Erityisherkkä, epävakaa vai jotain muuta

Miehelläni on huono itsetunto, ainakin tietyissä asioissa ja hän on kova stressaamaan ja pohtimaan asioita. Tuntuu, että miellyttämisen tarve menee joskus "överiksi" ja hän miettii koko ajan sitä, että toimiiko niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Asiat kuormittavat häntä paljon ja kuormitus aiheuttaa lopulta tietynlaisen sulkeutuneisuuden ja välinpitämättömyyden. Jos tästä yrittää keskustella, hän saattaa olla hyvinkin tyly, jopa ilkeä. Parhaimmilaan hän on taas erittäin rakastava, hellivä huomioiva puoliso ja ihminen ylipäätään. Puhuminen on hänelle vaikeaa. Kun nuo "huonot hetket" voi kestää päiviäkin, tuntuu joksu melko raskaalta ja vuoristoratamaiselta tämä elämä. Vai olenkohan vain itse liian herkkänahkainen?
201016
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Oisko vaan MIES. Tarvitseeko kaikille nyt olla joku hieno nimitys. Jos hällä on vaan tuollainen luonne. Tuliko se sulle jotenkin yllätyksenä että hän ei aina ole sellainen kuin sinä haluaisit?

Äänestä
  • Mielestäni kyllä muita ihmisiä pitää kohdella ylipäätään kunnioittavasti, oli sitten puoliso tai joku muu! Torjuminen ja vetäytyminen tasaisin väliajoin ilman selitystä/syytä ja sen jälkeen taas ylenpalttinen "rakastaminen" aiheuttaa toiselle epävarmuutta ja turvattomuutta ja on siten henkistä väkivaltaa!

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Mielestäni kyllä muita ihmisiä pitää kohdella ylipäätään kunnioittavasti, oli sitten puoliso tai joku muu! Torjuminen ja vetäytyminen tasaisin väliajoin ilman selitystä/syytä ja sen jälkeen taas ylenpalttinen "rakastaminen" aiheuttaa toiselle epävarmuutta ja turvattomuutta ja on siten henkistä väkivaltaa!

    Sitten kannattaa keskustella kyseisen henkilön kanssa. Ja vaikka miettiä että onko suhde terve. Jos tunnet olosi noin huonoksi ihmisen kanssa jonka pitäisi olla se tuki ja turva.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Mielestäni kyllä muita ihmisiä pitää kohdella ylipäätään kunnioittavasti, oli sitten puoliso tai joku muu! Torjuminen ja vetäytyminen tasaisin väliajoin ilman selitystä/syytä ja sen jälkeen taas ylenpalttinen "rakastaminen" aiheuttaa toiselle epävarmuutta ja turvattomuutta ja on siten henkistä väkivaltaa!

    Sekä on se nyt outoa jos ylenpalttinen torjuminen ja rakastaminen kohdistuu johonkin muuhunkin kuin omaan puolisoon. Siitäkin kannattaa keskustella.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Sitten kannattaa keskustella kyseisen henkilön kanssa. Ja vaikka miettiä että onko suhde terve. Jos tunnet olosi noin huonoksi ihmisen kanssa jonka pitäisi olla se tuki ja turva.

    Jos on mykkä paska eikä puhu

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Sekä on se nyt outoa jos ylenpalttinen torjuminen ja rakastaminen kohdistuu johonkin muuhunkin kuin omaan puolisoon. Siitäkin kannattaa keskustella.

    Sittehän hän on avuton nössö. Jos ei kerro.

    EI
    MIES
    LAINKAAN

    😁😉🙃🤭🤣

    Äänestä

Kyllähän stressi käyttäytymistä muuttaa, olkoon sitten ulkopuolelta tulevaa tai itse luotua. Jos lisäksi kokee ettei puhuminen auta niin turha silloin on kuormittaa sitä puolta sen enempää. Tuossa mielentilassa toimii ehkä sanaton kosketus parhaiten, pienikin...jotain tällaista

Äänestä
  • Ei sotä ukkoa kosketus kiinnostanut

    Äänestä

Trollihan on tuottoisalla tuulella.

Äänestä

Adhd???

Äänestä

Kuullostaa äkkiseltään kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä tai jotain sinne päin.

JOs haluaa olla kaikkien mieliksi, ei silloin ole itsellä mielipiteitä eikä minuutta vaan peilaa itseään sen kautta, kuinka toiset tykkäävät minusta.

Äänestä

Sun ei tarvi kestää ilkeyksiä.Mies tekee väärin jos on ilkeä. Se ei ole sun syy. Vaikk tekisit mitä hän on ilkeä. Ilmeisesti ei edes tajua itse tuota joten jos ei puhuminen onnistu,on suhde aika heikoilla kantimilla.
Tuut satuttamaan itsesi ja mies ei tajua edes tuota vaan pällistelee omassa sisäisessä maailmassaan tajuamatta kuinka rikkoo sinut

Äänestä

Minusta miehesi kaipaa vain luotettavaa kumppania rinnalleen, ilmeisesti kokenut aiemmin sellaista, mikä vienyt luottamuksen muita kohtaan? Vie oman aikansa, että uskaltaa luottaa toiseen? Siihen asti voi käyttäytyä oudosti epävarmuuttaan. Tämä vain yksi mielipide.

Äänestä
  • Vidu. Just siksi se suu pitäisi avata ja puhua ja minä voin avata suun ja ottaa spermat. Nielen. Mutta ei kun ei huvittanut mikään. Kummastakaan päästä. Ei yläpäästä eikä alapäästä. Ei puhuminen eikä suihinotto. Outolintu juu.

    Oli. 🖐🖐🖐🖐🖐🖐🖐🖐👋👋👋👋👋👋👋👋👋👋🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

    Äänestä

Et ole, jätä se

Äänestä

Minkä ikäinen hän on?

Äänestä

Voiko olla, että hänelle tulee tarve miellyttää "överisti" sinua sen takia, jos taustalla on puoleltasi tullut valittamista ja negatiivisiin asioihin keskittymistä? Oireilee monesti sillä tavalla, kun haluaa kokea olevansa edes joskus hyvä. Tuttava pariskunnalla oli sama tilanne, kun mies paloi loppuun ja alkoi lopulta tulla sulkeutuneisuuden ja välinpitämättömyyden kaltaista. Kovasti nuo itsetunto-ongelmat ja miellyttämisen halu viittaa siihen, että et ole hänelle oikealla tavalla ollut tukena, kun hän yrittää kumminkin kovasti.

Äänestä

Jaha

Äänestä

Oletpa omituisia kommentteja saanut, mutta niinhän täällä valitettavasti voi käydä.

Kyllä kommunikoinnin pitäisi toimia, se on suhteen tärkeimpiä asioita, joten et tietenkään ole liian herkkänahkainen, jos keskustelu ongelmista ei onnistu. Minulla on vain oma kokemukseni, mutta ainakin itselleni puhumisen vaikeuteen auttaa, jos toinen vain sinnikkäästi yrittää saada puhumaan. Ehkä voi koittaa erilaisia lähestymistapoja, aloittaa ihan vaikka siitä itsestään, puhumisen vaikeudesta, että miksi se on hänelle vaikeaa.

Oletko kertonut hänelle, miltä tuo kaikki sinusta tuntuu? Että sinulle on vaikeaa se, jos hän on sulkeutunut ja ilkeä

Äänestä

Et ole kertonut millainen itse olet ollut häntä kohtaan niin hankala sanoa. Koetko, että itse olet toiminut sitten hyvin?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miehelläni on huono itsetunto, ainakin tietyissä asioissa ja hän on kova stressaamaan ja pohtimaan asioita. Tuntuu, että miellyttämisen tarve menee joskus "överiksi" ja hän miettii koko ajan sitä, että toimiiko niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Asiat kuormittavat häntä paljon ja kuormitus aiheuttaa lopulta tietynlaisen sulkeutuneisuuden ja välinpitämättömyyden. Jos tästä yrittää keskustella, hän saattaa olla hyvinkin tyly, jopa ilkeä. Parhaimmilaan hän on taas erittäin rakastava, hellivä huomioiva puoliso ja ihminen ylipäätään. Puhuminen on hänelle vaikeaa. Kun nuo "huonot hetket" voi kestää päiviäkin, tuntuu joksu melko raskaalta ja vuoristoratamaiselta tämä elämä. Vai olenkohan vain itse liian herkkänahkainen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu