Epäsuosittu ajatusmalli

Hmm, minä taas en halua omistaa ketään.

Korkeintaan rakastaa "omaksi" eli olla toivottavasti niin ihana kumppani, ettei voi ilmankaan olla. Vaan ihan itse pitelemättä ja vaatimatta kokee, että haluaa jäädä elämääni ja kumppaniksi.

Sehän se upein tilanne on. Olla toisesta niin ihana, ettei itse halua pois lähteä, vaan jäädä.

Nojoo, en ole kestään niin ihana, mutta syitä voi olla muitakin miksi joku jää, vaikka voisi lähteäkin. Lipsahti ehkä liian romanttinen toive. 🙂

Mitähän tämä sinun mainitsemasi omistaminen pitää sisällään?

Työssäkäynnin tai vapaa-ajan viettämisen rajoittamista? Ulkonäön tai muun käyttäytymisen kontrollointia? Kehoon liittyvän määräysvallan rajoittamista tai jopa kieltämistä? Emotionaalista, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä? Pahoinpitelyitä ja hengen riisto? Näitä kaikkia tehdään naisille monessa maassa, ja se on surullista. 😢

Sen sijaan jos omistaminen tarkoittaa monogamista suhdetta, asia hoitunee vapaaehtoisella sopimisella. 😁 Sillloinhan et kylläkään voi puhua omistamisesta, koska vastavuoroisessa monogamiassa kumpikaan ei omista toista yhtään sen enempää kuin toinenkaan.

🦄

Oot kattonut liikaa Netflixiä.

Tavaroita omistetaan, eikä mikään elävä olento ole tavara. Et voi omistaa elävän olennon elämänvirtaa tai henkeä, et koskaan. Et omista edes itseäsi kokonaan etkä lopullisesti.

Joten fiksaatiosi on vain mielikuva. Ahneutta...epävarmuutta..kontrollintarvetta.. itseppä tiedät.

Sinun täytyy lyödä leimasi maailmaan jollain muulla tavalla. Etkö osaa rakentaa mitään?

"Rakkaus elää vapaudessa". Ei toista voi omistaa tai kahlita. Kontrolli vie toiselta onnrn. Jokaisella pitäisi olla oikeus elää eläänsä niknkuin tahtoo. Parisuhteesta riippumatta. Aito rakkaus antaa vapauden jäädä viereen omasta tahdosta. Sitä ei voi pakottaa. Mustasukkaisuus on suurimmaksi osaksi pelkoa menettämisestä . Kuitenkin jos toinen päätä lähteä sille ei mitään voi.

Olen huomannut, että sana omistaminen käsitetään hyvin monella tavalla ihmissuhteista puhuttaessa. Toisille omistaminen on synonyymi toisen elämän rajoittamiselle, melkeinpä vankeudelle, kun toiset ymmärtävät sen enemmänkin vain tunteena, että ollaan toisilleen niitä ainoita.

Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen porukkaan ja minusta on ihana tunne, kun mies kuuluu vain minulle. Ei tämä oikeastaan kyllä missään muussa näy kuin seksissä, sillä ajatus siitä, että mies on vain minun, on jotenkin kuuma.. Muutoin en rajoita, kahlitse, määrää tai muutoin kaltoinkohtele miestä.

” Ristiriitaiseksi tämän tekee se että haluan naisen olevan myös onnellinen minusta ja tilanteesta ja että tuo onni on aitoa.” Eli koetko joka tapauksessa, että ajatus parisuhteesta kanssasi on naisesta hyvin vastentahtoinen ajatus? Aika ambivalenttia, ilman että edes viittaa tuohon aloituksen muuhun byoorbtajunnanvirtaan

Kyllä minä tuon tavallaan ymmärrän.
- Mutta on eri asia haluta niin, että se on vain tunne, minkä täydellinen luottamus voi pitää yllä tai sitten toimia käytännössä niin, että rajoitat naisen elämää.

Voit miettiä kumpi sinua kiinnostaa enemmän; ihailetko häkkilintua vai nautitko kuitenkin vapaasta linnusta, joka aina haluaa palata luoksesi.

Ystävällisyys ja herttailu muullekin kuin puolisolle ei ole 'omistamisen' vastaista, mutta on, jos varaa itselleen joitakin oikeuksia, joita ei omalleen salli. 🌹👀

Aamulla itse tuossa totesin faktan että: en halua ystäviäkään ollenkaan, haluan vain seksiä sekä autonkuljettajan.