johannes ahaola sanoo Runsas lihansyönti on ylipäätään aika nuori ilmiö.

Mtä sanoo evoluutio JA LUKENEET IHMISET ÄLYKKÄÄT.

Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
29
sunnuntai
Huh 2012
Posted by Kai Aulio in Luonto, Ruoka, Tiedeuutisia, Väestö≈ Kommentit pois päältäartikkelissa Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
Avainsanatevoluutio, ihmisen kehitysbiologia, imetysaika, jälkeläisten hoito, lihansyönti, nisäkkäiden vieroitus, ruokavalio ja evoluutio
Metsästykseen ja liharuokaan siirtyminen ovat nopeuttaneet merkittävästi ihmislajin kehitystä.

Liharuoka kasvatti aivoja ja nopeutti jälkeläisten vieroittamista

Esi-isiemme henkinen kehitys ja yksilömäärien erittäin nopea kasvu johtuivat suureksi osaksi ravinnonkäytön merkittävästä muutoksesta, erityisesti lihan syömisen aloittamisesta. Metsästyksessä tarvitaan yhteisön tiivistä sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä edellyttää suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Saalistuksella ravinnoksi hankitusta lihasta esi-isämme saivat niin paljon aikaisempaa monipuolisempaa ja arvokkaampaa ravintoa, että tämä vaadittava aivojen kasvu oli mahdollinen. Metsästyksen ja lihan syömisen myötä ihmiset kasvoivat kookkaammiksi ja voimakkaammiksi ja samalla elinikä piteni merkittävästi. Muutosten ansiosta ihmislaji pystyi lisääntymään aikaisempaa tehokkaammin, millä on ollut suuri vaikutus lajin nopeaan leviämiseen kautta maapallon.

Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkijan Elia Psounin johdolla PLoS ONE -tiedelehdessä 18.4.2012 julkaistu tutkimus osoittaa, että lihan tarjoaman korkealaatuiseen ravintoon siirtyminen mahdollisti lapsien aikaisempaa nopeamman alkuvaiheen kehityksen. Ja kun äiti saattoi vierottaa lapsensa entistä aikaisemmin, hänelle jäi aikaa ja mahdollisuuksia saada entistä useampia jälkeläisiä. Syntyvyyden nopeasti noustessa lajin yhteisöt vahvistuivat ja alkoivat levittäytyä uusille asuinalueille.

Johtopäätöksiinsä ruotsalaistutkijat päättyivät vertaamalla 67 eri nisäkäslajin ravinnon laatua ja määrää sekä kunkin lajin jälkeläisten vieroitusikää. Mukana olivat ihmisen lisäksi lähimmät sukulaisemme ihmisapinat, muut kädelliset, jyrsijät kuten hiiri sekä merinisäkkäistä miekkavalas. Tärkeä tarkastelukohde oli lihan syönnin ja jälkeläisten aikaisen vieroitusiän välinen yhteys.

Vertailu todisti myös jälkeläisen syömiskäyttäytymisen ja ravinnon laadun välillä. Kaikilla tutkituilla nisäkkäillä jälkeläiset lopettivat maidon imemisen, kun niiden aivot olivat kehittyneet tietylle tasolle. Lihansyöjillä tämä tapahtui aikaisemmin kuin kasvissyöjillä tai kaikkiruokaisilla nisäkäslajeilla. Lihansyöjiin luokiteltiin nisäkkäät, joiden ravinnon energiasta vähintään 20 prosenttia tulee lihan syömisestä. Kun rintaruokinnan kausi jää lyhyeksi, naaraalla aika seuraavaan hedelmöittymiseen ja synnytykseen lyhenee. Tämän ansiosta naarasta kohti laskettu ja samalla koko yhteisön yksilömäärä kasvoi nopeasti, ja muutoksella on täytynyt olla suuri vaikutus lajin levittäytymishistoriaan ja ihmislajin evoluutioon, tutkijat päättelevät.

Ihmislaji hoivaa jälkeläisiään suhteellisen lyhyen ajan verrattuna lajin maksimaaliseen elinikään. Luonnon olosuhteissa elävissä populaatiossa ihmislajin naaraiden eli äitien lasketaan vieroittavan jälkeläisensä keskimäärin 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisinä. Tämä on lyhyt aika verrattuna lajin maksimaaliseksi katsottavaan noin 120 vuoden elinikään. Lähimmät sukulaisemme simpanssien naaraat vieroittavat omat jälkeläisensä 4-5 vuoden ikäisinä, vaikka lajin maksimaalinen elinikä on noin 60 vuotta.

Ihmislajin jälkeläisten hoito ei ruotsalaistutkijoiden mukaan poikkea mitenkään olennaisesti suurista kädellisistä, joihin meidän kehitysbiologiaamme usein verrataan. Vieroituskauden pituuden suhteellinen lyhyys verrattuna lähimpiin sukulaisiimme selittyy ruokavalion tuomilla mahdollisuuksilla. Ihminen kuuluu luokitusperusteiden mukaan lihansyöjiin, kun taas simpanssi, oranki ja gorilla ovat kasvissyöjiä tai kaikkiruokaisia.
965
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

MINKÄ IKÄNEN AHOLA ON ONKO KOULUJA KÄYNYT KUIN EK LUOKKALAINEN PÄÄSTÄÄ SAMMAKOITA SUUTAAN. MITEN VOI AIKUINEN LAKI MIES PUHUA NOIN PASKAA JA JOHTAA HARHAAN LAPSIAAME .. ONKO PUUTINISMI NAZIZMI TAKANA LAKIMIESTOIMISTOSSA HALAUVATKOS POLTTAA JA TAPPAA LAPIN LAPSET NÄLÄÄN EGEL NAZIZMIA ON KOKO TOUHU ITUHIPPI.

Äänestä

EHKÄ AHOLLA LLA AIVOT EIVÄT OLE KEHITYNEET EIKÄ MYÖS LAKI HOOMAT ETENE .. VAJAA ÄLYKYYTTÄ SYÖ ITU HIPPI RUOHOA,,

Äänestä

KYLLÄ MIELETERVEYDELLSIÄ ONGELMIA KAVERILLA ITUHIPILLÄ ..PAKKO HAKKAA AKKA LAPSET HAKATAA OOH JEEE ETTE SYÖ RUOKAA MENKÄÄ KELLARIIN OU JEE OUJEE ,,

Äänestä

MAHTAA KOTONA NUORISO OLLA NÄLISSÄÄN , HITLER HUUTAA EV BRUN MUKAN ITUHIPI

Äänestä

AHOLLALLA EI OO KASVANUT KUIN PÄÄ ISOMPI KUIN PESRSE PIENI SPAGETTI HEILUU JALKOVÄLISSÄÄ..

Äänestä

ONKO TÄÄ SE HELI VÄLIKANKAAN TOY BOY..

Äänestä

OBOY MAITO JA KAAKKAO

Äänestä

millä helvetin koulutusella sanot noi et ole sen alan professori nyt .. mee hakkan sitä akkas vaan pelle

Äänestä

ddd

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mtä sanoo evoluutio JA LUKENEET IHMISET ÄLYKKÄÄT.

Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
29
sunnuntai
Huh 2012
Posted by Kai Aulio in Luonto, Ruoka, Tiedeuutisia, Väestö≈ Kommentit pois päältäartikkelissa Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa
Avainsanatevoluutio, ihmisen kehitysbiologia, imetysaika, jälkeläisten hoito, lihansyönti, nisäkkäiden vieroitus, ruokavalio ja evoluutio
Metsästykseen ja liharuokaan siirtyminen ovat nopeuttaneet merkittävästi ihmislajin kehitystä.

Liharuoka kasvatti aivoja ja nopeutti jälkeläisten vieroittamista

Esi-isiemme henkinen kehitys ja yksilömäärien erittäin nopea kasvu johtuivat suureksi osaksi ravinnonkäytön merkittävästä muutoksesta, erityisesti lihan syömisen aloittamisesta. Metsästyksessä tarvitaan yhteisön tiivistä sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä edellyttää suurikokoisia ja rakenteeltaan erilaistuneita aivoja. Saalistuksella ravinnoksi hankitusta lihasta esi-isämme saivat niin paljon aikaisempaa monipuolisempaa ja arvokkaampaa ravintoa, että tämä vaadittava aivojen kasvu oli mahdollinen. Metsästyksen ja lihan syömisen myötä ihmiset kasvoivat kookkaammiksi ja voimakkaammiksi ja samalla elinikä piteni merkittävästi. Muutosten ansiosta ihmislaji pystyi lisääntymään aikaisempaa tehokkaammin, millä on ollut suuri vaikutus lajin nopeaan leviämiseen kautta maapallon.

Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkijan Elia Psounin johdolla PLoS ONE -tiedelehdessä 18.4.2012 julkaistu tutkimus osoittaa, että lihan tarjoaman korkealaatuiseen ravintoon siirtyminen mahdollisti lapsien aikaisempaa nopeamman alkuvaiheen kehityksen. Ja kun äiti saattoi vierottaa lapsensa entistä aikaisemmin, hänelle jäi aikaa ja mahdollisuuksia saada entistä useampia jälkeläisiä. Syntyvyyden nopeasti noustessa lajin yhteisöt vahvistuivat ja alkoivat levittäytyä uusille asuinalueille.

Johtopäätöksiinsä ruotsalaistutkijat päättyivät vertaamalla 67 eri nisäkäslajin ravinnon laatua ja määrää sekä kunkin lajin jälkeläisten vieroitusikää. Mukana olivat ihmisen lisäksi lähimmät sukulaisemme ihmisapinat, muut kädelliset, jyrsijät kuten hiiri sekä merinisäkkäistä miekkavalas. Tärkeä tarkastelukohde oli lihan syönnin ja jälkeläisten aikaisen vieroitusiän välinen yhteys.

Vertailu todisti myös jälkeläisen syömiskäyttäytymisen ja ravinnon laadun välillä. Kaikilla tutkituilla nisäkkäillä jälkeläiset lopettivat maidon imemisen, kun niiden aivot olivat kehittyneet tietylle tasolle. Lihansyöjillä tämä tapahtui aikaisemmin kuin kasvissyöjillä tai kaikkiruokaisilla nisäkäslajeilla. Lihansyöjiin luokiteltiin nisäkkäät, joiden ravinnon energiasta vähintään 20 prosenttia tulee lihan syömisestä. Kun rintaruokinnan kausi jää lyhyeksi, naaraalla aika seuraavaan hedelmöittymiseen ja synnytykseen lyhenee. Tämän ansiosta naarasta kohti laskettu ja samalla koko yhteisön yksilömäärä kasvoi nopeasti, ja muutoksella on täytynyt olla suuri vaikutus lajin levittäytymishistoriaan ja ihmislajin evoluutioon, tutkijat päättelevät.

Ihmislaji hoivaa jälkeläisiään suhteellisen lyhyen ajan verrattuna lajin maksimaaliseen elinikään. Luonnon olosuhteissa elävissä populaatiossa ihmislajin naaraiden eli äitien lasketaan vieroittavan jälkeläisensä keskimäärin 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisinä. Tämä on lyhyt aika verrattuna lajin maksimaaliseksi katsottavaan noin 120 vuoden elinikään. Lähimmät sukulaisemme simpanssien naaraat vieroittavat omat jälkeläisensä 4-5 vuoden ikäisinä, vaikka lajin maksimaalinen elinikä on noin 60 vuotta.

Ihmislajin jälkeläisten hoito ei ruotsalaistutkijoiden mukaan poikkea mitenkään olennaisesti suurista kädellisistä, joihin meidän kehitysbiologiaamme usein verrataan. Vieroituskauden pituuden suhteellinen lyhyys verrattuna lähimpiin sukulaisiimme selittyy ruokavalion tuomilla mahdollisuuksilla. Ihminen kuuluu luokitusperusteiden mukaan lihansyöjiin, kun taas simpanssi, oranki ja gorilla ovat kasvissyöjiä tai kaikkiruokaisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu