Kylläpä taas onkin ikävä halipula! Olisi niin ihanaa ja mukavaa herätä näin sunnuntaiaamunakin oman ihanan ja tärkeän naisen vierestä kenestä kovasti välittää. Voisi vain kiireettä sylikkäin pötkötellä toisiaan hellien ja suukotellen. Näyttää ja kertoa toiselle kuinka paljon hänestä välittää ja häntä arvostaa ja kuinka kiitollinen on siitä että hän on olemassa ja juuri siinä vieressä lähellä.🥰.
Toisen ihmisen läheisyyden niin fyysisen kuin henkisen ja hellän rakastavan kosketuksen ja läsnäolon kaipuu ja puute voi aina näin välillä olla todella raastavaa ja satuttaa. Joskus se tuntuu lähes fyysisenä kipuna melkein. Te kenellä tälläinen oma rakas henkilö on muistakaa olla hänestä kiitollisia ja häntä arvostaa sekä se hänelle kertoa ja näyttää.😊.
Hyvää sunnuntaita kaikille.🙂.
Toisen ihmisen läheisyyden niin fyysisen kuin henkisen ja hellän rakastavan kosketuksen ja läsnäolon kaipuu ja puute voi aina näin välillä olla todella raastavaa ja satuttaa. Joskus se tuntuu lähes fyysisenä kipuna melkein. Te kenellä tälläinen oma rakas henkilö on muistakaa olla hänestä kiitollisia ja häntä arvostaa sekä se hänelle kertoa ja näyttää.😊.
Hyvää sunnuntaita kaikille.🙂.
Vastaukset 188
Vanhimmat
Hyvää sunnuntaita Mikkojuhan! 🌞
*hali* 🤗
Kiitos muru. Jo helpottaa sun hali oloa.🤗.
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178333550
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Heräsittekö xenan kanssa tänään samasta sängystä?
No eihän mulla silloin halipulaa olisi vaan olisin niin onnellinen että epäilisin sitä uneksi.😄.
Taitaa kuulua samaan sarjaan kuin yksinäisyyden tunne? Kun mulla ei ole koskaan ollut halipulaa enkä ole kokenut yksinäisyyttä, yksikseni.
xLiner
Joo kyllä ne samaan sarjaan voisi kai pistää. Eivät kaikki niitä varmasti koekaan eikä kaikki yhtä voimakkaina. Jokainen kun oma yksilönsä on ja asiat ja tunteet omalla tavallaan kokee.🙂.
Niin kai..?
Mua ahdistaisi joutua tuollaisen pulan kohteeksi. Toki omaa rakastaan on välillä lähellä, mutta siitäkin saa hyvin nopeasti tarpeekseen. Ei liikaa kerralla eikä liian usein. Mulla on oma elämäni, eikä tulisi kysymykseenkään että alkaisin jonkun toisen elämän tarpeita täyttämään oman elämäni ja vapauteni kustannuksella.
Toivotaan että ihmisten tarpeet kohtaa 😄
xLiner
Vankiloissa on paljon tuollaisia mikkojuhani kaltaisia haaveellisia takertujia. Sitten kun se parisuhde arjessa ei olekaan pelkkää rakkaudentunnusta, onnea ja auvoa ne itsekkäät ihmiset pistää kaiken palasiksi kun ei saaneetkaan ihan kaikkea haluamaansa.
-harmiseikirj-
Sehän se kaikkein optimaalisin tilanne olisi että yhteen löytää juuri sellaiset ihmiset kenen tarpeet hyvin kohtaavat. Ei niiden täydellisesti tarvi kohdata mutta tarpeeksi hyvin.🙂.
Toi tulkinta nyt on ihan täysin perseestä ja aivan tarkoituksellisesti täysin överiksi vedetty epätoivoisena yrityksenä jotenkin loukata eikä vastaa todellisuutta kuin hyvin harvan tietyllä tapaa tunnevammaisen ja todellisuudesta irtaantuneen ihmisen kohdalla jotka tunteidensa käsittelemiseen kipeästi apua tarvitsee.😄.
En tunne Mikkojuhania, niin paha sanoa. Mutta mun ymmärtääkseni suuri osa vankiloissa istuvista on luonnevikaisia.
Minä koen tuollaisen toisen tarvitsemisen pelottavana. Melkein sanoisin sitä hyväksikäytöksi. Jollei toinen ole tasan yhtä paljon hyväksyntää ja vahvistusta tarvitseva. Vai jotain yyber-fiiliksiäkö tuossa haetaan? Tuossa käy hyvin nopeasti niin, että toinen syö toiselta kaiken energian, kuluttaa toisen loppuun.
xLiner
Sitä minäkin vähän arvelisin että tuollainen ylimenevä läheisyyden kaipuu tuottaisi ongelmia jossain vaiheessa oli se sitten vain pelkästään toisessa tai sitten molemmissa osapuolissa. Oletan että paljon draamaa ja erilaisia tappeluita sisältävät liitot on juuri sellaisia että jompikumpi tai molemmat takertuu ja odottavat toiseltakin samanlaista takertumista.
-harmiseikirj-
Katos vaan, taas harvoin ollaan jostain samaakin mieltä 😄.
xLiner
Näissä parisuhdeasioissa taidetaan olla aika useinkin. Ehkä meillä on vähän realistisempi käsitys kuin monella muulla.
-harmiseikirj-
Ei se sen realistisempi ole kuin kenenkään muun se on vain teidän luonteillenne sopiva. Toisenlaisille toisin kokeville on taas toisenlaiset realistisia. Parisuhteet on aivan yhtä erilaisia ja uniikkeja kuin ihmisetkin ja jokainen on erilainen. Sellaisessa parisuhteessa missä sä haluaisit olla ja viihtyisit joku toinen voisi kärsiä aivan suunnattomasti. Toi on sun yksi suurimmista ongelmista kun sä oletat että vain se sun näkökulmasi tai se miten sä asiat koet on ainoa oikea ja mahdollinen tapa ja kaikki muut on väärässä.🙂.
Eipä tuos realismiin liity millään tavalla. Tuo liittyy erilaisuuteen. Yksi kaipaa yhtä tapaa ja toinen toista ja nämä harvemmin ovat ihmisille ihan sama.
Kerrankin olen kanssasi samaa mieltä.
Yleisesti ottaen kannattaisi funtsailla omaa valtavaa läheisyyden kaipuuta, jos sellaista tuntee, etenkin jos se kohdistuu haaveihmiseen, mutta muutenkin. Mikä on se pohjimmainen tunne halipulan taustalla? Mitä enemmän kyseistä tunnetta tuntee sitä enemmän yrittää korvata sillä jotain muuta tunnetta, josta tuntee olevansa jäänyt paitsi. Ei toinen ihminen ole vain omien tarpeiden tyydyttämistä varten. Ehkä lapsuudessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, tarpeita ei ole kuunneltu.
Jokainen ihminen on erilainen ja siten parisuhteetkin. Silti jos vaan haaveilee tietynlaisesta parisuhteesta ja etenkin jos sellaista tietynlaista parisuhdetta ei ikinä ole ollutkaan, se on epärealistista. Jos taas unelmien parisuhde on ollut olemassa ja on erottu, niin voisi mietiskellä eron syytä tarkemmin. Monilla kun on sellainen vika, että he rakastavat eniten rakastamista. Tunnetta, että on kumppani, ei sitä kumppania oikeasti. Kumppania ei nähdä realistisesti, vaan omien unelmien täyttäjänä.
Niinpä. Samaa ajattelin itsekin.
Kyllä mulle itelle on ainakin tärkeintä se toinen ihminen ja eihän sitä ikinä voi etukäteen tietää minkälainen parisuhde mahdollisesti rakentuu juuri sen ihmisen kanssa. Sen voi saada tietää ja oppia vain elämällä ja kokemalla sen parisuhteen. Uutta parisuhdetta on aivan turha vertailla mahdollisiin entisiin juurikin sen vuoksi koska ne kaikki ovat omanlaisiaan.🙂.
Minä itse olen itselleni se tärkein, jonka hyvinvoinnista olen vastuussa. Arvostan myös toisessa vastuun ottamista itsestään. Yhtäkään lapsentasoista vajakkikumppania en jaksaisi vetää perässäni enkä hoitaa, enkä missään tapauksessa antaisi omia asioitani toisen hoidettavaksi, vaikka se toinen kuinka haluaisi.
Sun haaveesi kuulostaa mun korvissani suhteelta suoraan helvetistä.
xLiner
Tunnistan viimeisimmän ex-muijani aika hyvin noista kolmesta viime lauseesta. Oli siinä varmaan jokin tarkoitus että me tavattiin, ja siinäkin että vasta kolmannella kerralla ero oli varma kun monesti on tullut lähdettyä naisten luota ovet paukkuen ja turbo punaisena jos olen tuntenut huonoa kohtelua tms. ja mä en ole hänen ainoa exä kenen kanssa hän edelleen pitää yhteyttä. Puhumattakaan hänen miesjutuista mun jälkeen, ja lyhyesti todettuna sanoisin olleeni itse varsin lempeä ja harmiton juoppo aikoinaan.
Mä en pystynyt vastaamaan ihan 100% takaisin hänen rakkauspuheilleen, tuntui että hän yritti saada mut ajattelemaan eri tavalla käyttämällä ihan muita keinoja kuin että "tie miehen sydämeen käy vatsan kautta" tms mitä olisin pystynyt kunnioittamaan ja nekin sinänsä omalla tavallaan imartelevat käyttäytymismallit alkoi tuntua entistä typerämmiltä kun välillä oli joku fantasiasta kolmistaan mun ja naispuolisen exän kanssa jne. 😂
Ei mulla sinänsä pahaa sanottavaa ole hänestä, sillä ei hän mua loukannut tai vähätellyt koskaan, mutta oltiin tietyssä mielessä kovin erilaisia. Enkä tarkoita pelkästään tuota eroa sexdrivessa tms. mutta muutenkin mä ajattelen lähinnä niin, että parempi yksin kuin huonossa suhteessa. Voi johtua aspergerista ja jonkinlaisesta aseksuaalisuudesta, mutta on toi monen normaalimmankin hokemana muodostunut aika kliseeksi 😅 Mutta hänellä taas jotenkin päinvastoin, että suhteilla itseillä tuntui olevan iso itseisarvo, ja se mies, suhteen määrittely, siinä olevien ongelmien käsittely yms. ovat jos nyt ei sivuseikkoja, niin ehkä joskus vähän sokeita pisteitä 🙄
Niin koska sä käsität asian aivan väärin. Sä kuvittelet ja käsität asian täysin eri tavalla kuin mä. Se että parisuhteessa se toinen ihminen on tärkein ei tarkoita sitä että unohtaisi muka itsensä jotenkin ja olisi jokin hölmö ilman omaa tahtoa oleva perässä vedettävä. Se nyt on ihan itsestäänselvää että ihmisellä pitää olla terve itsetunto sekä oma tahto asioissa ja pitää huolta itsestään ja ottaa vastuu omasta elämästään ja tekemisistään. Ensin pitää osata välittää itsestään että voi välittää toisesta. Mulle noi on niin itsestäänselviä asioita etten osaa oikein kuvitella että joku vois nähdä niiden puuttuvan.🙂.
Hyvää sunnuntaita sinulle Mikkojuhan 🐤🌻
Itse pidän hieman vähemmästä läheisyydestä, mutta ymmärrän halipulaasi. Silti jos ajattelet, että olisit monet vuodet tai ehkä vuosikymmenet herännyt kumppanisi vierestä, ja joka ikinen sunnuntai kertoisitte toisillenne miten arvostatte ja miten tärkeitä olette toisillenne, saattaisi olla että kyllästyttäisi.
Itse arvostan etenkin näin vanhemmalla iällä erillisyyttä, omaa aikaa ja rauhaa tehdä minulle tärkeitä asioita. Puolison läheisyys jatkuvasti tuottaisi syvää ahdistusta.
Kiitos paljon.😊. Ei sitä nyt aivan joka kerta kai tarvitsisi tehdäkkään mutta riittävän usein kuitenkin ettei ne asiat unohdu ja jää arjen haasteiden ja muiden asioiden jalkoihin.
Kaikki nuo asiat on myös tärkeitä ja niitä on hyvä olla. Jokaisessa parisuhteessa pitäisikin osata myös nämäkin asiat tasapainottaa niin ettei mitään ole liikaa niin että se jompaakumpaa ahdistaisi ja kuitenkin niin ettei myös liian vähän että jompikumpi jäisi niitä kaipaamaan. Tietenkään se ei aina ole helppoa ja siinä haasteita voi olla mutta uskon että kun toisistaan tarpeeksi välittää niin nuokin asiat opitaan yhdessä niin jakamaan että ollaan tyytyväisiä ja onnellisia.🙂.
Tuo halipula on jännä juttu. Moni siitä puhuu, mutta itse en ole koskaan mitään yleisluontoista halipulaa kokenut. Minun läheisyydenkaipuuni, silloin kun sitä on ilmennyt, on aina tiukasti johonkin tiettyyn ihmiseen sidottua. Jos ei elämässäni ole sellaista, jota kaipailisin, niin koe myöskään halipulaa.
Joo jokainen kokee nää asiat tietenkin omalla tavallaan kun omia yksilöitämme ollaan.🙂.
Noinhan se on. Joskus on hyvin vaikea tajuta mistä toiset puhuvat, kun tunne on itselle tuntematon. Joskus nuorempana olen sekoittanut seksintarvetta läheisyydenkaipuuseen ja myös yrittänyt korjata jonkun muun ihmisen kaipaamisen aiheuttamaa läheisyydenkaipuuta seksillä, mutta eihän tuo toimi. Irtoseksistä tulee minulle vain p.ska olo ja lisäksi sillä lähinnä onnistuu vain tuottamaan hankaluuksia itselleen, tai näin ainakin minulla. Elämä on opettanut, että seksintarpeen tyydyttää parhaiten itse, jos ei sellaista kokonaisvaltaisesti kiinnostavaa kumppania ole tarjolla ja aika parantaa tiettyyn ihmiseen kohdistuvan halailuntarpeen, jos ei kyseistä ihmistä ole tarjolla.
Joo ei se pelkkä seksi hirveämmin auta jos tunteet puuttuvat kokonaan. Läheisen ja rakkaan ihmisen kanssa se läheisyys voi johtaa seksiin mutta ei sen välttämättä aina tarvi niin mennä. Fyysisten tarpeiden tyydyttäminen seksillä ja läheisyyden kaipuun lievittäminen on kyllä eri asioita.🙂.
Narauta kossupullo se auttaa.
Alkoholi ei auta vaan aiheuttaa lisää ongelmia ja sitten elämä on vielä vaikeampaa.
Ei...ei se auta. Ennemminkin pahentaa asiaa huomattavasti. Näin on elämä ainakin omalla kohdalla opettanut.🙂.
Ymmärrän. Melkeinpä tunnen sen halipulan aiheuttaman henkisen jomotuksen ja fyysisen tyhjyyden tunteen. Rakkaiden haliminen on kuin heittäisi kädet valtavan energiavirran ympärille ja ihan tuntee miten voimaantuu itsekin ahmiessaan toisen kehon lämpöä, kehon tuntua omalla kehollaan. 🙂
Metusaleemi saa uudet paristot. 😄
Jaksaa loikkia ja heilua kuin heinämies, kunnon haleilla.
Cool❄️
Oikein kun tunteiluttaa haliessa, olisi kiva sulaa toiseen ihan kiinni, yhdeksi klöntiksi.
Ahmia käsineen kaikki kylkimakkarat, selkä, pakarat.. 😛
Nuuskutella ihoa ja olla ihan transsissa sen nuuskuttelun myötä.
Cool❄️
Näin se on. Siitä toisen läheisyydestä saa niin paljon lämpöä ja energiaa ja hyvää oloa ettei tosikaan. Ja sitten kun se puuttuu niin olo on välillä niin kammottavan kylmä ja tyhjä.🙂.
Toi on aika hyvin kuvailtu kyllä.😄. Tahtoisi vain toisen niin lähelle kuin mahdollista ja antaa myös itsensä toiselle ja saada toinen tuntemaan kuinka hyvältä itsestä tuntuu. Hohtaa yhdessä lämpöä ja hyvääoloa.🙂.
Kyllä vain. Jotenkin itse kestin ja kestäisin sinkkuna paremmin halien puuttumista, kun tiedostaa olevansa ittekseen eikä ole sitä rakastettua, jota hirmusti rakastaen halailisi ja hellisi.
Mutta tuon kylmän ja tyhjän olon oon tuntenut parisuhteessa, missä halit ja hellyys loistaa poissaolollaan. Silloin sitä on vaikea sietääkin, kun tietää olevan kumppanin joka kykenee, muttei viitsi. Tai itse saa mitään halailusta. Ärrrrsyttävää.
Mä olen sellainen nenäihminen vielä, että kun rakastan jotakuta, talletan hänen tuoksun päähäni ja muistiini. Kun sitten haistan hänen tuoksun, sisälläni tulvii tunteita ja ihan aivoissa tuntuu tapahtuvan jotain liikettä. Kuin huumaantuisin vallan.
Cool❄️
Tuntuu ne tunteet kehossa, kuin iso vahva aalto joka nousee voimalla tyrskäten ja pauhaten.
Cool❄️
Ihan mielenkiintoista, miten erilailla tuo iholle tuleminen ja sanat koetaan. Mulle on tarpeeksi todella paljon pienemmät eleet, luultavasti saan niistä tuon saman. Ja yhtään enemmän on mulle ahdistelua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, mun rajojeni rikkomista.
xLiner
En tiedä onko sinkkuna yhtään sen helpompaa sen olon kanssa mutta paremmin se olo on kyllä ehkä hyväksyttävissä kuin parisuhteessa jossa se tekee vielä sen päälle surulliseksi siitäkin että se toinen ei halua tai välitä tunteeseen mitenkään vastata ja oloa helpottaa.
Läheisen ja rakkaan ihmisen tuoksu on kyllä sellainen mikä saa sydämen hakkaamaan ja se tuntuu juuri oikein huumaavalta ja lämmittää koko kehoa.🙂.
Joo sellaista lämmintä hyvän olon ja tunteiden hyökyä saa kyllä aikaiseksi.🙂.
No niin just. Se on aivan ihana tunne, vaikka samalla vähän hankalakin, kun ei vaan pysty sulamaan kuin steariinit yhteen. 😆
Henkisesti kyllä pystyy, jos kumpikin niin tuntee.
Cool❄️
Juu, mä olen sellainen kuten joku sanoikin kerran, suuresti tunteva kimppu aistimuksia. Jollekin tämmöset tunteet mitä tunnen, kun tunnen olis liikaa ja "turboahdin" paljaissa käsissä, vaikee hallita. Mutta mulle se on luonnollista mua. 😄
Tiiän, että jotkut kuten puolisonikin kokee toisin ja riittää pienemmät eleet ja tunteetkin on kuulemma säyseemmät.
Cool❄️
Voi olla, että mulla kytkeytyy sinkkuna toisenlainen kaavio ja tunnevaraus käyttöön, enkä niin ahdistu kun tiiän syyn miks ei. Mutta ihmiset kokee niin omalla tavallaan nää, kuten sinäkin tuolla jo aiemmin olet todennutkin. 🙂
Juu, se huumaava juttu toisen tuoksussa, ihossa on sellainen johon voisin addiktoitua. Jos sitä saisi pullotettuna, olisi pullonsuu sieraimeen upotettuna. 🤣
Cool❄️
Cool❄️
Täällä aina jankataan samoja aiheita, mutta en muista että tästä aiheesta olis juurikaan keskusteltu? Tosi tärkeä asia kuitenkin parisuhteessa.
xLiner
Jeps. ☺️👍
Cool❄️
On ihana tunne ja henkisesti voi joo kun toinen samoin tuntee ja on sen vähän tunnettavakin että se olis myös hänestä mukavaa ja tuntuisi hyvältä.🙂.
No on sitten ihan hyvä ehkä ettei sellaista myyntiartikkelia ole keksitty niin et pääse siihen sillä tavalla addiktoitumaan. Tosin omasta kumppanista tuoksusta vois nauttia rajattomasti mutta voi olla että toinenkin kyllästyis kun olis kokoajan jatkuvasti iholla nuuskuttamassa ja kiukuttelis hirveesti jos toinen ei päästäisi nuuhkimaan.😂.
Jo vain. Mitä asiaa itsessäni vähän inhoan, niin vaisto toisen tunteista. Olen ihmisanturi ja havaitsen, kun toinen ei oikeesti tunne tai ole läsnä. Eikä sen tunteen tai läsnäolon feikkaaminen ole mulle helppoa huomattavaa.
On pitänyt opetella hyväksymään sekin seikka, ettei kumppani tunne kuten minä tunnen ja näytä tunteita, kuten kaipaisin näyttävän.
Hyvin haasteellista ollut...
Cool❄️
Toisaalta toinen kuten minä itse, kumppaninani niin varmaan tulis overload ja gaboom💥
Kun molemmat tuntee niin valtavasti ja äärettömästi.
Cool❄️
Joo on tärkeää että tarpeet ees suurinpiirtein kohtaavat.🙂.
En ymmärrä taas miks toi sun kommettis poistettiin.🤷♂️.
Mulla on täysin sama juttu ja me on taidettu tästä pariin otteeseen sun kanssa puhuakin. Mainitsin tuolla ylempänä, että en tunne sellaista yleistä halipulaa tunteena lainkaan. Sinkkuna "läheisyyden puute" tai "yksinäisyys" eivät vaivaa mua lainkaan. Jos on joku, jonka läheisyyttä voin kaivata, niin sitten mä kärsin siitä, jos läheisyyttä ei ole. Sinkkuna on ihan eri moodi päällä, eikä tollasia tunteita tule.
Hyvä, ettei tosiaan pulloteta rakkaan tuoksua. Imppaisin sillä pääni sekaisin. 😄
No meillä on vähän ollut joskus tuollasta, kun oon liiaksi roikkunut iholla nenineni, niin toinen ärsyyntyy ja räpistelee karkuun. Olen opetellut pitämään etäisyyttä, vaikka itellä mieli tekisi tökätä nenä nahkaan, mutta itsehillintää kysyy. 😛
Cool❄️
Ei varmasti kyllä helppoa oo ollut mutta tosi hienoa että noin viisaasti oot asiaa osannut käsitellä ja myös toista ymmärtää.🙂.
Tyyny on hyvä imppailun kohde, kun tulee toisen tuoksua ikävä. Mikään ei ole kamalampaa ja samalla haikealla tavalla ihanampaa, kuin toisen käyttämä tyyny eron jälkeen. Se on asia, joka on pakko pistää pois, mutta sitä ei tahtoisi laittaa pois ... siis jos tunteita on yhä jäljellä.
Itsehillintää kysyy sekin, etten vaan voi aina halutessani rutistella ja paijailla, kun toinen ärsyyntyy.
Vähän siitä jää itselle tyhjiötä ja on aina nälkä, kun ei tuu kylläiseksi, toisen kunnioittamiseksi kun pitää omat tarpeensa liekassa. Jottei toinen ahdistu minusta.
Cool❄️
Välillä tekee surulliseksi kulkea vajaalla tankilla, fuel valon jo kirkkaasti palaessa, mutta joskus on pakko laittaa toisen tarpeet omien edelle, jottei mene ihan mönkään kaikki.
Cool❄️
Sekin olisi mahdollista tietysti. Varmaan riippuu myös siitä kuinka hyvin osattaisiin niitä vahvojakin tunteita käsitellä yhdessä ja erikseen.🙂.
Juu. On varmasti puhuttu. Muistelen näin. 👍
Cool❄️
Pikkuhiljaa oppii... Kantapään kautta. 😜
Cool❄️
Totta, tai täkki tai paita jossa on tuoksu. Ja hirveä ikävä. Toisaalta yhdessä ollessa se tuoksutyyny tuo lohtua, erottua repii sielua riekaleeksi.
Cool❄️
Mä taas varmaan vaan tykkäisin kun joku rakas olis nuuskuttelemassa. Tai no tietysti rajansa kaikella että hieman omaa tilaakin pitäis olla mutta noin niin kuin yleisesti ottaen se olis vaan mukavaa ja tuntuis hyvältä että toinen niin tykkää.🙂.
Nojoo, olet oikeessa. Itellä tuli lähinnä mieleen ydinpommi. 🤣
Tunteet polttaa liikaa...niitä on vaikea saada syttymään ja sytyttyään miltei mahdoton saada enää sammumaan. Täytyy liimata varoitusteksti selkään. 😋😇
Cool❄️
Varmasti kysyy joo. Ja tietysti pitää toista kunniottaa eikä tehdä vain kuten itsestä tuntuu mutta sitä samaa odottais myös sitten siltä toiselta että tulisi puoliväliin vastaan ettei käy niin että on vain itse ainoa joka uhraa jotain ja jää kaipaamaan ja tarvitsemaan jotakin. Kyllä siihen kultainen keskitie pitää pystyä löytämään.🙂.
Varmasti tekee juu en epäile. Ja tuo parisuhteeseen kyllä kuuluu mutta kuten sanottua niin kyllä sen toisenkin pitää myös joskus tulla vastaankin eikä vain olettaa hänen tarpeensa aina tulevat ensin.🙂.
Välillä joo se menee niinkin se oppiminen.🙂.
Joo. Aattelen ihan samoin. ☺️👍
Kokosin taas riippumatolle telineen ja tarttee alkaa ettimään varastosta tramboliinin osat ja kasata se turvaverkkoineen. Toissavuonna purin pois ja nyt taas sitä kaipaillaan. 😄
Palataan!
Cool❄️
Ehkä se olis aiheellista sitten se olis ainakin sillain toisen vastuulla ettei voi sanoa ettei tiennyt mitä teki.🙂.
Jeps näin tehdään mon ami!🤗.
Muistelen varoittaneeni miestänikin, että älyisi ajoissa jarruttaa, jos tunteelinen kumppani pelottaa. Eipä jarruttanut.
Suhteessa on sitten sitä jarruttelua oppinut tekemään.
Cool❄️
Harmi että se on mennyt niin. No me miehet ei aina noissa tunne jutuissa olla niitä välkyimpiä mutta ikävältä se tuntuu sun puolesta kyllä.🙂.
Sunnuntai aamupäivää sulle, ja muillekin palstaa lukeville. Itse heräsin tänäaamuna halaukseen; ja pahuksenmoiseen pahaan hajuun, jonka kyllä heti tunnistin. Nuori neiti oli vääntänyt vaippahousunsa täyteen mannapuuron kaltaista ulostetta.
Hyvä että housuihin oli mahtunut ja vielä kaikki pysynyt housuissa!
Alta aikayksikön, olimme kylppärissä ja suihkun puolella mä vasta uskalsin alkaa poistamaan niitä housuja Mimmin jaloista. Pikkasen siinä suihkunkin lattiakin sotkeentui, mutt kaakelilattia on erittäin helppo pestä puhtaaksi. Sain pestä lapsen vyötäröstä alaspäin, kuivasin ja rasvasin ihon. Mimmillä leveä ja tyytyväinen hymy huulillaan, kun vihdoin päästiin pukemaan pikkuhousuja jalkaan... ilman vaippoja, sisätiloissa.
Joskus saattaa vielä käydä pissivahinko, mutt ei kai tuo lapsi muuten opi hallitsemaan rakkoaan, jos ei tule vahinkoakaan, kun on vaippahousuissa.
Enkä kyllä edes jokapäivä nykyään joudu lattiaa pesemään, aika hyvin on oppinut potalla käymään omatoimisesti. Mutt jos kakkahätä tulee yöllä, niin rujat löytyvät taatusti vaipoista. Ei hän herää ennenkuin ikävään tunteeseen, ja silloin on jo liian myöhäistä, pesuhommiksi menee.
Mutt uskokaa pois, halipulaa mä en pesujen jälkeen todellakaan pode; Mimmi halaa kiitollisena, kuivat housut jaloissaan. Hyvä etten kuristu, niihin halauksiin ja suukottelee vielä perään, jos sallin sen.
Nyt vaan olen ollut pidemmän aikaa sairas; joten en ole antanut Mimmin halailla ja suukotella mua, tartuntavaaran takia. Sinänsä varmaan hölmöä; sillä alunalkaen Mimmi oli ensimmäisenä nuhainen, suorastaan räkäinen... puolnaamaa aamulla herätessämme. Seuraavana päivänä mullakin oli jo nuha ja se paheni päivä-päivältä,
kunnes tarvittiin jo lääkärin mukaan lääkekuuria. Saman kohtalon koki myös pikkusisareni, joka asuu Mimmin ja mun kanssa samaa taloutta. Taitaa olla ensimmäinen terve päivä tänään sisarellanikin.
Vanhempani kotiutuvat vasta iltapäivällä omalle puolelleen, varmuuden vuoksi hekin, haluavat vielä olla erossa meistä ex-flunssasista.
Tulipa pitkä selostus, tämänhetkisestä tilanteesta.
trollikka
No eipä tuo haittaa yhtään näitä sun selvityksiä päivän toiminnoista on aina niin mukavaa lukea kun osaat vielä kertoa ne niin hyvin ja hauskasti.
No ainakin sulla oli sitten rakkauden täyteinen herätys ja aamutoimet vaikkakin ehkä hieman haiskahtavat mutta se nyt on pienen lapsen kanssa arkea. Kuulostaa siltä ettei kauaa enää tarvi ehkä sitä pottailua harjoitella kun se sujuu jo aivan itsestään.
Hyvä se on pikkulasten ja vanhusten kanssa ollakin varovainen pöpöjen ja sairauksien kanssa vaikka olis kuinka normi flunssaa vaan. Aina se on parempi olla hieman varovaisempi kuin varomaton. Vaikkakin ei sitä nyt tarvitse mitenkään överiksikään vetää ja jokaista pientä niiskutusta ja yskäisyä pelkäämään ruveta ja panikoimaan.
Oikein mukavaa päivää teidän koko porukalle.🙂.
Kiitos sitä samaa myös sinulle. 🤗 Ihanasti miehet avautuu tämän hetkisistä fiiliksistään.
Tosiaan niillä joilla se ihana murunen on siel kotona. Muistakaa sanoa, että välitätte. Ikinä ei voi tietää mitä yllättäen tapahtuu. Jälkikäteen mitään ei voi enää sanoa. Rakkautta päivään!
Kiitos paljon.😊. On vain tosi mukavaa että voi kertoa miltä tuntuu eikä siinä oo mun mielestä mitään ihmeellistä vaikka joitain se joskus tuntuukin täällä ärsyttävän. Ja juu elämä kun on arvaamatonta eikä huomisesta ole mitään takuita niin jos on niin onnellinen että oma kulta on olisi tärkeää muistaa kertoa hänelle että välittää ja on kiitollinen hänestä riittävän usein.🤗.
Mikkojuhanilla on testosteronit nollilla 🥹
Meitä on niin monenlaisia. Osa tarvitsee läheisyyttä, osa melkein kavahtaa kosketusta tai menee kosketusherkkyden osalta nepsyn puollelle. Kumpikaan ääripää ei huono tai väärä, on vain kyse erilaisuudesta. Jos ääripäät yrittää muodostaa suhdetta keskenään, kumpikin kärsii ja paljon. Ainoa toimiva juttu suhteissa on, että ollaan riittävän samanlaisia.
Lähes jokainen tarvitsee läheisyyttä ja erillisyyttä, mutta vain missä suhteessa toimiva kompo löytyy vaihtelee.
Hyvä kirjoitus, hyviä huomioita. 👍
Cool❄️
En ole koskaan kokenut halipulaa. Ehkäpä tuossa muodossa kuin kirjoitit halaaminen ja välittämisen "vakuuttelu" parisuhteessa olisi jopa ahdistavaa 😲
Tuhansia öitä miehen kuorsaamista kuunnelleena/siihen heränneenä en myöskään enää taipuisi samassa makkarissa nukkumiseen. Eikä tämä tosiaan tarkoita, etteikö mies olisi rakas, vaan sitä, että rakastan myös itseäni ja ajattelen hyvinvointiani/jaksamistani.
- Sheena
Samassa sängyssä tai huoneessa kuorsaavan kumppanin kanssa nukkuminen on täys killeri ☠️. Tai lähinnä siis nukkumisen yrittäminen.. aina herää väsyneenä.
Aika vähän vieläkään puhutaan eri huoneissa tai jopa asunnoissa nukkumisesta, vaikka se on usein kaikista järkevin ratkaisu kaikkien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ja suhteen toimimisen kannalta.
xLiner
Niin ihmiset on niin erilaisia. Eikä se ole mitään minkään vakuuttelua vaan avoimesti ja rehellisesti siitä kertomista ja näyttämistä että toisesta paljon välittää ja häntä arvostaa ja on hänestä kiitollinen ja että toinen on tärkeä. Ite en taas välttämättä viihtyisi parisuhteessa missä ei olisi ollenkaan läheisyyttä, kosketusta ja hellyyttä. Se tuntuis enemmänkin pelkältä kaverisuhteelta ilman mitään muuta sen syvempää tunnetta eikä se taas tarkoita ettenkö myös itseäni rakastaisi ja omasta hyvinvoinnistani välittäisi.🙂.
Ehdottomasti paras ratkaisu suhteen toimimisen kannalta on nukkua vähintään eri huoneissa.
- Sheena
Tuokin on niin ihmisestä kiinni ja parisuhteesta. Mä itse inhoan yksinäni nukkumista. Jos on vaihtoehto nukkua toisen kanssa, niin valitsen sen, koska minä nukun paremmin toisen kanssa. Tietenkin on eri juttu, jos se toinen on pyörijä tai kuorsaaja tai jotain muuta vastaava, mutta sellaisen "normaalin" nukkujan kanssa nukun ehdottomasti paremmin kaksin kuin yksin.
Vaan en siis mihinkään parisuhteeseen pelkän kaksin nukkumisen takia ala. Pärjään yksinänikin nukkuen, mutta mä tosiaan tiedostan nukkuvani paremmin kaksin.
Se riippuu niin paljon suhteesta ja siinä olevista ihmisistä jonkin suhteen se saattaisi vaikka tappaa lopullisesti ja jonkin suhteen pelastaa.🙂.
Ihmiset on erilaisia joo. Läheisyyttä voi silti harjoittaa muutenkin kuin yhteisessä sängyssä 🤔
Tuli jostain syystä mieleen yhden kaverini ex mies. Hän vaikutti mukavalta, huolehti itsestään, kävi töissä ja harrasti liikuntaa. Suhteen alettua, puolen vuoden päästä mies menetti kiinnostuksensa töihinsä, liikuntaan, oikeastaan kaikkeen paitsi sohvalla istuskeluun kaverini kanssa. Hän sanoi parisuhteen olevan kaikkein tärkein elämässä, arvostettavin, mikään ei ole mitään ilman parisuhdetta. Ja parisuhde toteutui vain siten, että istutaan kaiket illat sohvalla käsikädessä, telkkaria katsellen. Ero tuli varsin nopeasti sen jälkeen, kun mies sanotui irti vakituisista töistään, että parisuhteelle jää vielä enemmän aikaa.
Ts. läheisyys ei ole aina läheisyyttä, vaan ahdas oma käsitys läheisyydestä. Ei hetkeäkään ajatella toista ja hänen tarpeita.
- Sheena
Voi ja pitääkin. Eikä tuo myöskään tarkoita että pitää mennä täysin äärimmäisyyksiin kuten kaverisi ex. Pitäähä tietenkin olla omatkin elämät ja muutakin kuin vaan käsikädessä kulkemista ja vierekkäin sohvalla istumista. Parisuhteessa pitää toteutua kummankin tarpeet ja toiveet niin hyvin kuin vain mahdollista ne on yhteen sovittaa. Mä en ymmärrä miksi pitäis aina muka hypätä suoraan äärimmäisyyksiin ja johonkin symbioosiin kuten jotkut tuntuvat uskovan kun se ei ole ollenkaan se mistä on kyse ja mitä tarkoitetaan.🙂.
Paremmat unenlahjat omaava ja kovempaa kuorsaava ei varmaan aina ymmärrä millaista siinä vieressä on herkempiunisella olla. Tai vaan kokonaisvaltaisempaa työtä tekevällä, kun pitää tosiaan olla päivisin skarppina töissä.
Kunnon unet on niin h*lvetin tärkeää elämässä. Ei kulje treenit eikä suju työt, sairastuu ja lihoo jos ei saa nukkua kunnolla ja tarpeeksi.
xLiner
"Ts. läheisyys ei ole aina läheisyyttä, vaan ahdas oma käsitys läheisyydestä. Ei hetkeäkään ajatella toista ja hänen tarpeita."
Riippuvuudelta tuo kuulostaa.
xLiner
Suurinosa varmasti ymmärtää ja hyvä uni on tosi tärkeä asia mutta tuo ongelma koskettaa kuitenkin aika pientä vähemmistöä niin miksi ryhtyä sellaisiin toimiin jos mitään tarvetta niille ei ole. Silloin se tietenkin on kohdallaan jos on ongelma minkä se ratkaisee. Ei voi kuitenkaan väittää että se olisi muka jotenkin hyväksi heille millä mitään ongelmaa ei ole. Toki niin voivat jotkut halutessaan tehdä vaikka mitään ongelmaa ei olisi mutta kyllä mä väittäisin että enemmistö parisuhteessa olevista tykkää samassa sängyssä nukkua jos mitään estettä sille ei ole.🙂.
Kyse ei taida olla ihan pienestä vähemmistöstä. Taitaa olla suuri enemmistö, kun katselee ylipaino-ja uniapnealukuja.
xLiner
Kyllä ne silti pieni vähemmistö on eikä nuo ole mikään yhtäläisyysmerkki kuorsauksen kanssa vaikka se yksi oire niissä mahdollisesti voikin olla ja aivan yhtä hyvin laihat ja normaalipainoiset sekä uniapneaa sairastamattomat voi kuorsata. Kuitenkin enemmistön ihmisistä kuorsaaminen on sillä tasolla ettei yhdessä nukkumiselle ole estettä ja kuten sanottua useimmat näin myös haluavat tehdä. Sä nyt vähän yleistät omaa tilannettas koskemaan myös sellaisia keitä se ei mitenkään kosketa.🙂.
Ongelma koskettaa todella isoa osaa ihmisiä, varsinkin naisia. Siitä vaan ei puhuta ja sitä vähätellään, koska se on naisten ongelma. Naiselta odotetaan sopeutumista miehen hyväksi. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa mies ei saa nukuttua kuorsaavan vaimonsa vieressä ja haluaa nukkumaan eri makuuhuoneeseen.
Eikä pelkästään miehen kuorsaaminen häiritse, vaan kaikenlainen öinen liikehdintä, vääntely, kääntely naisen pedin puolelle -huitominen, peiton repiminen tämän päältä ym. Siitä on romantiikka mahdollisimman kaukana. Mutta kuten sanottu, nainen kärsii ja yrittää soputua. Etenkin, jos mies korostaa läheisyyden tarvettaan ja halipulaansa... Tuolla itähelsinkikeskustelussa oli hyvä esimerkki. Monet naiset kasvatetaan edelleen ajattelemaan, että ovat vain miesten hyödykkeitä. Miehen etu menee aina oman edun edelle.
- Sheena
Ei kaikissa arisuhteissa ole mitään paremmat unenlhjat omaavia, kovempaa kuorsaavia, eikä herkempiunisempia. Itse olen jakanut vuoteeni vain sellaisessa parisuhteesssa, jossa molemmat olivt yhtä herkkäunisia, eikä kumpikaan kuorsannut. ei ollut kummallakaan mitään ongelmaa tajuta toisen nukahtamisen mahdollista vaikutta, eikä ongelmia jakaa samaa sänkyä.
Eikä vähätellä. Joillain ongelmia on mutta kuten sanottua he ovat vähemmistö ja jos ongelma on se koskettaa kyllä ihan kumpiakin niin miehiä kuin naisiakin. Se ei ole miesten tai naisten ongelma vaan molempien jos on. Naisetkin kuorsaavat ihan yhtä paljon kuin miehetkin ja liikuskelevat yhtä paljon unissaan. Sä et ehkä tiedä mutta mä tiedän usempiakin tapauksia missä miehiä naisen kuorsaaminen tai muu yöllinen toiminta on häirinnyt mutta he nukkuvat naisensa vieressä koska tykkäävät nukkua rakkaansa lähellä vaikka se hankalaa joskus oliskin. Tätä on aivan turha yrittää vääntää sukupuolikysymykseksi kun se ei sellainen ole. Ja toi kasvatus juttu nyt ei ainakaan missään normaalissa terveessä perheessä pidä paikkaansa vaikka joskus aikoinaan onkin voinut pitää. Toki jotain harvoja poikkeuksia voi olla. Kyllä nykyään lapset kasvatetaan tasa-arvoiseen maailmaan ja kunnioittamaan naisia ja miehiä tasa-arvoisina. Näin mä asian ainakin näen.🙂.
Näin mäkin näkisin ja kokisin asian ehkä useinmiten olevan. Ei tietenkään aina mutta kyllä ne ongelmaiset on mun mielestä vähemmistössä.🙂.
Vastalause. Kuorsaaminen on SELVÄSTI yleisempää miehillä kuin naisilla. Naiset ovat tieteellisesti todetusti herkkäunisempia kuin miehet. Naiset ovat myös pienikokoisempia kuin miehet. On eri asia, jos yli satakiloinen kuorsaa ja huitoo yöllä unissaan 50 kg kumppaniaan kuin jos 50-kiloinen kumppani kuorsaa tai huitoo satakiloista.
Kuorsaaminen on voimakkainta selin nukkuessa. Turhan monen naisen koko yö menee pilalle tuuppiessa miestä hereille pari kertaa puolessa tunnissa ja anomaan kylkiasentoa. Mies usein hermostuu tästä "pe**le anna mun nukkua, älä herätä" johon nainen "saa*'na älä itse herätä mua kokoajan kuorsaamalla pe**le". Tästä on vieressä nukkumisesta tykkääminen kaukana.
- Sheena
Vaikka sulla itselläsi olisikin tuollaisia kokemuksia parisuhteesta, niin ei se tarkoita tuollaisen olevan yleistä. Vaikka sulla itselläsi olisi useampiakin tuollaisia kokemuksia, niin sekään ei vielä tee siitä yleistä. Omaa ongelmaa ei kannata yrittää yleistää miksikään yleiseksi ongelmaksi.
Enemmän mä olen kuullut miesten valittavan naisten levottomasta nukkumisesta ja itselläni on ihan sama kokemus. Ei ole osunut kertaakaan kohdalle miestä, joka olisi huitonut ja potkinut unissaan. Sen sijaan useamman kerran naispuolisten ystävien kanssa samassa sängyssä nukkuessa on kyllä huidottu ja potkittu ja yritetty jyrätä ja työntää alas sängystä ja ryästää peitto ja kietoa käsiä ympärille ja pahimmillaan heräät kaverin retkottaessa sängyllä poikittain kädet levällään ja käsi sun tissilläsi.
Vastalauseen vastalause.😄. Ei...ei ole vaan sitä esiintyy yhtäläisesti niin miehillä kuin naisillakin ja myös nainen voi parisuhteessa olla isompikokoinen yksilö vaikka yleisesti miesten kehot ovatkin isompia. Eikä uniongelmat katso kokoa jos niitä on. Moni myös kärsii unettomuudesta niin miehet kuin naisetkin.🙂.
Ja totean, että kyllä se satuu, vaikka pieni lapsi potkaisisi kylkeen unissaan ja voin myös kokemuksesta sanoa, että nelivuotias saa nenäverenvuodon aikaiseksi yöllisellä huitaisullaan, kun se sopivasti osuu.
Ei todellakaan ole vain minun kokemus. Itseasiassa kaikista tuntemistani pareista eri makuuhuoneessa nukkuu 80%. Ei pelkästään kuorsaamisen takia. Tietysti kaikilla ei ole mahdollisuutta nukkua erikseen.
- Sheena
Joo kyllä kipeetä tekee hennommankin osumat oikeeseen kohtaan.🙂.
Minä taas en tunne yhtään paria, joka nukkuisi eri makuuhuoneessa. En myöskään tunne kuin vain ihan muutaman, jotka valittavat, että kumppanin kanssa on vaikea nukkua ja noissa on aikalailla tasan miehiä ja naisia.
Juu ja se ei todellakaan ole mikään hentoinen osuma, kun pienikin lapsi unissaan, täysin vailla rajoitteita huitaisee. Tosiaan tuo nenäverenvuoto on yksi kokemus ja itse taas pudotin alle kouluikäisenä isäni potkulla yöllä alas sängystä.
Näin se menee. Sitten voisi kuvitella mitä tapahtuu, kun nelivuotiaan huitaisijan tilalla on isokokoinen aikuinen mies huitaisija.
- Sheena
Ei yhtään tuon erikoisemmalla tavalla. Lopputulos olisi sama.
Ja toisaalta, enpä ole koskaan törmännyt edes pyörivään mieheen, enkä kuullut yhdenkään tutun selaisesta valittavan. Känninen voisi olla eri juttu, mutta kun en sellaisia miehiä harrasta.
Minulla on ollut myös pyörivä mies. Näistä ei varmasti usein valiteta ääneen julkisesti.
- Sheena
Ei olleskaan hassumpi ajatus, tuo käsi "sun" tissilläsi herääminen. 😛
Cool❄️
PS Kauhulla kuuntelin erään kaverini kertomusta levottomasta yöstään, ei saanut nukuttua.. sängyssä oli kuorsaavan miehen lisäksi, kaksi levotonta lasta ja kaksi edestakaisin sänkyyn ja pois pomppivaa koiraa. Olin ihan sanaton järkytyksestä. Ei ihme, että naisen diabetes ja verenpaine ei pysy lääkkeilläkään kunnossa.
- Sheena
En tunne minäkään.
Cool❄️
Juuri tämä, asiasta ei vieläkään puhuta. Ihme tabu.
xLiner
No kyllä varmasti valitetaan, ainakin minun lähipiirissäni, jos sellainen kohdalle jollekin osuisi, Valitetaan siellä kaikesta muustakin varsin pienellä kynnyksellä. Kuten totesin, niin miesten olen kuullut useammankin valittavan pyörivästä ja huitovasta naisesta ja myös ihan liian lähelle yöllä tunkevasta naisesta. Naisilta en ole tuota valitusta kuullut vielä kertaakaan, mutta kuorsauksesta kyllä.
Toisille on, toisille ei. Itselleni se oli enemmän sellainen mitähän vittua hetki. Ei kukaan unissaan tiedä mitä tekee, että ei siitä suurempaa meteliä nostettu.
Onko kyseinen nainen täsijärkinen, vai mitä hittoa ne lapset ja vielä koirakin siellä samassa sängyssä tekivät, jos häntä noin ahdisti?
Joo ei ne heppoisia ole kun unissaan ei tosiaan varota yhtään vaan se tulee koko antaumuksella.🙂.
Tai nainen.🙂.
Voisin sanoo samaa sulle ystäväiseni.😉😄.
Ihan rehellisesti sanottuna kovin kuorsaaja minkä olen ikinä kuullut ja minkä vieressä oon nukkunut oli kaverin äidin bernhardilainen ja se oli narttu. Mä nukuin sohvalla ja se sohvan vieressä lattialla ja nukahdin sitä rapsutellen kunnes heräsin äärettömän kovaan kuorsaukseen ja ekalla kerralla en heti edes tajunnu että se oli koira mikä voi kuorsata niin lujaa.😂.
Mä voin todeta, että ei se kuorsaus vielä mitään. Mun koirani haukkuvat unissaan ja sekin on vielä ihan ok, vaikkakin aika äänekästä välillä. Vaan herääpä yöllä siihen, kun koira ulvoo unissaan. Se ei ole ihan samanlainen ääni, kuin hereillä ulvova koira, vaan itselleni se on jotenkin aivan kertakaikkisen kammottava ääni.
Haukahduksia ja vingahduksia oon ite kuullut mutta en ulvontaa kyllä koskaan. Kyllähän se saattaa varmaan jännän kuulosta olla.🙂.
Näin ajatuksena oma käsi toisen tissillä olis pehmee herätys. 😄
Cool❄️
Kyllä...pehmee ja miellyttävä jo ajatuksenakin ja myös fyysisenä tuntemuksena herätessä.😄.
Riippuu persoonallisyystyypistä valitetaanko vai ei. Itse olen sitä tyyppiä, että aniharvoin kerron etenkään kumppanin tekemisistä kenellekään. Ja sitten olen sitä tyyppiä, jolle muut kertovat kumppaninsa tekemisistä (ja tekemättä jättämisistä).
- Sheena
Jos huitasen minua yli puolet painavampaa, yli 30 cm pidempää miestä, hän ei tunne mitään. Minä sen sijaan voin mustelmoitua/rusentua/tukehtua, jos hän huitaisee tai kääntää kylkensä päälleni ☝
- Sheena
Kyllä hän sen tuntee. Ei se että huitaisija on pienikokoisempi tee huitaisusta yhtään sen kivuttomampaa vsrsinkaan jos osuu arkaan kohtaan. Eikä se aina mene niin että se nainen on pienikokoisempi. On myös isokokoisia naisia ja pienikokoisia miehiä.🙂.
Ei paino, eikä pituus huitaisun sattumiseen vaikuta.
Sillehän minä en varsinaisesti mitään mahda, jos sinä olet hiljaa kärsivää sorttia. Se ei kuitenkaan muuta tuota ongelmaa yleiseksi.
Cool tuolla minusta avasi hyvin latua omalle kirjoitukselleni. Halipula on ikävä parisuhteessa. Suhteen alussa kiehunut vesi onkin pikkuhiljaa jäähtynyt haaleaksi. En itse kaipaa mitään aamukiehnäyksiä vaan ehkä aamupusut ja kahvin keittoon. Onhan siinä koko päivä aikaa huomioida toista.
Näin sinkkuna alkaa jo pikkuhiljaa hyväksymään että kaikkia asioita ei vaan saa. Toki välillä sellainen haikeus iskee kun näkee käsikkäin kulkevia pariskuntia mutta itselläni enemmän painaa yksinäisyys. Yksin herääminen on ihan ok mutta tyhjältä tuntuu kun aamukahvia juodessa toisella puolella pöytää ei ole ketään jolta kysyisi "mitä laitetaan tänään ruuaksi."
Hommaa fretti tai siiseli ja halaa sitä.
Oili-Mummo
Eipä tuo ole ollenkaan sama asia vaikka eläimistä pidänkin. Kiitos kuitenkin ehdotuksesta.🙂.
Mulle ainakin auttaa kissan silitys. Ja mun mielestä kissa on vastavuoroisempi kuin koira. ja ilman lupaa jos meet kisua silittään, niin kynnestä tulee. Ton kissan kanssa olen oppinut paljon sellasia pehmeitä arvoja, ettei elämä ole vaan pelkkää raakaa työntekoa ja sijoittamista. Tosin ei kaikki kissat ole samanlaisia. Kun vähän aika sitten silitin vierasta kissaa, niin ois kuin olisi jotain sohvatyynyä silittäny. ei mitään vastavuoroisuutta.
JeroP
Eläinten silittämisestä voi jonkinlaista lohtua saada joo mutta ei se ainakaan itselle oo läheskään sama asia kuin oman rakkaan halaaminen ja helliminen.🙂.
Ei muuta ku seksinukke kaupoille.
Eipä aja sekään ollenkaan samaa asiaa. Se on vain esine mitä kohtaan ei oo minkäänlaisia tunteita eikä se halaa ja helli takaisin.🙂.
Minulla on joskus halimistarvetta, mutta jätän puolisoni rauhaan, jos hän ei ole halatessa läsnä. Hellyyden voi kanavoida muilla tavoin kuin jakamalla sitä fyysisesti.
Hellyyden voi kätkeä tekoihin, jota toinen ei välttämättä edes huomaa.
Kyllä...sitä voi osoittaa myös monin eritavoin muutenkin mutta välillä sitä vain tarvitsee/tarvitsisi sitä fyysistäkin kovasti.🙂.
Ei siinä ole mitään pervoa, jos yksinäinen ihminen mouruaa fyysistä hellyyttä.
Tässä ketjussa on turhan kärkkäitä kommentteja sinua vastaan.
En minäkään alkujaan ymmärtänyt sinun siirappimaista sielunmaisemaa ja naisten makeannälkää, mutta ajan myötä tunnistin sun puheissa jotain sellaista, joka piilee myös minun lakonisen kuoreni alla.
Kiitos kauniista kohteliaisuudesta.😊.
Sitä siirappia voisi vähän vähentää.
Ehkä suomenkielen ärsyttävin sana, siksi laulankin aina: "Kusihätä jokaisella joskus on".
Jos on halipula niin on myös seksipula.
Voi olla mutta ei välttämättä. Läheisyydenkaipuu ja seksinkaipuu eikä läheisyys ja seksi ole samoja asioita.🙂.
Kyllähän sellainen joskus voi olla. Mutta mun täytyy myös välillä saada olla yksin. Saan energiaa siitä, errö puuhastelen yksin asioita. Yksin voi myös mennä ja tulla miten haluaa, jos ei ole pakollisia menoja. Yksin voi levittäytyä sohvalle miten haluaa, voi pitää siinä keskeneräisiä kirjoja ja lehtiä, kaukosäädin on omassa omistuksessa, voi katsoa teeveestä mitä haluaa, voi kuunnella musiikkia silloin kun haluaa (jos on kotona, yleensä illalla kuuntelen eniten), voi syödä mitä haluaa ja laittaa lämmintä ruokaa silloin kun haluaa tai olla laittamatta ja tehdä vaikka vain jonkun salaatin tai lämpimiä voileipiä jne. Yksin olemisessa on myös paljon pluspuolia, joista pidän, mutta myös joitain ei ihan niin pluspuoliksi luokiteltavia, jotka joskus harmittaa. Kuitenkin ne yksin asumisen pluspuolet monesti kuitenkin voittaa tai ainakin hieman kiilaa voiton puolella.
Tottahan toki kuten oon sanonut niin omakin tila ja omat touhut on tärkeitä mutta niin mulle otelle läheisyys ja toisen kosketuskin niitä pitääkin olla sopivassa suhteessa niin että hommat pysyy tasapainossa ja kumpikin tyytyväisinä kun kummankin tarpeet huomioidaan. Ja noi siivous jututkin kyllä saa yhteen sovitettua jos halua on ja toisistaan välitetään tarpeeksi. Parisuhde kun on sellaista tiimityöskentelyä yhteisen hyvän saavuttamiseksi noin hieman pelkistäen sanottuna.🙂.
Oon myös sellainen, että menen aika paljon myös sisäisen tunteen mukaan. Esim. musiikin kuuntelu menee usein aika paljon tällä kaavalla. Jos mulle tulee jostain bändistä tai artistista tunne, että haluan kuunnella sitä, niin kuuntelen ja kuuntelen yleensä niin kauan kunnes sisäinen tunne ilmoittaa, etten enää jaksa kuunnella tätä (esim. aikaisemmin talvella kuuntelin kahden viikon ajan iltaisin melkein pelkästään Bad Companya, nyt taas olen useampana iltana kuunnellut Sladea). Myös syöminen voi mennä tämän tunteen mukaan. nyt keväällä olen syönyt useamman viikon ajan ruuan lisäkkeenä uunissa paistettua parsakaalta (nyt en ole muutamaan päivään, joten onkohan sisäinen tunne jo alkanut kääntyä siihen, etten ainakaan vähään aikaan halua parsakaalta). Värit myös menee ja välillä joku mun lempiväri nousee ykköseksi ja silloin tuntuu, että pitää olla jotain sen väristä. Mielenkiinnonkohteetkin vuorottelevat sisäisen tunteen mukaan. Välillä ykkönen on musiikki, välillä elokuvat, välillä historia jne.
On myös muitakin asioita, jotka saattaa mennä tämän sisäisen tunteen mukaan. Tosin ihan aina kaikki ei mene, mutta yritän nykyään kuunnella sisäistä ääntä enemmän.
Hyvässä parisuhteessa tunnetaan jo toinen niin hyvin että annetaan huumorilla löysiä, eli ei kai yksikään ihminen ole koko ajan "tapojensa orja".
Eihän ole vain yhtä oikeaa tapaa elää ja olla, niitä on varmasti kymmeniä, ja jokainen toistaan yhtä arvokkaita.
Eilenkin nukkumaan mennessä kun valot sammuivat alkoi tyttären ja isän vitsinurkka, hämärästä kuului satunnainen äidin kyllästynyt ja käskevä ääni "nyt riittää", onhan se tilanne jossa kaksi nauraa, ja yksi yrittää komentaa hämärässä ihan hauskakin:)
No, lopussa kuitenkin sanottiin hyvää yötä ja kauniita unia jokaiselle.
Vaikka nainen esitti ärsyyntynyttä, luulen hänelläkin olleen hymy suupielessä.
AV
Se on tärkeää tehdä sellaisia asioita ja niitä niin miten itsestä hyvältä, oikealta ja parhaalta tuntuu. Tietenkin elämässä joutuu myös niitä epämiellyttävämpiä asioita myös joskus tekemään ja sietämään jos ne ovat sellaisia mitkä nyt vaan on tehtävä eikä niitä voi välttää mutta niissä asioissa missä valita voi ja on vaihtoehtoja niin ehdottomasti kannattaa kuunnella itseään ja juuri sitä sisäistä tunnettaan. Harvoin se kuitenkaan väärässä on.🙂.
Ongelma voi usein olla päästä tuohon tilanteeseen, jossa toinen tunnetaan noin. tuo harvemmin tapahtuu hetkessä, vaan siinä matkalla on toisen pinnaa venytetty kerran jos toisenkin.
Joo...vaatii aika paljon kuitenkin opettelua ja aikaa oppia tuntemaan toinen ja hänen rajansa niin hyvin että ollaan tuollaisessa tilanteessa.🙂.
Oon huomannu, että mulla menee aika moni asia tän sisäisen tunteen mukaan, mutta ei ihan kaikessa sitä sisäistä tunnetta voi kuunnella. Yritän kuitenkin niin paljon kuin pystyn kuten musiikin kuuntelu, syöminen, elokuvat, mielenkiinnonkohteiden vaihtelu (mikä nyt päällimmäisenä), värit, teeveen kattominen (nyt olen kattonut teeveetä vähän, talvella meni 2 kk, etten ollenkaan), saunominen (viimeks saunoin ehkä 2 viikkoa sitten ja sitä ennen oli 2 kuukautta väliä) jne.
Tuollain vähän sykleissä ne monet asiat joskus tuppaavat menemään. Mikä nyt juuri silloin sattuu itsestä hyvältä ja mukavalta tuntumaan ja kiinnostaa. Kyllähän se vaihtelu välillä virkistää ettei kaikki mene aina vain jatkuvasti yhden ja saman kaavan mukaan.🙂.
Nimenomaan pitkän tuntemisen jälkeen kasvaa yleensä vain pinnanvenytys. Tuossa AV.n tapauksessa kun ollaan jo muka erottu, silti hengaillaan yhdessä, tyttärensä äidin pinna venyy yhteisiin tilanteisiin vain muodollisista syistä etenkin rahan. Ei varmasti nainen esittänyt ärsyyntynyttä vaan oli oikeasti ärsyyntynyt, kun vitsien kertominen haittaa nukahtamista.
...aivan niin, sinähän sen paikalla olleena tiedät?
Ne joilla on henkilökohtaisessa elämässään ongelmia, luulevat jokaisella niitä olevan.
Etenkin raha tuntuu olevan sinulle tärkeä aihe, eikö sinulla ole, vai miksi kirjoitat koko ajan rahasta?
Luulen etteivät ihmiset katso vain rahaa, sitähän on miljoonilla suomalaisilla ihan riittävästi.
Vaihtoehtoja henkilön vaihtamiseen molemmin puolin on, jos olisi halukkuutta?
AV
Itselläni kyllä on mennyt aina toisinpäin. Pinnanvenytys vähenee ajan kanssa, kun oppii tajuamaan miksi toinen toimii miten toimii. Alussa sitä kuvittelee toisen toimivan niiden sääntöjen ja olettamien mukaan mitä nyt on itse sattunut elämässään oppimaan. Ajan kanssa oppii tajuamaan, jos se toisen lähtökohta ja ajatusmaailma onkin jotain ihan muuta, eikä enää rasita lainkaan siinä määrin.
Menen vielä pidemmälle. Yksinasumisessa on vain hyviä puolia.
"kun kummankin tarpeet huomioidaan"
Kamala lause! Hyvä että arjessa saan jotenkin huomioitua omat tarpeeni. Lähden töihin aamulla, nousen klo 6 ennen seiskaa matkalla töihin. Takaisin tulen klo 16-17 aikoihin. Sitten harrastuksiin, joista kotiin 19-20 aikoihin. Muiden tarpeet ei aikatauluun mahdu.
Kovin ikävältä ja yksinäiseltä noin sanottuna kuulostaa mutta jokaisella on omat mieltymyksensä. Ite taas ottaisin mielelläni myös sellaisen ihmisen tarpeet omieni lisäksi huomioon kenestä todella paljon välitän ja kenelle hyvää haluan.🙂.
Ja mää kun en oo oikein mikään siivousintoilija (pyykkiä pesen kyllä ja ihan yleissiistiä on) ja varsinkaan en tiskaamisen suhteen mikään tosi ahkera (eilen tiskasin ison tiskimäärän), niin kun asuu yksin, ei tartte kuunnella toisen marmatusta siitä, että esim. tiskit lojuu tiskipöydällä-ja altaassa, jos toinen on enemmän siivousintoilija.
Niin mutta kun Mikkojuhan sanoo että halipusi-takertuminen on ainoa oikea tapa elää.
Heräsin naisen vierestä, ei saanut aamulla haleja, tai hellyyttä.
Oli vissiin etuoikeus jo nukkua vieressä. Aamun virkkuna huomasi sen, ettei kaikki ole aamuvirkkuja.
Täytynee tyytyä halinalle karkkeihin.
Hyvä reissu silti oli, tuli huomattua myös se, ettei Suomen jokainen kolkka kiinnosta, ei ainakaan samalla tavalla mitä joku toinen.
AV
No jotkut on kyllä aamuäreitä on myös tullut huomattua joskus mutta yleensä sitten kun ovat rauhassa saaneet heräillä niin on halinkin saanut. Hyvä että reissu on ollut kuitenkin mukava.🙂.
Yritän olla ajattelematta liikaa sitä, miten paljon kaipaan toisen ihmisen kosketusta. Intiimiä sellaista. Ystävän hali on ihana ja silloin tällöin teinikin suostuu halimaan, mutta ei se korvaa juuri tuollaista hellittelyä, toisen lämpöön uppoutumista, seksiä. Iho ja sydän huutaa kosketusta ja se tosiaan usein tuntuu ihan fyysisenä kipuna..
Jep. Pystyn niin hyvin samaistumaan tuohon tunteeseen ja se on todellakin hyvin raastava aina joskus.🙂.
Niin on, raastava kuvaa sitä niin hyvin. Olen tämän puutteen takia harkinnut jo jonkinlaista fwb-suhdetta.. Se ei ole oikein tyylistäni, mutta puute alkaa olla niin kova, että edes hetken lämpö tuntuisi nyt paremmalta kuin tämä ikuinen yksinolo ja jatkuva halipula.
Hhmmm...niin kyllä siitäkin jonkinlaista hetkellistä lohtua ehkä saisi ja enemmän kuin jonkun aivan tuntemattoman randomin ihmisen kanssa joka usein saattaa jättää vaan kylmän ja tyhjän tunteen jälkikäteen. Siinä olisi kuitenkin myös jonkinlaisia lämpimiä ja helliä tunteita ystävää kohtaan mukana vaikka ne ehkä laimeampia olisikin kuin varsinaista kumppania kohtaan. Voisin olla itsekin ehkä valmis sellaiseen mutta ei kyllä ole tarjolla sellaista ystävääkään kenen kanssa ideaa toteuttaa ja testata.🙂.
Niin tuo juuri, että kyseessä ei olisi kuitenkaan mikään satunnainen yhden yön juttu, vaan toinen olisi ihminen, johon voisi luottaa ja jonka seurassa viihtyisi. Ei minullakaans sellaista ystävää ole, kenen kanssa tällaista voisin edes harkita enkä tiedä yhtään mistä tällaista lähteä etsimäänkään. Tai voihan sitä etsiä esim deittiaovelluksissa, mutta se tuntuu jotenkin niin teennäiseltä..
Se siinä tärkeää olisikin että henkilö olisi joku johon luottaa ja kenen kanssa viihtyy ja myös tuntee olonsa turvalliseksi. Hankalaa sellaisen löytäminen tosiaan voisi kyllä olla. Ihan yhtä hankalaa kuin sen varsinaisen kumppaniehdokkaankin lähes luulen. Mutta ehkä hyvällä onnella sellaiseen ihmiseen saattaisi jossain törmätä vaikka jopa täällä. Mistäpä sitä tietää.🙂.
Luulen myös, että hyvän fwb-suhteen löytäminen on melkein yhtä vaikeaa kuin ihan vakituisen parisuhteen. En oikein tiedä, miten ihmiset sellaisiin päätyvät. Itsellä ei ole koskaan elämässä tullut tilannetta, jossa olisin ajatellut, että tästähän tulisi hyvä fwb-suhde. Ehkä se johtuu siitä, etten ole ollut tuolle ajatukselle aiemmin edes avoin, joten en ole myöskään havainnut tilaisuuksia sellaiseen, vaikka niitä ehkä olisi ollutkin.
Mutta eihän sitä tiedä, vaikka sellainen jostain löytyisi. Vaikka sitten täältä 😊
Niin mä luulen että kovin moni ei kyllä ihan tietoisesti sellaiseen päädy tai että se ainakaan alkaisi varsinaisesti niin. Voihan olla että joskus yritetään olla yhdessä ja todetaan että ehkä se ei nyt ihan toimi mutta ei haluta luopua siitä hyvin toimivasta fyysisestä läheisyydestä vaikka muuten pysyttäisiinkin vaan ystävinä. Voihan sitten olla niitäkin ketkä vain tekevät täysin tietoisen päätöksen että tämä on hyvä ratkaisu kummallekin juuri tähän elämäntilanteeseen.
Ja tosiaan ite olen ainakin avoin löytämään joko kumppanin tai hyvän ystävän eduilla missä ikinä he sitten vastaan tulevatkaan.😊.
Tuo mielikuva minullakin on, että fwb-suhteeseen ollaan useimmiten ajauduttu sopivassa kuin varsinaisesti suunniteltu. Vaikka voihan jotkut toki lähtökohtaisesti hakea suhdetta tietyin ehdoin, varmaan sekin joillekin on toiminut. On tuolla deittisovelluksissa joskus näkynyt sitä, että joku on etsinyt pelkkää seksisuhdetta. Tiedä sitten, miten helpolla sellaisen löytää..
Tuo on oikea asenne, avoimin mielin uusille mahdollisuuksille eikä rajata mitään tietoisesti ulos. Niin on mahdollisuus löytää ehkä se ihan kumppanikin 😊
Kyllä...avoimin mielin ja antaa mahdollisuus itselle löytää se oikea kaikkein tärkein henkilö elämäänsä. Jonkin aikaa sitten lupasin itselleni että teen kaiken mahdollisen mikä vaan tehtävissä on että se saattaisi mahdollista olla. Enkä anna esimerkiksi minkään omien turhien epävarmuuksien tai pelkojen tai epäilyjen ainakaan olla esteenä sille.😊.
Turinatiimin pojat ilmoittautuu sutena fwb-hommiin!
Täytän pian pyöreitä ja järjestän isommat juhlat sen kunniaksi, kutsuttuja olen miettinyt. Joo, tiedän, ei liity aloitukseen mitenkään. Tuosta "antaa mahdollisuus itselle löytää se oikea kaikkein tärkein henkilö elämäänsä." vain tuli mieleen jotain kummallista. Ethän sinäkään ole enää ihan nuorisoa? Ajatteletko tosiaan, ettei elämässäsi ole tähän asti ollut yhtäkään tärkeää henkilöä? Täytyy olla ainakin yksi. Jos ajatellaan, että ainakin yksi tärkeä henkilö on, voiko joku uusi tuttavuus kiilata hänen ohi "tärkeimmäksi"?
Minulla on aika paljon tärkeitä ihmisiä elämässä, kukaan heistä ole tärkein. Ei ole tärkeintä ystävää, vaikka on monta mukavaa luotettavaa ystävää. Lapsia on useita, he ovat ihania, kaikki tärkeitä. On ex ja nyx mies, en voi sanoa, että nyx on tärkein. Sisarkin on, aina ollut elämässäni, niin hyvä kuin olla voi, mutta ei hänkään ole tärkein.
Käsitinkö kokonaan väärin sinun "tärkeimmän henkilön"?
No joo en mä nyt nuori enää ole täytän 44v.😄. No ehkä se kaikkein tärkein henkilö on turhan vahvasti kuvailtu kun onhan elämässä tosiaan useampia hyvin eritavalla tärkeitä henkilöitä äiti, veli perheineen, pari ystävää jne. Siitä on pitkä aika kun ite oon viimeksi parisuhteessa ollut eikä niitä ole ollut kuin kaksi vähän pidempää(pisin 2v) ja muutama(3) lyhyempää. Mutta elin nuorena ja aikuisiänalun niin rankkaa elämää(käytin rankasti päihteitä 12v-29v) ettei siinä maailmassa ollut mahdollisuutta luoda mitään oikeaa tervettä parisuhdetta. Joten ei mulla siinä mielessä ole edes koskaan ollut sellaista tervettä oikeaa kestävällä pohjalla olevaa parisuhdetta. Ja tarkoitin sillä tärkeimmällä henkilöllä kumppania kenestä välittää ja ketä rakastaa ja kenen kanssa haluaa elämänsä jakaa ja loppuikänsä viettää yhdessä.🙂.
Hali lenkkimakkaraa
Osta Barbababa ja pussaile sitä.
🦄
Ei esineillä voi korvata toista ihmistä. Kyse on toisen ihmisen läheisyydestä ja kosketuksesta niin fyysisestä kuin henkisestäkin.🙂.
Jospa halipulaan liittyy jotain dramatiikkaa?
Tämä on muuten aika hyvä esitys, ihastuttava.
https://www.youtube.com/watch?v=fk7wfbydQ0w
AV
No eipä siihen sillain mitään dramatiikkaa kyllä liity on vain ollut niin pitkään ja monta vuotta yksin ilman kumppania että toisen ihmisen läheisyyden(niin fyysisen kuin henkisen), kosketuksen(niin intiimin kuin tavallisen) ja lämmön kaipuu yltyy välillä tosi kovaksi ja se tosiaan välillä sattuu niin henkisesti kuin tavallaan jopa fyysisesti.🙂.
Halipula, voiko olla tyhmempi/ärsyttävämpi sana.
Tässä sulle Mikkojuhan vähäks aikaa jotain muuta ajateltavaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17835148/maanantain-vuosilukutesti
Kiitos ystäväni...se kieltämättä tekee ihan hyvää ja piristää kun on vähän muutakin ajateltavaa kuin halipula ja palstalla vääntäminen. Ehkä pitäis taas vaan hillitä itsensä eikä lähteä turhista jutuista väittelemään kun ei siitä mitään hyvää tule aikaiseksi kuitenkaan. No kohta täytyy koittaa mennä nukkumaankin kun a huomenna on työpäivä ja aikainen aamu herätys. Ainiin...9/12 oli tulos siitä visasta.🙂.
Tosi hyvä tulos. Ja kiitos, kun sanoit maksimipisteet =D Mulla oli 4/12 ja se oli muka vaikuttava tulos =D No, huumoria kai se oli =D
En itekään enää varmaan kovin kauna jaksa täällä palstalla pyöriä tänä iltana. Mutta menenkö vielä nukkumaan sen jälkeen? Se jää nähtäväksi =D
No vuosiluvut nyt on vähän sellaisia että ne joko jää päähän tai ei. En mäkään niitä tarkkaan muistanu kunhan päättelin että koska suurinpiirtein joku ois voinu tapahtua. Ja sait sä 4 oikein se on huomattavasti paremmin kuin ei yhtään.😊.
Nyt kyllä tarvii lähtee tosiaan koittaan josko uni tulis ettei aamulla ja töissä olis ihan pystyyn kuollut olo. Hyvää yötä sulle ystäväiseni kun nukkumaan menet.🤗.
Öitä =) On 4 parempi kuin 3 ja paljon parempi kuin 0 =D =D
Halipula on ikävä juttu.
Onneksi saan kätellä itseäni useaan kertaan päivässä ilman pelkoa koronasta.
Menenkin tästä taas firmamme wc- tiloihin kättelemään itseäni.