kärsin pienestä ongelmasta, tai liekkö tuo enää niin pieni, mutta kuitenkin.
Aina, siis joka pirun kerta, kun kiinnitän enempi huomiota mieheen, joka olisi sellainen jonka kanssa voisi vaikka elää pidemmänkin aikaa, huomaan, että tämä mies on varattu, yleensä namisissa ja lapsia omistava, mua reilusti vanhempi. En tajua mikä mua vaivaa, ja vielä vähempi tiedän mit tekisin tälle ongelmalle.
Luin jostakin, että se on luokiteltu sairaudeksi ja se sairaus on Donna Juanita Cleptomanica, en aina haluaisi huomata, että mies on varattu, kun synkkaa hyvin mutta mihin se kissa karvoistaan pääsee?
sukulaisetkin jo vitsailevat, et tuollahan sulle olis sopiva mies, kun näkyy kulkevan kolmen lapsen ja vaimon kanssa, ja näyttää reilu kolmekymppiseltä.
todella rasittavaa
-pliis, vastatkaa...
Aina, siis joka pirun kerta, kun kiinnitän enempi huomiota mieheen, joka olisi sellainen jonka kanssa voisi vaikka elää pidemmänkin aikaa, huomaan, että tämä mies on varattu, yleensä namisissa ja lapsia omistava, mua reilusti vanhempi. En tajua mikä mua vaivaa, ja vielä vähempi tiedän mit tekisin tälle ongelmalle.
Luin jostakin, että se on luokiteltu sairaudeksi ja se sairaus on Donna Juanita Cleptomanica, en aina haluaisi huomata, että mies on varattu, kun synkkaa hyvin mutta mihin se kissa karvoistaan pääsee?
sukulaisetkin jo vitsailevat, et tuollahan sulle olis sopiva mies, kun näkyy kulkevan kolmen lapsen ja vaimon kanssa, ja näyttää reilu kolmekymppiseltä.
todella rasittavaa
-pliis, vastatkaa...
Vastaukset 15
Vanhimmat
hei mistä luit siitä sairausluokittelusta? mitä muuta jäi mieleen siitä? kuulostaa tosi kiinnostavalta ja mulle tosi tutulta. voi olla sitoutumisen pelkoakin.
en muista mikä lehti se oli, mutta siinä oli just sitä, kun joillakin naisilla alkaa heti mies-mittari piipittää, kun näkevät vastaan tulevan miehn sormessa sormuksen, käsipuolessa naisen, tai kädessä roikkumassa pienokainen, ja se luokitellaan sairaudeksi. Jos tarkkaan miettii, niin enempi se sairaus on naisen korvien välissä. Kerro tarkemmin kokemuksias
olen seurustellut muutaman kerran pitkään naimisissa olevan miehen kanssa. kaikki olleet mua vanhempia.
se cleptomanica viittaa kai ns. varasteluun, tahalliseen/tahattomaan? ehkä omista kokemuksista johtuen en halua tai voi vielä sitoutua, siks ehkä naimisissa olevat on tavallaan turvallinen vaihtoehto? epäilemättä voi olla jotain vikaa ns. korvien välissä (=syynä ehkä kokemukset alkoholisti-isästä ja epämääräisestä perhe-elämästä jne.) voihan se olla vaikka jotain vanhemman miehen/isän/auktoriteetin kaipuuta.
mutta, kuten sanoit: mihinkäs se kissa karvoistaan pääsisi ;-) hankalaa se ainakin on. ja kun se nyt vaan on niin mulla ett 20 eli omanikäiset miehet ei oo useinkaan musta ns. miehiä vaan pojuja. aikuiset miehet on paljon kiinnostavampia.
Joo..mulla on aivan sama ongelma kanssa..olen kautta aikojen aina ihastunut kunnolla ja tosissaan itseäni vanhempiin miehiin 20 , muttei nyt liian vanhoihin tietenkään. Yleensä ovatkin osoittautuneet varatuiksi, ja se jollain sairaalla tavalla saa ihastumaan vielä enemmän, koska rupean elättelemään toivoa että koska tuo mies saa tuon naisenkin noin onneliseksi, niin miksei itsenikin..ja nämä miehet nyt vaan sattuu iskemään miesmakuuni.
Ja erityisesti nyt lähiaikoina tämä miesmaku on nyt lopullisesti hurahtanut vain "vanhempiin miehiin".. varsinkin oman ikäiset miehet näyttävät ja tuntuvat poikasilta ja eivät sytytä millään tavalla, vaikka olisivatkin kuin komeita ja symppiksiä luonteeltaan niin ei iske..jokin "miehen charmi" puuttuu, joka just saa pään kääntymään.. lisäksi jopa paria vuotta vanhemmat miehet ovat kanssa alkaneet tuntua " teini pojilta", tässä yleensä tekee luonne ja elämän arvot, jotka ovat huiman teinipoikamaisia.
sama ongelma, et oma ikäset tuntuu ihan kakaroilta (niin ne kyllä ovatkin)
enkä pärjää sellasten kersojen kanssa, paras ystvänikin (nainen) on 38 vuotias...
Kersojapa hyvinkin ihan kokonaisuudessaan ne oman ikäiset (olen siis samanikäinen kuin sinä)..
Sekin vielä et näillä vanhemmilla miehillä plussana muutenki, kun identiteettikriisit yms, mitä keskenkasvusilla nyt kaikkea onkaan ni takanapäin..ja yleensä parisuhteen arvot kohallaan, eikä tarvetta enää lähteä riehumaan, sen sijaan romanttinen illallinen hienossa ravintolassa käytöstapojen kera on sitä juhlimista, mikä taas teinimeiningillä olisi kirjaimellisesti riehumista..
on todella rasittavaa katsella baarissa nuoria "miehiä", jotka huutelevat toisille ja vittuilevat, oksentelevat pöydille ja muutejkin sikailevat, kun taas vanhemmat miehet ottavat nätisti, ja ovat humalatilastaan huolimatta kohteliaita ja huomaavaisia.
meidän ikäisen jätkän käsitys romanttisesta illallisesta: salamipizza ja sixpack kaljaa, jatkot lähimmässä räkälässä.
No niinpä! Eihän siinä tietty mitään et sillon tällöin näitä drinksu baari-iltoja ja siellä riehumista yhdessä tai kaivereitten kans..mutta just tuo olikin mun pointti että pitää osata erottaa käsitykset romanttisesta illasta yhdessä baari-illasta, ja se että koti-illat tai joku muu aktiviteetti _kahdestaan_ tulee olla aina ykkösenä,kuin baari ja miehen kavereitten kanssa turha hengailu ja sikailu sen sijasta..siihen tarvitaankin paljon henkistä kasvua, ennenkuin tämän eron tajuaa..eikä tämä siis onnistukkaan keskenkasvuiselta jätkältä noin vain..MIES siihen tarvitaan ;P!
on se vaan niin että kyllähän nuorten neitojen suosiossa on mukava paistatella, ja kokeillakin..mutta kyllä se kokeneempi ja nainen on loppupeleissä paras..;)
Myös muu elämän kokeminen, siinä tulee monesti yhteentörmäyksiä.
Ja myönnettäköön...olen itse nuorekas 40v. mies..ja ehkä rauhallisin kaveriporukastani..he bailaavat kyllä melkein niinkuin parikymppisenäkin..ja pubeissa istutaan...
kyllä minäkin nuorena jaksoin vaimoon panostaa enemmän..ja tuli kuunneltua mistä se tykkää ja miten...ja yrittää viihdyttää sitä..tässä iässä ne hommat on jo tehty..ja lapset isompia.. kiinnostaa enemmänkin paneutua kavereihin ja harrastuksiin.
en minä enää jaksaisi uuden naisen uusia kiukutteluja,hellittelyä aina silloin kun nainen sitä juuri sillä hetkellä tarvitsee...tehdä kaikesta niin romanttista yms.
kyllä monelta mieheltä katkeaa pinna nopeasti jos samat asiat joutuu käymään uudestaan läpi ja tekemään uuden nuoren naisen kanssa.
ei sitä enää tällä iällä jaksa loputtomiin.valitettavasti, tässä totuus monen miehen suusta.
niin...ja niinkuin joku tuossa ketjussa jo mainitsikin että ei välttämättä sen nuoren miehen ja vanhemman miehen ajattelussa ja käytöksessä ole niin suuria eroja,pitää kyllä paikkansa...tämän olen nähneenä useasti todistanut.
Tottakai naiset kilpailevat keskenään miehestä, jota voi pitää tossun alla. Nämä tossukat alkavat kuitenkin olla harvinaisuuksia.
teille tytöille...teksteistä päätellen olen teitä jonkun verran vanhempi...
suhteita vanhempiin miehiin ym vastaaviin joista puhuitte on riittäynt...tilanne suunnileen samantuntuinen kuin teillä...
mutta unohtakaa nuo höpinät yleiskuvitteellisista vanhemmat miehet arvostavat koti-iltoja mieluummin...eivät "riehu" baareissa ymym..
..niin ja siitä identiteetistä..ei ne kaikki vanhemmat miehetkään aina tiedä niin tarkkaan mitä elämältä haluaa..ja millaisena itteään pitää...
vanhemmat naimisissa olevat miehet eivät koskaan tule olemaan välttämättä yhtä "ihania" suhteissanne teidän kanssa, niinkuin ajattelette heidän olevan vaimojensa kanssa..ja heitä kohtaan..
Vaikka muuten ikäasia ei kohtaisi..keskusteluissa tai missään muussa...jossain vaiheessa se kohtaa jollain tavalla....
mm. lasten hankinnassa...uusi miehesi ei välttämättä ikinä tule olemaan isoisä teidän lapsillenne...ette vanhene yhdessä..
nuoret miehet kestävät paremmin naisellisia kiukutuksia...vanhemmat ovat niitä jo kuunnelleet tarpeeksi.
Monissa perheissä mies ei ole saattanut joutua tekemään vaikka tiettyjä kotihommia..ja heillä homma on pelannut vaimonsa kansa hyvin...turha sinuin on ruveta vaatimaan siinä vaiheessa...tai saahan sitä...mutta epämiellyttävää..riitaa tulee helposti.
niin ja miettikää sitäkin nuoret tytöt...vanhemmilla miehillä on myös vahvemmat mielipiteet ja vakaumukset asioista..elämän varrelta ja kasvamisen myötä tulleet....
ei ne jaksa pikku ininöitä välttämättä kuunnella...ja saattavat sanoa sen kovastikin ja erittäin suoraan.
Mihin ette välttämättä ole tottuneet..
alussa kaikki aina voi näyttää "ihanalta " jne...
mutta kyllä se arki eteen tulee...
ja monen ihmisen murheet ja lapsipuolet ja exät.
Erittäin syvällä kokemuksella sanon.
jos kerran olet sen verran kokeneempi, niin miksi vaivauduit vastaamaan näihin "tyttöjen höpinöihin"?
Paasaa vaan niitä saarnojas ukolles ja penskoilles, älä meille
ja luulot...
samanlainen olin teidän iässänne...
olisin myös murrkuikäisenä pitänyt tätä "paasaamisena"..:)meitä vanhempia naisia kuin miehiäkin huvittaa noi teidän jutut..mutta ikä ja kokemus opettaa :)
oha tuo hassua...pikkuflikkojen höpinää...
sit näätte ku aikuisiks kasvatte..
ettei maailma ole stereotypioiden kaltainen...