SUL rahat loppu

halvempaa mennä linja-autolla.

juoksun pitääkin olla kallista, saadaan rupusakki karsittua pois. Sanoo eräskin premium.

Susi-Kalle hiihti Kuntivaarasta Kuusamontien varteen, ajeli linjuriautolla Ouhlun kautta Hellsinkiin ja pääsi Malmilla koneeseen kohti Tatraa.

Loppu onkin maamme kunniakasta urheiluhistoriaa.

Nykysukupolvi ei kykene muuhun kuin kuseskelemaan Susi-Kallen patsaanjuurelle valomerkin jälkeen, piripäissään.

Sul voisi pitää sinivalkosta kapakkaa lentoasemalla.
Aina jano reissulla.
Siitä saa varoja maajoukkueelle.

toimiston näkökulmasta ollaan tyytyväisiä kunhan ei viinereistä leikata.

Pikajuoksijat rennon olosia

Juoskaa viesti liikuntamyllyssä

Mitä sitten? Itse minäkin olen ihan kaikki kisamatkani, varusteeni, osallistumismaksuni ym maksanut kaikissa harrastamissani lajeissa. Miksi jonkun muun pitäisi ne maksaa?

NOLLA MITSKUA!

HS.FI:
Emma Tainio kritisoi tapaa, jolla yleisurheilun maajoukkuetoimintaa karsittiin.

PIKAJUOKSIJA Emma Tainio kritisoi Suomen urheiluliittoa (Sul) vanhan, laajempipohjaisen maajoukkueohjelman lakkauttamisesta.

”Emme voi puhua aikuisten naisten maajoukkueryhmästä, jos nimettynä on lajissaan vain yksi urheilija. Niin harva pääsee nyt mukaan, ettei meillä ole mitään struktuuria. Meillä on urheilijoita, jotka edustavat Suomea arvokisoissa, mutteivät kuulu mihinkään valmennusryhmään”, Tainio sanoo.

Aiemmassa maajoukkueohjelmassa oli lajikohtaisia eroja. Tainion edustamassa pikajuoksussa se sisälsi leirityksiä kotimaassa ja yhteisesti järjestetyn ulkomaanleirin. Maajoukkueen puolesta järjestettiin testejä, annettiin tietoa tulevista kisoista ja piirrettiin suunnitelmaa naisten viestijoukkueen kaudesta.

”Ylipäänsä meillä oli runko, kuinka pikaviestijoukkue eteni kohti kesän tavoitettaan. Nyt tieto on kymmenennen käden varassa, että mitä tehdään, jos tehdään”, Tainio kommentoi.

TAINIO ei peräänkuuluta Sulilta niinkään taloudellista tukea, koska on hyväksynyt niukkuuden.

”Fakta on, että yksilöurheilu on Suomessa enemmistölle valinta köyhyydestä. Pähkähullua. Tällä ei elä”, Tainio sanoo.

”Maajoukkueohjelman poistaminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, ettei meillä ole edes yhteisöä. Olemme puurtamisen ja oman onnemme nojassa. Ei ole tahoa, johon kuulumme. Kukaan ei kysy peräämme. Ollaan vain ja tehdään. Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Jos ei mene, they don’t care.”