En halua kertoa suoraan missä olen töissä mutta haluaisin yleisellä tasolla kertoa mitä ajattelen omasta duunipaikastani.
Olen siis siivooja ja meitä on muutama ihminen hoitamassa tätä taloa kokopäiväisesti. Siivous on (arvatenkin) varmaan ajat sitten siirretty jonkun muun tahon vastuulle kuin talon itsensä. Syyksi arvelen ammattitaidon ja suunnittelukyvyn puutetta sekä hintaa. Sijaisasiat varmasti myös aiheuttaisivat tuskaa jos ne pitäisi miettiä johdon toimesta itse.
Olemmekin siis ainoa ammattiryhmä joka ei kuulu talon omalle palkkalistalle.
Meitä siivoojia ei myöskään mainita netissä mitenkään.
Meille on annettu homeinen (oikeastikin) pieni koppero pukuhuoneeksi ja samanlainen ahdas ja puutteellinen komero " siivouskeskukseksi". Seinillä on muutama avohylly joihin on ollut pakko mahduttaa laatikoissa tavarat ja aineet. Samassa tilassa on kotitkäyttöön tarkoitettu pesukone & kuivausrumpu ( talo ei maksa voimavirran vetoa tilaan jotta saisimme ison ammattikäyttöön tarkoitetun koneen).
Työkoneet ja muut on tungettu johonkin luvattomaan sähkötilaan kun niille ei muka muualta talosta tilaa saa.
Tauot vietämme muille työntekijöille varatussa tilassa josta sitten luikimme äkkiä pois jos sinne tulee muuta väkeä. Joskus istumme pukuhuoneessa odottamassa että mahdumme syömään. Voisi siis sanoa että olemme todellakin hierarkiassa alimmalla tasolla tässä toimipisteessä.
Työstämme emme ole saaneet varsinaisesti haukkuja tai moitteita ja meitä kyllä tervehditään käytävillä, ihmiset ovat noin päällisin puolin ihan mukavia. Silti talon illanistujaisiin, tapahtumiin tai muihin meitä ei kutsuta. Olemme siis kyllä kokoaikaisesti ja päivän talossa, näymme ja kuulumme kaikille, siivoamme jokaikisen työntekijän huoneen ja kaikille yhteiset tilat mutta emme kelpaa silti joukkoon kun on aika vaihtaa vapaalle. Ei edes talon keväiseen makkaranpaistoon pihalle ole kutsua kuulunut. Vaikeana he siinä sitten yskivät kun kävelimme pihan poikki toiseen taloon siivoamaan. Selvästi siis oli tiedossa että olemme olemassa, meitä ei vaan haluta samaan porukkaan. Vessoja me kyllä kelpaamme pesemään.
Jouluna muut työntekijät syövät talossa lounaan kahveineen ja saavat jonkinlaisen kassin lomille lähtiessään, sisältö on yleensä jotakin suklaata, juustoa, viinipullo ja keksejä-tyyppistä. Tiedän tämän sillä olen sen kassin saanut YHDEN kerran. Silloinkin eräs rempseä meistä tykkäävä työntekijä kävi pyytämässä meille siivoojille nämä kassit erikseen. Tämän jälkeen ei ole näkynyt muistamisia, edes tuolloin jouluna, saati sitten muulloin. Aivan kuin meitä ei olisi olemassa ollenkaan. Näkymättömiä ihmisiä.
Tuntuu pahalta tällainen kohtelu.
Ymmärrän toki sen että kuulumme kaupungin suuren katon alla eri osastoihin mutta silti. Etenkin kun miettii että tämäkin talo toimii lähes kokonaan verovarojen avulla ja jokainen viinipullo ja henkilökunnalle tarjotut lounaat sekä kosteat illanistujaiset kustannetaan täysin muuten kuin talon tuotoilla. Toiminnnasta ei siis aiheudu yhteiskunnalle muuta kuin menoja, omalla tekemisellään se ei kata edes työntekijöidensä palkkoja. Tässä valossa en ymmärrä miksi meitä ei porukkaan haluta eikä meitä millään tavalla muisteta missään tilanteessa kun siihen ei edes talon rahaa kuluisi.
On se vaan mukavaa kun on siistiä mutta siitä ei tarvitse koskaan kiittää. Ainoastaan silloin jos on likaista, muistetaan siivoojat. Herkästi tulee haukut siinä tapauksessa.
Käsittämätöntä on myös se että taloon ostetaan alkoholia jatkuvasti, arvatenkin talon kortilla. Viinipulloja on pitkin yleisten tilojen hyllyjä ja ne myös vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Lattioiden tahroista päätellen talon työntekijät sitä työmaalla myös usein juovat. Saunaa on lämmitetty ja keittiössä kokattu. Sotku jätetään aamuksi siivoojalle. Missä muussa työpaikassa saa vetää vapaa-ajalla viinaa ja vielä talon piikkiin ? Eipä tule julkisen puolen työpaikoista yhtään mieleen. Oksettavaa. Miksi tähän ei puutu kukaan? Touhu on täysin epätasa-arvoista ja törkeää kaupungin muita työntekijöitä kohtaan. En tarkoita että haluaisin itse heilua kännissä työpaikalla illalla vaan lähinnä että kenelläkään ei tulisi siihen oikeutta olla, ainakaan tuossa mittakaavassa kuin tuossa talossa.
Ahdistaa koko työmaa sikailuineen. Inhottaa siivota tällaisessa paikassa, en koe työtäni tärkeäksi tai tarpeelliseksi paikassa, joka ei ole yhteiskunnan toiminnan kannalta mitenkään oleellinen, silti saivat avustuksia toista miljoonaa tällekin vuodelle. Sitä rahaa sitten käytetään esimerkiksi työhyvinvointipäivän Tallinnan risteilyyn ja kännäämiseen aina kun siihen joku veruke keksitään.
Mietin jopa asian viemistä iltapäivälehtiin anonyymisti, niin sieppaa tällainen tuhlaaminen ja sikailu näinä aikoina kun monella on jääkaapissa lähinnä valot.
Nyt eksyin jo aiheestakin kun niin alkoi taas v**uttamaan, pahoittelut siitä. Mutta tällaista työtä minä siis teen, tällaisessa paikassa. nettitestien mukaan olen vakavasti työuupunut ja uskon sen kyllä itsekin. Mites muilla ? :D
Olen siis siivooja ja meitä on muutama ihminen hoitamassa tätä taloa kokopäiväisesti. Siivous on (arvatenkin) varmaan ajat sitten siirretty jonkun muun tahon vastuulle kuin talon itsensä. Syyksi arvelen ammattitaidon ja suunnittelukyvyn puutetta sekä hintaa. Sijaisasiat varmasti myös aiheuttaisivat tuskaa jos ne pitäisi miettiä johdon toimesta itse.
Olemmekin siis ainoa ammattiryhmä joka ei kuulu talon omalle palkkalistalle.
Meitä siivoojia ei myöskään mainita netissä mitenkään.
Meille on annettu homeinen (oikeastikin) pieni koppero pukuhuoneeksi ja samanlainen ahdas ja puutteellinen komero " siivouskeskukseksi". Seinillä on muutama avohylly joihin on ollut pakko mahduttaa laatikoissa tavarat ja aineet. Samassa tilassa on kotitkäyttöön tarkoitettu pesukone & kuivausrumpu ( talo ei maksa voimavirran vetoa tilaan jotta saisimme ison ammattikäyttöön tarkoitetun koneen).
Työkoneet ja muut on tungettu johonkin luvattomaan sähkötilaan kun niille ei muka muualta talosta tilaa saa.
Tauot vietämme muille työntekijöille varatussa tilassa josta sitten luikimme äkkiä pois jos sinne tulee muuta väkeä. Joskus istumme pukuhuoneessa odottamassa että mahdumme syömään. Voisi siis sanoa että olemme todellakin hierarkiassa alimmalla tasolla tässä toimipisteessä.
Työstämme emme ole saaneet varsinaisesti haukkuja tai moitteita ja meitä kyllä tervehditään käytävillä, ihmiset ovat noin päällisin puolin ihan mukavia. Silti talon illanistujaisiin, tapahtumiin tai muihin meitä ei kutsuta. Olemme siis kyllä kokoaikaisesti ja päivän talossa, näymme ja kuulumme kaikille, siivoamme jokaikisen työntekijän huoneen ja kaikille yhteiset tilat mutta emme kelpaa silti joukkoon kun on aika vaihtaa vapaalle. Ei edes talon keväiseen makkaranpaistoon pihalle ole kutsua kuulunut. Vaikeana he siinä sitten yskivät kun kävelimme pihan poikki toiseen taloon siivoamaan. Selvästi siis oli tiedossa että olemme olemassa, meitä ei vaan haluta samaan porukkaan. Vessoja me kyllä kelpaamme pesemään.
Jouluna muut työntekijät syövät talossa lounaan kahveineen ja saavat jonkinlaisen kassin lomille lähtiessään, sisältö on yleensä jotakin suklaata, juustoa, viinipullo ja keksejä-tyyppistä. Tiedän tämän sillä olen sen kassin saanut YHDEN kerran. Silloinkin eräs rempseä meistä tykkäävä työntekijä kävi pyytämässä meille siivoojille nämä kassit erikseen. Tämän jälkeen ei ole näkynyt muistamisia, edes tuolloin jouluna, saati sitten muulloin. Aivan kuin meitä ei olisi olemassa ollenkaan. Näkymättömiä ihmisiä.
Tuntuu pahalta tällainen kohtelu.
Ymmärrän toki sen että kuulumme kaupungin suuren katon alla eri osastoihin mutta silti. Etenkin kun miettii että tämäkin talo toimii lähes kokonaan verovarojen avulla ja jokainen viinipullo ja henkilökunnalle tarjotut lounaat sekä kosteat illanistujaiset kustannetaan täysin muuten kuin talon tuotoilla. Toiminnnasta ei siis aiheudu yhteiskunnalle muuta kuin menoja, omalla tekemisellään se ei kata edes työntekijöidensä palkkoja. Tässä valossa en ymmärrä miksi meitä ei porukkaan haluta eikä meitä millään tavalla muisteta missään tilanteessa kun siihen ei edes talon rahaa kuluisi.
On se vaan mukavaa kun on siistiä mutta siitä ei tarvitse koskaan kiittää. Ainoastaan silloin jos on likaista, muistetaan siivoojat. Herkästi tulee haukut siinä tapauksessa.
Käsittämätöntä on myös se että taloon ostetaan alkoholia jatkuvasti, arvatenkin talon kortilla. Viinipulloja on pitkin yleisten tilojen hyllyjä ja ne myös vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Lattioiden tahroista päätellen talon työntekijät sitä työmaalla myös usein juovat. Saunaa on lämmitetty ja keittiössä kokattu. Sotku jätetään aamuksi siivoojalle. Missä muussa työpaikassa saa vetää vapaa-ajalla viinaa ja vielä talon piikkiin ? Eipä tule julkisen puolen työpaikoista yhtään mieleen. Oksettavaa. Miksi tähän ei puutu kukaan? Touhu on täysin epätasa-arvoista ja törkeää kaupungin muita työntekijöitä kohtaan. En tarkoita että haluaisin itse heilua kännissä työpaikalla illalla vaan lähinnä että kenelläkään ei tulisi siihen oikeutta olla, ainakaan tuossa mittakaavassa kuin tuossa talossa.
Ahdistaa koko työmaa sikailuineen. Inhottaa siivota tällaisessa paikassa, en koe työtäni tärkeäksi tai tarpeelliseksi paikassa, joka ei ole yhteiskunnan toiminnan kannalta mitenkään oleellinen, silti saivat avustuksia toista miljoonaa tällekin vuodelle. Sitä rahaa sitten käytetään esimerkiksi työhyvinvointipäivän Tallinnan risteilyyn ja kännäämiseen aina kun siihen joku veruke keksitään.
Mietin jopa asian viemistä iltapäivälehtiin anonyymisti, niin sieppaa tällainen tuhlaaminen ja sikailu näinä aikoina kun monella on jääkaapissa lähinnä valot.
Nyt eksyin jo aiheestakin kun niin alkoi taas v**uttamaan, pahoittelut siitä. Mutta tällaista työtä minä siis teen, tällaisessa paikassa. nettitestien mukaan olen vakavasti työuupunut ja uskon sen kyllä itsekin. Mites muilla ? :D
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.