Onko teidän mielestänne olemassa henkistä pettämistä?
Jotkut teistä varmaan tunnistavatkin tapauksen aiemmasta aiheesta... mutta taustaa:
Olemme mieheni kanssa nettipari, tapasimme deittisivujen kautta 3,5 vuotta sitten. Etenimme todella nopeasti ja menimme naimisiinkin jo samana vuonna. Meillä on kaksi lasta, 3 v poika ja 1,5 v tyttö.
Äitienpäivän alla sain tekstarin, että minun pitäisi käydä katsomassa suomi24 deittisivut, ja kävin. Löysin sieltä mieheni deitti-ilmoituksen ja järkytyin... Mieheni etsi kaunista ja muodokasta seuraa, eli sitä mitä minä en ole.
Hän oli lisännyt ilmoitukseensa minulle tuntemattoman mailiossan ja väärin tai ei, menin mailille ja pääsin sisään...
Kävi ilmi, että hän oli vastanut useiden naisten deitti-ilmoituksiin ja ensimmäisen omansa oli laittanut jo Joulukuussa. Järkytyin ja petyin pahasti.
Selitykseksi sain: "en tiedä kauanko jaksan sua kattella" ja "halusin huvikseni tietää, saanko vielä naisen itselleni".
Hitto, että satutti, ukko siirtyi sohvalle pariksi päiväksi, kunnes ajattelin, että en anna avioliittoni kaatua tähän. Kutsuin ukon takaisin, ja olimme ns. hyvää pataa.
Kunnes kahden päivän kuluttua kävin uudelleen hänen mailillaan... Ja hän oli samaisena päivänä vastannut yhdelle naiselle deitti-ilmoon...
Silloin hajosin totaalisesti... Kaikki luottamus on mennyt.
Nyt kun olen ottamassa avioeroa, mieheni mielestä olen katala julma narttu, kun vien häneltä lapset. En kuulemma saisi jättää häntä, koska hän pelkää olla yksin. Hänellä ei kuulemma ole mitään ilman minua ja on pyytänyt tappamaan itsensä/uhkaillut tekevänsä jotain itselleen.
Rakkautta? Vai takertumista? Itse kallistun jälkimmäiseen, enkä pidä siitä ollenkaan.
Koko mies on minulle täysin vieras, enkä tykkää tästä miehestä ollenkaan. En minä tämän miehen kanssa naimisiin mennyt..
Kertokaahan kommentteja, olenko tekemässä hätiköidyn ratkaisun, vai kannattaako vielä yrittää. Itse en jaksa uskoa enää yhteiseen tulevaisuuteen.
Jotkut teistä varmaan tunnistavatkin tapauksen aiemmasta aiheesta... mutta taustaa:
Olemme mieheni kanssa nettipari, tapasimme deittisivujen kautta 3,5 vuotta sitten. Etenimme todella nopeasti ja menimme naimisiinkin jo samana vuonna. Meillä on kaksi lasta, 3 v poika ja 1,5 v tyttö.
Äitienpäivän alla sain tekstarin, että minun pitäisi käydä katsomassa suomi24 deittisivut, ja kävin. Löysin sieltä mieheni deitti-ilmoituksen ja järkytyin... Mieheni etsi kaunista ja muodokasta seuraa, eli sitä mitä minä en ole.
Hän oli lisännyt ilmoitukseensa minulle tuntemattoman mailiossan ja väärin tai ei, menin mailille ja pääsin sisään...
Kävi ilmi, että hän oli vastanut useiden naisten deitti-ilmoituksiin ja ensimmäisen omansa oli laittanut jo Joulukuussa. Järkytyin ja petyin pahasti.
Selitykseksi sain: "en tiedä kauanko jaksan sua kattella" ja "halusin huvikseni tietää, saanko vielä naisen itselleni".
Hitto, että satutti, ukko siirtyi sohvalle pariksi päiväksi, kunnes ajattelin, että en anna avioliittoni kaatua tähän. Kutsuin ukon takaisin, ja olimme ns. hyvää pataa.
Kunnes kahden päivän kuluttua kävin uudelleen hänen mailillaan... Ja hän oli samaisena päivänä vastannut yhdelle naiselle deitti-ilmoon...
Silloin hajosin totaalisesti... Kaikki luottamus on mennyt.
Nyt kun olen ottamassa avioeroa, mieheni mielestä olen katala julma narttu, kun vien häneltä lapset. En kuulemma saisi jättää häntä, koska hän pelkää olla yksin. Hänellä ei kuulemma ole mitään ilman minua ja on pyytänyt tappamaan itsensä/uhkaillut tekevänsä jotain itselleen.
Rakkautta? Vai takertumista? Itse kallistun jälkimmäiseen, enkä pidä siitä ollenkaan.
Koko mies on minulle täysin vieras, enkä tykkää tästä miehestä ollenkaan. En minä tämän miehen kanssa naimisiin mennyt..
Kertokaahan kommentteja, olenko tekemässä hätiköidyn ratkaisun, vai kannattaako vielä yrittää. Itse en jaksa uskoa enää yhteiseen tulevaisuuteen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
potki se ukkos pois elämästäsi.
mutta omana mielipiteenäni sanoisin, että kasvamiseen kuuluu se, että pystyy ja haluaa olla jossain vaiheessa yksinkin. Onneaan ei voi rakentaa toisen varaan vaan hän on kumppani tässä elämän taipaleella. Jos hyväksyt miehesi/ vaimosi sellaisena kuin on, on mahdollista rakentaa yhteistä elämää. Toista et pysty muuttamaan vain itseäsi.
Kysymys on siitä myös, mitä itse haluaa ja mihin on valmis.
Äkkiseltään tulee mieleen, että henkilö, joka oman suhteen lisäksi etsii itsetunnon pönkittäjäksi muita, on kyllä pahasti keskenkasvuinen.
Hyvä kommentti, kuin omat ajatukseni. Ihme tyyli, ensin haetaan avioliiton ulkopuolista seuraa ja sitten kun jäädään kiinni alkaa ihan uskomaton **skan jauhaminen. Noh, kaikkihan me ihmisiä ollaan ja tehdään virheitä mutta peiliinkin pitäis joskus katsoa.
Tekstissäsi on sellainen juttu ettei sitä ihan purematta niele eli sanot teidän tunteneen toisenne 3,5v. ja menitte naimisiin samana vuonna mutta kuinka on mahdollista että teillä on yhteisistä lapsista toinen 3v. ? Kun tietääkseni raskaus kestää 9kk ,vai olitko raskaana ennen naimisiin menoa ja melko heti tapaamisenne jälkeen?
Pääsit miehesi sähköpostiin ja hän sai tietää siitä, mutta ei muka vaihtanut siihen salasanaa vaikka tietää sinun lukeneen hänen postinsa?
Tiesitkö muuten, että lain mukaan teit rikoksen.(jos tarinasi olisi totta....)
Suomessa on olemassa kirjesalaisuus ja se koskee myös netti postia!
Sorry nyt ,mutta muutenkin juttusi jotenkin "haiskahtaa" keksitylle miksiköhän? ;-D
minäkin.Ei voi välttyä ajattelemasta, että on keksittty tarina.
Ekaksi ihmettelin, että jostain tyhjästä nyt vaan tulee tekstari,(??) että mene kattomaan..
Sitäpaitsi, ei sitä ihan niin vaan mennä lukemaan toisten maileja, jos ei ole salasanasta hajuakaan.Ja olis ukko sen vaihtanu, jos kiinni jäi.
On helvetin helppo jäädä ns. nalkkiin tähän touhuun. Moni mies on tavannut ihania naisia täällä ja monet huomanneet että molemmille osapuolille se tapaaminen on maali. Ei suinkaan alku vaan nimenomaan maali. Toki löytyy niitä jotka ovat sitä oikeata etsimässä... Minä olin ja lopulta sen löysin.
eikö ihmisellä todellakaan ole muuta tekemistä kun keksiä tällästä sontaa tänne?
Noi sun jutut on aika säälittäviä ihan oikeesti,onko sulla muita harhoja ja persoonallisuuksia kun nää kaksi?
Ainakin kirjoittaja on eri!
Ei kirjoitusvirheitä tai muutakaan "kökkökieltä"... Etä jos todellakin olet tuon kamaluuden vaimo niin pistä nyt hyvän tähden mies äkkiä kiertoon... En ihmettele vaikka teillä ei olisi enää yhtään peiliä ehjänä, kun tuo kamala äijän rutkale on naamansa sen eteen änkenyt.
Vai onko koskaan kuitenkaan katsonutkaan?!
Juu ei kannata jäädä kattelemaan moista luusereiden luuseria! ET ole missään tapauksessa bitch tahi narttu... Olisi äijä ajatellut aikaisemmin.
Jotkut miehet luulevat saavansa kaiken ja kun eivät saa syyttävät siitä kaikkia muita paitsi itseään!
Kolmevuotias poika ...?
Ja tapasitte 3,5 vuotta sitten netissä.
Sillä tavalla sitä järkeviä ihmissuhteita aikaan saadaan. Ja muistaakseni raskaus kestää 40 viikkoa eli tulit raskaaks heti ensi kontaktilla ja sait keskosen. Tyhmänpuoleinen on mieskin jos ei osaa salasanoja vaihtaa meiliin.
Kenes kanssa naimisiin menit? Turha kysellä kun et vaivautunut selvää ottamaan.
Tee mitä lystää, melkoisen omituisia leikkejä lapsilla. Ja erittäin inhottavia lapsille.
Käyttäkää nyt ihmiset järkeä ihmissuhteissanne. Hätäseen ei synny kuin ...
Henkinen pettäminen on henkistä väkivaltaa. Mies pyrkii kontrolloimaan ja hallitsemaan sinua. Hän on epärehellinen ja epäreilu sinua kohtaan. Tasa-arvo ei toteudu suhteessanne. Hän alistaa sinua ja vähättelee sinua. Ylentää itsensä tunteakseen vallan ylitsesi. Sinä voit henkisesti pahoin. Se vaikuttaa elämänhallintaasi, työkykyysi, muuntaa todellisuutesi. Sairastut ja se on hänen syynsä.
Ota ero elämäsi pahan olon aiheuttajasta. Olosi helpottuu. Voit taas nauttia elämästäsi ja rakastaa itseäsi sellaisena kuin olet. Onnea! =)
http://www.naistenlinja.com/fi/vakivalta.html
Lue naisiin kohdistuvasta väkivallasta täältä:
http://www.stakes.fi/sexviolence/exp/paanavausSUOMI.pdf
iKÄVÄ, ETTÄ OLET JOUTUNUT TUOLAISEEN TILANTEESEEN.OIKEASTI NÄILLÄ SIVUILLA ON PALJON NAIMISISSA OLEVIA MIEHIÄ, JOTKA ETSIVÄT SEURAA.JA MYÖS TAUTEJA LEVITTÄVIÄ MIEHIÄ!!
USKON, ETTÄ OLI JÄRKYTYS LÖYTÄÄ MIEHENSÄ SIVUILTA. EN USKO MIEHESI SIITÄ MIHINKÄÄN MUUTTUVAN.LUVATAAN TOISTA JA TEHDÄÄN TOISTA!MYÖS NÄIHIN SIVUIHIN TULEE RIIPPUVUUS, OLEN SEN HUOMANNUT,SAIRAUS MUIDEN MUKANA.JOTEN ROHKEASTI VAAN ETEENPÄIN JA VOIMIA SINULLE!
Mieheni oli laittanut mac.comiin profiilinsa ja tavannut kahta netti naistansa. Hän itse kertoi koko jutun ja todisteeksi vaadin että sain lukea, että asia oli totta. Minua loukkaa kun hän oli käynyt näiden kanssa mm. Tuurissa, messuilla Jyväskylässä ja syömässä ympäriinsä. Mieheni väittää ettei muuta tapahtunut, mutta en voi uskoa enkä luota häneen enää. Näille deiteille laitoin viestin, että ei tarvitse enää tarjota itseään, ja sieltähän tuli tekstiä. Ihmettelen miksi joku mielisairaanhoitajakin etsii netistä miestä,eikö hän uskalla näyttäytyä ihmisten ilmoilla esim. tanssipaikoilla seuraa saadekseen, mutta ei kun nettiin vaan ja rikkomaan kaikki toisen unelmat. Anteeksi voin antaa mutta koskaan en unohda.