En nyt satu olemaan minkäänlainen kalatalouspällikkö saati merten uhmoilija, mutta yksi pieni ongelma on suhteessa esileviteltyihin atrainten saavutuksiin: vakuumipakatut savustetut lohet.
Dumppasin.
(hirn)
Dumppasin.
(hirn)
Savu lahna
Anonyymi-ap
10212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se oliskin nyt Kalamarkkinat Alarannassa viikonloppuna.
Täytyypä poiketa katsomassa tarjontaa 👍
Mjaa
Täällä Zadissa homma on mennyt aiwan reisille, sillä Kruunuvuoren exsote (silta) on häätänyt kaikki kutejat reviiriltään.
Sammakot jäivät.
(naurua)
Ai viitasammakot kutee sielläkin
Lahnan kutuhan on kun tuomi kukkii...
Joskus aikoinaan setäni laittoi isosilmäiset ja matalat verkot matalikkoon ja pyydysti yli kiloisia lahnoja, jotka mummoni siivosi, suolasi jäykästi ja kuivatti kevätauringossa.
Niitä tuotoksia kutsuttiin "kesääntyneeksi". Niitä säilytettiin aitassa "vartaassa", mistä käytiin kokonainrn lahna ja puukolla erotettiin parin kylkiruodon paksuisia siivuja tarjolle.
Nahka lähti helposti pois ja etuhampaiden, sekä riuskan käden repäisyllä lahnoista saatiin nykymaailmaan ehkä "sipsiä" tai "suolspähkinää" vertailtava "snäksi".
Mutta kesäisin, kun oli muistettava juoda hyvin... " kesääntyneiden" nauttiminen myös muistutti siitä ja esti "suonenvetoja". 😊
Kyllä vanha kansa ties konstit kaikkeen...😁
Mistä tiesit että Kala-apajan savulohipala odottaa jääkaapissani kompostiin viemistä. Tätä tuotetta ei ainakaan voi käyttää :) Tuotteen suora dumppaaminen on surullista, joten pidätän sille kohtuullista suruaikaa omantuntoni puhdistamiseksi.
En mistään.
Jos tässä nyt mitään keksittävää olisi kalassa, niin se olisi se että Tappara ei ole omalla tasollaan.
(hirn)
Mutta veipä kuitenkin pelin 💙🧡😁
Mjaa
Sen verran olen maailmaa nähnyt että on parasta se että on nähnyt sen mitä on näkynyt.
😁👌
Suolattu lahna, tuttu juttu minunkin lapsuudestani. Pappa ja mamma suolasivat lahnaa, ja sitä syötiin uusien perunoiden kera, kuten silliä. Oli osattava vaan syödä sitä varoen, jottei väkäruoto tarttunut kurkkuun. Pienenä tyttönä mulle kyllä valittiin palaset joita mä sain natustella, kohtuudella.
Kotona taas Emo teki uunilahnaa sellaisista kilon tai kahden kokoisista lahnoista.
Perkas kypsät kalat kulhoon, josta jokainen sai ottaa perattua kalaa. Mä en ainakaan muista ett kukaan olisi ruotoihin törmännyt, Emon perkaamien uunikypsien kalojen kohdalla. Hän piti huolen siitä, ettei mukulat kalan ruotoihin tukehtuneet, vaikka lahna oli ilmaista ruokaa... merestä nostettua.
Nykyään sitä on harvemmin saatavana edes kalakauppiailta, keväisinkään. Viihtyy ehkä järvikalana paremmin, mitä Suomenlahdella tai Ahvenanmaan saaristossa.
Pappa myös savusti itse pitkin kesää; lahnoja, ahvenia sekä siikaa ja sitä oli ainakin joka toinen päivä kesäisin ruokapöydässä. Sellaiset 200-300 g ahvenet olivat parhaita maultaan... kuten nykyäänkin, tai vaihtoehtona ankerias, sitä nyt vaan en ole muutamaan vuoteen enää itse pyydettynä saanut.
Kalakauppiaalla se on hinnoissaan, sillä kuulemani mukaan, lennätetty Englannista.
trollikka
Itse pyydän jäiden lähdettyä mökkijärvestä sata millisellä verkolla sen pari savulahnaa. Lahna kasvaa isoksi ja niitä on paljon, joten pari kalaa riittää kummasti täyttämään kevään lahnatuskan. Yleensä ne on kilon ja neljän kilon välillä olevia mölliköitä ja ruodot niin isoja etteivät haittaa.
Ai että. Täytyykin kaivaa jo savupönttö talviteloilta.