Hirveetä että lakitoimisto näännytää nälkää lapin lapset , opiskelijat

eikö laki miehellä ole vASTUUTA MITÄ SUUSTAAN PÄÄSTÄÄ ITUHIPPI.. TUSTUSTU EVOLUUTIION IHMISEN KEHITYKSEENN .. SAATANA EPÄSIKÖ TUU TAPPELEE PERKELE MUN LASTA ET MÄÄRÄÄ MIÄ SE SYÖ SAATNA NYT ON TALVISOTA MEINIKI TÄÄLÄ EI YKS ITU HIPPI MÄÄRRÄÄ ..PATAAN TULEE LEUKUA KEUHKOO SAATNA ..

MITEN SITTEN KÄVIKÄÄN ITUHIPPI MAKSAJAKSI SAATNAN ITUHIPPI.


Ro­va­nie­mi on lait­ta­mas­sa koulut ja päi­vä­ko­dit mil­joo­nien sääs­tö­kuu­ril­le – paljon hä­vik­kiä ai­heut­ta­va kas­vis­ruo­ka aiotaan muuttaa eri­tyis­ruo­ka­va­liok­si
Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluita patistellaan säästämään jopa 4,3 miljoonaa euroa Rovaniemellä.
Riku Lavia
45
18.10.2023 15:56
ROVANIEMEN TALOUS
Yksi ehdotettu säästökohde on koulujen kasvisruoka. Kasviruokapäivä säilyisi, mutta muulloin kasvisruokaa saisivat vain ne, jotka ovat ilmoittaneet sen erityisruokavaliokseen. Muutosta perustellaan ruokahävikin pienentämisellä. Arkistokuva.
Yksi ehdotettu säästökohde on koulujen kasvisruoka. Kasviruokapäivä säilyisi, mutta muulloin kasvisruokaa saisivat vain ne, jotka ovat ilmoittaneet sen erityisruokavaliokseen. Muutosta perustellaan ruokahävikin pienentämisellä. Arkistokuva.
KUVA: ANNIKA PITKÄNEN
Rovaniemi aikoo panna koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut miljoonien eurojen säästökuurille.

Ensi viikolla kokoontuville sivistys- ja hyvinvointilautakunnille esitetään, että ensi vuoden talousarviossa niiden palveluista leikataan yli 4,9 miljoonaa euroa.

hahhahahhaha kasvis ruoka hahhaha missäs nyt on ituhippi hahhahahhaha

Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
29
sunnuntai
Huh 2012
Posted by Kai Aulio in Luonto, Ruoka, Tiedeuutisia, Väestö≈ Kommentit pois päältäartikkelissa Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
Avainsanatevoluutio, ihmisen kehitysbiologia, imetysaika, jälkeläisten hoito, lihansyönti, nisäkkäiden vieroitus, ruokavalio ja evoluutio
Metsästykseen ja liharuokaan siirtyminen ovat nopeuttaneet merkittävästi ihmislajin kehitystä.

Liharuoka kasvatti aivoja ja nopeutti jälkeläisten vieroittamista

Esi-isiemme henkinen kehitys ja yksilömäärien erittäin nopea kasvu johtuivat suureksi osaksi ravinnonkäytön merkittävästä muutoksesta, erityisesti lihan syömisen aloittamisesta. Metsästyksessä tarvitaan yhteisön tiivistä sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä edellyttää suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Saalistuksella ravinnoksi hankitusta lihasta esi-isämme saivat niin paljon aikaisempaa monipuolisempaa ja arvokkaampaa ravintoa, että tämä vaadittava aivojen kasvu oli mahdollinen. Metsästyksen ja lihan syömisen myötä ihmiset kasvoivat kookkaammiksi ja voimakkaammiksi ja samalla elinikä piteni merkittävästi. Muutosten ansiosta ihmislaji pystyi lisääntymään aikaisempaa tehokkaammin, millä on ollut suuri vaikutus lajin nopeaan leviämiseen kautta maapallon.

Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkijan Elia Psounin johdolla PLoS ONE -tiedelehdessä 18.4.2012 julkaistu tutkimus osoittaa, että lihan tarjoaman korkealaatuiseen ravintoon siirtyminen mahdollisti lapsien aikaisempaa nopeamman alkuvaiheen kehityksen. Ja kun äiti saattoi vierottaa lapsensa entistä aikaisemmin, hänelle jäi aikaa ja mahdollisuuksia saada entistä useampia jälkeläisiä. Syntyvyyden nopeasti noustessa lajin yhteisöt vahvistuivat ja alkoivat levittäytyä uusille asuinalueille.

Johtopäätöksiinsä ruotsalaistutkijat päättyivät vertaamalla 67 eri nisäkäslajin ravinnon laatua ja määrää sekä kunkin lajin jälkeläisten vieroitusikää. Mukana olivat ihmisen lisäksi lähimmät sukulaisemme ihmisapinat, muut kädelliset, jyrsijät kuten hiiri sekä merinisäkkäistä miekkavalas. Tärkeä tarkastelukohde oli lihan syönnin ja jälkeläisten aikaisen vieroitusiän välinen yhteys.

Vertailu todisti myös jälkeläisen syömiskäyttäytymisen ja ravinnon laadun välillä. Kaikilla tutkituilla nisäkkäillä jälkeläiset lopettivat maidon imemisen, kun niiden aivot olivat kehittyneet tietylle tasolle. Lihansyöjillä tämä tapahtui aikaisemmin kuin kasvissyöjillä tai kaikkiruokaisilla nisäkäslajeilla. Lihansyöjiin luokiteltiin nisäkkäät, joiden ravinnon energiasta vähintään 20 prosenttia tulee lihan syömisestä. Kun rintaruokinnan kausi jää lyhyeksi, naaraalla aika seuraavaan hedelmöittymiseen ja synnytykseen lyhenee. Tämän ansiosta naarasta kohti laskettu ja samalla koko yhteisön yksilömäärä kasvoi nopeasti, ja muutoksella on täytynyt olla suuri vaikutus lajin levittäytymishistoriaan ja ihmislajin evoluutioon, tutkijat päättelevät.

Ihmislaji hoivaa jälkeläisiään suhteellisen lyhyen ajan verrattuna lajin maksimaaliseen elinikään. Luonnon olosuhteissa elävissä populaatiossa ihmislajin naaraiden eli äitien lasketaan vieroittavan jälkeläisensä keskimäärin 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisinä. Tämä on lyhyt aika verrattuna lajin maksimaaliseksi katsottavaan noin 120 vuoden elinikään. Lähimmät sukulaisemme simpanssien naaraat vieroittavat omat jälkeläisensä 4-5 vuoden ikäisinä, vaikka lajin maksimaalinen elinikä on noin 60 vuotta.

Ihmislajin jälkeläisten hoito ei ruotsalaistutkijoiden mukaan poikkea mitenkään olennaisesti suurista kädellisistä, joihin meidän kehitysbiologiaamme usein verrataan. Vieroituskauden pituuden suhteellinen lyhyys verrattuna lähimpiin sukulaisiimme selittyy ruokavalion tuomilla mahdollisuuksilla. Ihminen kuuluu luokitusperusteiden mukaan lihansyöjiin, kun taas simpanssi, oranki ja gorilla ovat kasvissyöjiä tai kaikkiruokaisia.

Share this: Jaa
Jakaminen

fghsjkd

Ro­va­nie­mi on lait­ta­mas­sa koulut ja päi­vä­ko­dit mil­joo­nien sääs­tö­kuu­ril­le – paljon hä­vik­kiä ai­heut­ta­va kas­vis­ruo­ka aiotaan muuttaa eri­tyis­ruo­ka­va­liok­si

Ro­va­nie­men kou­lu­jen kas­vis­ruo­ka­päi­vis­tä aloit­teen tehnyt Jo­han­nes Ahola kävi ko­kei­le­mas­sa, miten idea toimii käy­tän­nös­sä– "On kohtapa ri­kol­lis­ta, jos op­pi­lai­den pitää syödä var­tis­sa"
Tiia Haapakangas
19
17.03.2023 17:31
Päivitetty: 18.03.2023 07:20
KOULURUOKA
Johannes Ahola ei moiti koulukeittiön puuropäiviä, vaan toteaa pikemminkin, että takavuosikymmeninä niitä oli vielä enemmän. Runsas lihansyönti on ylipäätään aika nuori ilmiö.
Johannes Ahola ei moiti koulukeittiön puuropäiviä, vaan toteaa pikemminkin, että takavuosikymmeninä niitä oli vielä enemmän. Runsas lihansyönti on ylipäätään aika nuori ilmiö.
KUVA: JUSSI LEINONEN
Kello on hieman yli yksitoista, ja kouluruokalassa on hiljaista.

– Siis tämä on lounasajan prime time eikä täällä ole juuri ketään, Johannes Ahola hämmästelee.

hahhahahahah kuinkas kävi maksa ne 4.5 miljoonaa jokka heitettiin kasvisruokana roskiin takaisin yhteiskunnalle.

FZD HSFG

eeee