennäköisesti kurkkii olkansa taakse milloin tämä toinen nainen vapautuisi?
Kuinka olisi luottamuksen laita liitossanne?
Toki tuollaisen jälkeenkin on liittoon saatu vielä rakkautta jne, mutta kovan työn jälkeen. Mihesi on ratkaisunsa tehnyt. Älä jää rannalle vaan aloita uusi elämä!
Kaikkea hyvää sinulle.