Korkeintaan kärsimään lisää.
Kärsimys/kärsiminen vie sinua mihinkään.
Anonyymi-ap
14119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Siksi jatkan elämääni toisaalla. Mukavammat työtehtävät tuo iloa arkeenkin niin jaksaa paremmin panostaa kotonakin. Oma suhde eheytyy takaisin uomilleen. Kunhan et ole raskaana ihmisenä enää maisemissa utelemassa ja juoruamassa. Jatkuvasti kiinnostaa mun tekeminen ja oleminen. Ärsyttävää.
Jatkoa edelliseen. Mulla on kaikki hyvin anna mun olla
Kukaan ei tiedä kuka olet, niin turha tuollaisia kirjoitella.
Täällä tuntuu olevan ihan normaalia kärsiä siinä ajatuskuplassa että sinut torjuneet ihmiset haluaisivat olla missään tekemisissä vaikka ovat suoraan sanoneet että ei kiinnosta tai muutoin ilmaisseet epäkiinnostuksen oksettavaa roikkumista.sitten on me joiden rakas on ulottumattomissa hetken mutta vain hetken.terveisiä vhl j rakastan aina täällä kaikki hyvin
Aloittajan ystävällinen huomautus.
Ei ollut tarkoitus tehdä ketjua, missä te purnaatte ja siten lisäätte omaa kärsimystänne.
Jos haluatte eroon kärsimyksestä, niin kertokaa vitsejä, hienoja tarinoita vaikka päästä keksittyjä, naurakaa, iloitkaa, olkaa aina happy.
Korkeintaan kärsimään lisää.
Kärsimys kasvattaa ihmistä. Ihminen joka kärsinyt elämässään ymmärtää monesti pienten asioiden kauneuden eikä pidä kaikkea itsestään selvyytenä. Vaikka elämässä olisi kokenut kovia. Jos sen kääntää vahvuudeksi siitä voi ammentaa älyttömästi voimaa ja viisautta.
Se pitää osata kääntää, eikä jäädä kärsimykseen vellomaan.
Jotkut pystyy siihen jotkut ei. Ne jäävät sitten katkeruuden kierteeseen. Se on ihmisen perusluonteesta kiinni. Haluaako elää onnetonnetona lopun ikää vaan taistella onnensa edestä. Kärsimyksen määrä on vakio. Sitä tulee aina. Kuinka sen handlaat ja käsittelet onkin sitten eri juttu. Jokaisella mahdollista valita lopulta se tie mitä lähtee kulkemaan.
Ei voi olla ikuista onnea, jos välillä ei olisi huonoja päiviä. Kuten sanoit käsitteletkö asiat niin ettei se haittaa, vai jäätkö kiinni siihen huonoon.
Tuntuu joskus niin vaikealta, kun näen ympäristössä vaikkapa onnellisen pariskunnan, iloisen leikkivän lapsen, tai hymyilevän vanhuksen. Näen sen kaiken kauneuden ja kyyneleet kihoaa silmiin. Tai että joku sanoo jotain nättiä, niin meinaan purskahtaa itkuun. Ehkä tähän löytyy joskus balanssi. Mutta kuormitun yhtä lailla hyvistä, kuin huonoistakin asioista. Ja sitten tuntuu siltä, että olen jotenkin liian erilainen tai ehkä jopa väärässä muotissa valettu. Jotenkin alkaa olla väsynyt tähän maailmaan, kaikki tuntuu melko tuskalliselta.
Niin sinä vellot kärsimyksessä. näkisit asiat uudessa valossa.
Kuten esimerkiksi ihana onnellinen pariskunta, söpö leikkivä lapsi, hymyilevälle vanhukselle voi käydä sanomassa hyvää päivää. joku sanoo nättiä, niin näytä ulospäin miten reakoit.
Innostu, hymyile.
Ei siinä ole mitään tavoitetta kyllä ei. Saa olla kärsivällinen. eikun kärsijä tai no....
Juuri näin se on. Aivan liian kauan tuhlasin kärsimiseen, voi sanoa että lähes alusta asti.Olen kiitollinen että viimein ymmärsin lopettaa sen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan😊👍💩
Hyvä, hyvä sinulle.