"Suru-uutisia"

Anonyymi-ap

Tuon tuostakin saamme lukea jonkun julkimoa koskettaneen suru-uutisen. Kaikki murheet pitää kertoa somessa, jokaisen pitää tieto saada.
Uutisen myötätuntoinen lukija ei aina saa tietoa rakkaan omaisen lähdöstä, sillä usein "perheenjäsen" ei ole ihminen.
Nyt erästä rallisankaria on kohdannut suuri murhe: koira kuoli.
Se ei ole ensimmäinen tämän sortin uutinen, ja siksi suhtaudun yleensä arvellen median tiedotuksiin. Nykyisin pitää olla kaikki niin traagista ja voimia kysyvää. Kun koira on 15-vuotis, käy monesti niin, että omistaja valitsee koiralle lähtöhetken, ei sitä ruveta enää pitkään odottelemaan.
Ja sitten someen!
Kaikki on kaupan.

43

813

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onko sinulla ollut koira tai kissa ?

      • Anonyymi

        Ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei.

        Minulla on ja surin sen kuolemaa. Se oli ystäväni.
        Kun olin apea, se tuli viereeni, painoi kuononsa polveani vasten ja tassulla
        taputteli minua. Teimme sen kanssa iloisia lenkkejä.
        Telkkariakin katsoimme. Se piti vain tietyistä ohjelmista,
        oli korvat höröllään. Muitten aikana se nukkuin välinpitämättömänä.
        Koira ymmärtää ihmisen tunteista joskus enemmän kuin toinen ihminen.
        Se lohduttaa omalla tavallaan.
        Ymmärsin tietenkin, että se on eläin, mutta silti se oli ystäväni.
        Kissat ovat myös ihania, mutta "oman tiensä kulkijoita".
        Ne tulevat harvoin luo.


      • Anonyymi

        😋😍😋😍😋😍😋😍😋

        🔞 ­­­N­­­y­m­­­f­­o­­m­a­­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17860661K

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Eikös nykyään sanota, että jokainen meistä kirjoittaa eläessään omaa tarinaansa ?
      Ja silloin tarinasta pitää tietysti saada "myyvä", draamaa kehiin..))
      Somessahan se onnistuu mitä parhaiten.
      Siitäkin on taidettu puhua pitkään, että nuoret parit eivät enää hanki lapsia vaan koiria. Eikä yksi koira per talous riitä, useampia niitä täytyy olla.

      Olen itsekin eläinrakas, mutta rakkaudesta eläimiin en enää hanki kissa enkä koiraa.
      Sehän voisi jäädä vaille emäntää, jos vanhaksi eläisi, enkä itsekään kestäisi menetyksen tuskaa.
      Suru-uutista tuskin julkaisisin, koska sen verran minua rassaa nämä nykykäytännöt: se rahamäärä ja huolenpito, mikä lemmikkeihin upotetaan: uima-allas, oma fyssari - kuulin viimeksi. Samaan aikaan kun "maailman lapset" elävät vailla ravintoa ja muita elämisen edellytyksiä. Niin että huono emäntä olisin, nykystandardeilla mitaten...
      demeter1

      • Anonyymi

        Onet tervehenkinen, kun sanot olevasi koiran emäntä, et äiti, mami tai sitä vastaava vanhempi. Olen kuullut jonkun sanovan itseään lapsensa koiran mummoksi! Koiralla on koiraemo ja siittäjä. Koirille on luotu luonnottomia tarpeita, kuten vaatteita ja terapioita. Iso bisnes siinä tahkoaa rahaa usein yksinäisten ihmisten kustannuksella. Koira korvaa ihmissuhteita ja jopa lapsia. Koirien ruokajonojakin on ja kai sossu antaa rahaa. Monasti toimeentulotukes nauttivien perheissä on parikin tosi isoa koiraa, jotka syövät paljon, pitää käydä eläinlääkärissä jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onet tervehenkinen, kun sanot olevasi koiran emäntä, et äiti, mami tai sitä vastaava vanhempi. Olen kuullut jonkun sanovan itseään lapsensa koiran mummoksi! Koiralla on koiraemo ja siittäjä. Koirille on luotu luonnottomia tarpeita, kuten vaatteita ja terapioita. Iso bisnes siinä tahkoaa rahaa usein yksinäisten ihmisten kustannuksella. Koira korvaa ihmissuhteita ja jopa lapsia. Koirien ruokajonojakin on ja kai sossu antaa rahaa. Monasti toimeentulotukes nauttivien perheissä on parikin tosi isoa koiraa, jotka syövät paljon, pitää käydä eläinlääkärissä jne.

        Noin se menee, Ano 14.29. Tämänpäivän "köyhät" omistavat yleensä koiran ja sille täytyy tietysti suoda se, mitä muillakin on. Tasa-arvo sielläkin.

        Vielä enemmän paheksun sitä, että lemmikki otetaan hetken mielijohteesta eikä ajatella sitoutumista eikä vastuuta eläimestä. Kymmenen tuntiakin joutuvat lemmikit viettämään yksinään vaikka jossakin kerrostalossa. Lihovat liikunnan puutteesta, saavat diabeteksen ja muita elintasosairauksia...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onet tervehenkinen, kun sanot olevasi koiran emäntä, et äiti, mami tai sitä vastaava vanhempi. Olen kuullut jonkun sanovan itseään lapsensa koiran mummoksi! Koiralla on koiraemo ja siittäjä. Koirille on luotu luonnottomia tarpeita, kuten vaatteita ja terapioita. Iso bisnes siinä tahkoaa rahaa usein yksinäisten ihmisten kustannuksella. Koira korvaa ihmissuhteita ja jopa lapsia. Koirien ruokajonojakin on ja kai sossu antaa rahaa. Monasti toimeentulotukes nauttivien perheissä on parikin tosi isoa koiraa, jotka syövät paljon, pitää käydä eläinlääkärissä jne.

        "lapsensa koiran mummu"

        Minä olen juuri tuota ja tuolla nimellä koira tunnistaa minut. Nimitykseni koiralle tuli luonnostaan, koska olen perheen lapsille myös mummu.

        esim. Koiralle, kun sanotaan, että "mene mummun luo", niin koira tietää kenen luo pitää mennä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "lapsensa koiran mummu"

        Minä olen juuri tuota ja tuolla nimellä koira tunnistaa minut. Nimitykseni koiralle tuli luonnostaan, koska olen perheen lapsille myös mummu.

        esim. Koiralle, kun sanotaan, että "mene mummun luo", niin koira tietää kenen luo pitää mennä.

        Minä olen tyttäreni kissan mummi.
        Eihän se tyttäreni, kissan mamma, sitä kissaa synnyttänyt ole, mutta se on hänen adoptiolapsensa.


      • Miksi pitää verrata maailman nälkäänäkeviä lapsia suomalaiseen keskiverto perheeseen johon kuuluu koira. Jos hankkii koiran on sen terveydestä huolehdittava tarvittaessa mm. fysioterapialla.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Miksi pitää verrata maailman nälkäänäkeviä lapsia suomalaiseen keskiverto perheeseen johon kuuluu koira. Jos hankkii koiran on sen terveydestä huolehdittava tarvittaessa mm. fysioterapialla.

        Voi verrata vaikka suomalaisia vanhuksia, kotka ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja terapiaa ainakaan julkisella puolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi verrata vaikka suomalaisia vanhuksia, kotka ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja terapiaa ainakaan julkisella puolella.

        En ole tärmännyt ikärasismiin julkisen puolen terveydenhoidossa. Meitä on hoidettu nokkimisjärjestyksessä, eihän me eturiviin ikään tyrkytäkkään on se joki roti oltava

        korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onet tervehenkinen, kun sanot olevasi koiran emäntä, et äiti, mami tai sitä vastaava vanhempi. Olen kuullut jonkun sanovan itseään lapsensa koiran mummoksi! Koiralla on koiraemo ja siittäjä. Koirille on luotu luonnottomia tarpeita, kuten vaatteita ja terapioita. Iso bisnes siinä tahkoaa rahaa usein yksinäisten ihmisten kustannuksella. Koira korvaa ihmissuhteita ja jopa lapsia. Koirien ruokajonojakin on ja kai sossu antaa rahaa. Monasti toimeentulotukes nauttivien perheissä on parikin tosi isoa koiraa, jotka syövät paljon, pitää käydä eläinlääkärissä jne.

        Ihmettelen minäkin, miten työttömillä ja rahattomilla on varaa kotieläimeen.Ja tupakkaan.


    • Anonyymi
    • Mietin, jos esikoiseni koiralle olisi opetettu esim. että esikoisen vaimo on emäntä ja esikoinen isäntä. Mikä on minun nimi, jolla koira minut tunnistaisi?

      • Anonyymi

        Ehkä teillä on sellainen tilanne, että koiran ei tarvitse sinua tunnistaa.


      • Anonyymi

        Ainakin meillä lapsenlapset kutsuu minua mummiksi ja samaa nimitustä käytetään lapsen perheen koirankin kanssa. Koirahan on siellä ikäänkuin adoptiolapsi.


      • Anonyymi

        Koira tuntee sinut sillä "nimellä" millä esikoisesi, miniäsi ja muut sinua kutsuvat.
        Nimen tarkoitusta koira ei ymmärrä. Ymmärtää kenelle se kuuluu, kun sitä tarpeeksi usein mainitaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koira tuntee sinut sillä "nimellä" millä esikoisesi, miniäsi ja muut sinua kutsuvat.
        Nimen tarkoitusta koira ei ymmärrä. Ymmärtää kenelle se kuuluu, kun sitä tarpeeksi usein mainitaan.

        Huomenta@

        Niinpä poikani ovat ikänsä kutsuneet minua nimelläni. Joskus toki myös äitinä.
        Nimelläni yleensä minua kutsutaan.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Huomenta@

        Niinpä poikani ovat ikänsä kutsuneet minua nimelläni. Joskus toki myös äitinä.
        Nimelläni yleensä minua kutsutaan.

        Yleisesti kuitenkin vanhempia ja isovanhempia kutsutaan muilla nimillä, kuin kasteessa saadulla etunimellä.

        Silloin, kun lapseni odotti lasta (tai kahta hän odotti), niin hän kysyi minulta millä nimellä haluan, että minua aletaan kutsumaan? Vastasin, että ihan sama minulle ja mummu minusta sitten tuli heidän suussaan.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Huomenta@

        Niinpä poikani ovat ikänsä kutsuneet minua nimelläni. Joskus toki myös äitinä.
        Nimelläni yleensä minua kutsutaan.

        Jotkut haluaa kaveerata lastensa kanssa, ei olla selkeästi vanhempia, äiti ja isä, Kyllä pieni lapsi oppii sanomaan äidiksi ja haluaa sanoa äiti, jos äiti itse sen OIKEAN nimityksen ja roolin itselleen ottaa, puhuu itsestään äitinä. Ihmisellä on vain yksi äiti, olisin todella surullinen ja loukattu, jos lapseni kutsuisivat minua etunimellä. Ovat jo 50- kymppisiä, aina sanovat ÄITI , lapsenlapsille olen mummi. Äiti on maailman kaunein sana ja kunnianimitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut haluaa kaveerata lastensa kanssa, ei olla selkeästi vanhempia, äiti ja isä, Kyllä pieni lapsi oppii sanomaan äidiksi ja haluaa sanoa äiti, jos äiti itse sen OIKEAN nimityksen ja roolin itselleen ottaa, puhuu itsestään äitinä. Ihmisellä on vain yksi äiti, olisin todella surullinen ja loukattu, jos lapseni kutsuisivat minua etunimellä. Ovat jo 50- kymppisiä, aina sanovat ÄITI , lapsenlapsille olen mummi. Äiti on maailman kaunein sana ja kunnianimitys.

        Mikä ihmeen kunnianimitys ? Onko lapsettomat kunniattomia ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut haluaa kaveerata lastensa kanssa, ei olla selkeästi vanhempia, äiti ja isä, Kyllä pieni lapsi oppii sanomaan äidiksi ja haluaa sanoa äiti, jos äiti itse sen OIKEAN nimityksen ja roolin itselleen ottaa, puhuu itsestään äitinä. Ihmisellä on vain yksi äiti, olisin todella surullinen ja loukattu, jos lapseni kutsuisivat minua etunimellä. Ovat jo 50- kymppisiä, aina sanovat ÄITI , lapsenlapsille olen mummi. Äiti on maailman kaunein sana ja kunnianimitys.

        Mikä ihmeen kunnianimitys sana äiti on?

        Kuka sen moiseksi on määritellyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ihmeen kunnianimitys sana äiti on?

        Kuka sen moiseksi on määritellyt?

        Verrataanko täällä nyt perheenjäseniä? Onko aloituksen maimitsema koira ja äiti verrannolliset keskenään?
        Koira on viime vuosina usein nostettu tasavertaiseksi perheenjäseneksi, jonka elämä ja kuolema on yhtä suuri tapahtuma kuin muidenkin perheessä.
        Ilmeisesti myös äidin asema on mietinnässä. Millä nimityksellä häntä olisi kutsuttava? Tunnistaako äiti nimityksen, entä koira? Oppivatko ne tietämään, kumpaa kutsutaan ja millä nimellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut haluaa kaveerata lastensa kanssa, ei olla selkeästi vanhempia, äiti ja isä, Kyllä pieni lapsi oppii sanomaan äidiksi ja haluaa sanoa äiti, jos äiti itse sen OIKEAN nimityksen ja roolin itselleen ottaa, puhuu itsestään äitinä. Ihmisellä on vain yksi äiti, olisin todella surullinen ja loukattu, jos lapseni kutsuisivat minua etunimellä. Ovat jo 50- kymppisiä, aina sanovat ÄITI , lapsenlapsille olen mummi. Äiti on maailman kaunein sana ja kunnianimitys.

        Olet siis ollut kotiäiti.

        Minun poikani olivat päivisin hoidossa, ulkopuolisille en ollut äiti. Pojat olivat pienestä alkaen päivähoidossa mummilassa tai päiväkodissa.

        Mummi kutsui minua nimellä, minä häntä mummina. Joten pojat oppivat sanomaan Liisa-mummi tai Hilppa-mummi.

        Luonnollisesti kun lapseni esittelevät minut uudelle tuttavuudelle he sanovat
        äitini ja nimeni.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olet siis ollut kotiäiti.

        Minun poikani olivat päivisin hoidossa, ulkopuolisille en ollut äiti. Pojat olivat pienestä alkaen päivähoidossa mummilassa tai päiväkodissa.

        Mummi kutsui minua nimellä, minä häntä mummina. Joten pojat oppivat sanomaan Liisa-mummi tai Hilppa-mummi.

        Luonnollisesti kun lapseni esittelevät minut uudelle tuttavuudelle he sanovat
        äitini ja nimeni.

        En epäillyt sinun auktoriteettiasi ja asemaasi. Puheenvuoroni on yleisellä tasolla, koska aloitus käsitteli nimenomaan nykyistä virtausta, joissa lemmikkieläin mielletään yhtä tärkeäksi kuin omaiset.
        Koska itselläni ei ole lemmikkejä, korviani riipii aina, kun perheen emäntä on koirallekin "äiti".
        Muistan takavuosina, että nimityksenä usein oli "matte". Mistä se kutsumisnimi olikaan peräisin?


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olet siis ollut kotiäiti.

        Minun poikani olivat päivisin hoidossa, ulkopuolisille en ollut äiti. Pojat olivat pienestä alkaen päivähoidossa mummilassa tai päiväkodissa.

        Mummi kutsui minua nimellä, minä häntä mummina. Joten pojat oppivat sanomaan Liisa-mummi tai Hilppa-mummi.

        Luonnollisesti kun lapseni esittelevät minut uudelle tuttavuudelle he sanovat
        äitini ja nimeni.

        Olen käynyt töissä ja lapset olivat päivähoidossa.Ihan älyttömiä vetoja sinulla! Vsinko kotiäitiä lapset sanovat äidiksi? Lapset kutsuivat ja kutsuvat minua äidiksi aina ja kaikkialla.En minäkään tietenkään ollut muille kuin omille lapsilleni äiti, vaan täti, rouva jne. Totta kai mummot on lapsenlapsille mummoja ja nimeltä kutsuvat lastenlapsiaan.
        Olisi järkyttävää, jos kelpaisin äidiksi vain esittelytilanteissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen käynyt töissä ja lapset olivat päivähoidossa.Ihan älyttömiä vetoja sinulla! Vsinko kotiäitiä lapset sanovat äidiksi? Lapset kutsuivat ja kutsuvat minua äidiksi aina ja kaikkialla.En minäkään tietenkään ollut muille kuin omille lapsilleni äiti, vaan täti, rouva jne. Totta kai mummot on lapsenlapsille mummoja ja nimeltä kutsuvat lastenlapsiaan.
        Olisi järkyttävää, jos kelpaisin äidiksi vain esittelytilanteissa.

        Sanopas äiti muuta., hirveeltähän tuo kuullostaa 😊.

        Kuopus soitti juuri, hän tulee mamin luo huomenna.
        Meillä onkin paljon yhteistä tekemistä viikonlopulle. Vesipumpun järveen laitto, vene maista laiturin viereen. Laituri tikkaat paikoilleen, grillausta jne.jne.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Sanopas äiti muuta., hirveeltähän tuo kuullostaa 😊.

        Kuopus soitti juuri, hän tulee mamin luo huomenna.
        Meillä onkin paljon yhteistä tekemistä viikonlopulle. Vesipumpun järveen laitto, vene maista laiturin viereen. Laituri tikkaat paikoilleen, grillausta jne.jne.

        Kainuussa onkin tapana sanoa äitiä mamiksi🤣🤣🤣🤣
        Mihinkäs se kuopus nyt etunimesi unohti, juurihan väitit että lapsesi puhuttelee sinua etunimellä?
        Jopas onkin mahtavia mami-kuopus hommia teillä, ihan kannattaa palstoilla kuuluttaa. Mummoksi et ole vaan päässyt, meidänikäisten lastenlapset vasta rivakoita ja komeita nuorukaisia ja upeita auttavaisia nuoria naisia ovat!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kainuussa onkin tapana sanoa äitiä mamiksi🤣🤣🤣🤣
        Mihinkäs se kuopus nyt etunimesi unohti, juurihan väitit että lapsesi puhuttelee sinua etunimellä?
        Jopas onkin mahtavia mami-kuopus hommia teillä, ihan kannattaa palstoilla kuuluttaa. Mummoksi et ole vaan päässyt, meidänikäisten lastenlapset vasta rivakoita ja komeita nuorukaisia ja upeita auttavaisia nuoria naisia ovat!

        Kainuun tapako? minähän kirjoitin mami sanan ei suinkaan kuopus🤣
        Kuopus onkin rivakka, nostaa painoja ja kuten hän itse sanoi nostaa minut helposti ylös jos kaadun. Eikä ole lapsenlapsi vaan lapseni.

        korppis


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olet siis ollut kotiäiti.

        Minun poikani olivat päivisin hoidossa, ulkopuolisille en ollut äiti. Pojat olivat pienestä alkaen päivähoidossa mummilassa tai päiväkodissa.

        Mummi kutsui minua nimellä, minä häntä mummina. Joten pojat oppivat sanomaan Liisa-mummi tai Hilppa-mummi.

        Luonnollisesti kun lapseni esittelevät minut uudelle tuttavuudelle he sanovat
        äitini ja nimeni.

        Itse en oikeastaan ole edes ajatellut tuota äiti sanaa erityisemmin Lapset kutsuvat äidiksi joten ihan luonnollinen ilmiö. Mutta ei minua haittaisi vaikka sanoisivat nimeltäkin, joten itse en pidä äiti sanaa mitenkään erikoisena kunnianosoituksena , itsehän ne on hankittu ja kasvatettu . Ja lasten vanhempia on tuhansittain tässä maassa jokaisella omat tapansa kutsua vanhempiaan .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En epäillyt sinun auktoriteettiasi ja asemaasi. Puheenvuoroni on yleisellä tasolla, koska aloitus käsitteli nimenomaan nykyistä virtausta, joissa lemmikkieläin mielletään yhtä tärkeäksi kuin omaiset.
        Koska itselläni ei ole lemmikkejä, korviani riipii aina, kun perheen emäntä on koirallekin "äiti".
        Muistan takavuosina, että nimityksenä usein oli "matte". Mistä se kutsumisnimi olikaan peräisin?

        Olisiko ruotsinkielestä vanhasta sanasta matmor muovailtu sana.
        Kyllä minäkin olen kissalleni matte , ja joskus sanon vahingossa äitikin . Sitä se on kun ottaa kotieläimen niin niihinkin kiintyy kovasti kovemmin mitä luuleekaan.
        Samoin aikanaan kun oli koiria .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse en oikeastaan ole edes ajatellut tuota äiti sanaa erityisemmin Lapset kutsuvat äidiksi joten ihan luonnollinen ilmiö. Mutta ei minua haittaisi vaikka sanoisivat nimeltäkin, joten itse en pidä äiti sanaa mitenkään erikoisena kunnianosoituksena , itsehän ne on hankittu ja kasvatettu . Ja lasten vanhempia on tuhansittain tässä maassa jokaisella omat tapansa kutsua vanhempiaan .

        Äitihän minä.....olin poikien kanssa laskettemassa. Päätin laskea mustan rinteen. Rinne oli hiihtohissien vieressä.
        No, menetin tasapainoni kaaduin ja pyörin alas rinnettä, korviini kaikui poikieni äänet hiihtohissistä.... Toi on meidän äiti. ;))


    • Ystävättäreni koiraihminen suree suuresti koiriensa kuolemaa ja sanoo että niistä tulee koiraenkeleitä koirien taivaassa.
      En ole aivan varma uskooko hän edes taivaaseen jonne ihmiset joko pääsevät tai ei, meriittiensä tai uskonsa perusteella, mutta kaikkien yhdeksän koiran tuhkat ovat uurnissa kirjahyllyssä ja niille sytytetään koirien alttarilla kynttilät syntymäpäivinä ja kuolinpäivinä.
      Minulla on ollut useaan otteeseen koiria ja olen ollut niihin kiintynyt ja surrut nioiden poismenoa, mutta teen kuitenkin selvän eron ihmisten ja eläinten välillä.
      Nyt mietin kissan ottamista.

      • Anonyymi

        Kristittyjen taivaaseen pääsyssä ei meriitit auta. Sinne pääsee ainoastaan Jeesuksen sovituskuoleman ansiosta.


    • Yksinasuvalle vanhalle sopii hyvin kaveriksi kissa tai koira.
      Itselläni on kissa, joka kömpii kylkeeni kiinni, kun asetun sänkylle lukemaan tai telkkua katsomaan.
      Kun päästän sen sisälle, se seisahtuu lattialle ja odottaa kunnes silitän sitä, vasta sitten menee kupille.
      Eläinystävä on elämänlaatua kohottava kaveri.
      Koiraihmistenkin kuulee sanovan, että tulee lenkkeiltyäkin, kun on koira jota täytyy lenkittää.
      Mutta eläimen pitää antaa myös olla eläin. Asianmukainen hoito pitää olla, mutta en ymmärrä kaikenlaista turhanpäivästä klumeluuria ja touhotusta.
      Ei sitä ykskään eläinkään ymmärrä.
      Kuulee usein sanottavan, kuinka koira on mustasukkainen. Se on sitä eläimen ihmistämistä.
      Koiran, kuin myös kissan tunneskaala on kapeampi, monimutkaiset tunteet, kuten mustasukkaisuus, ei kuulu heidän käsityskykyynsä.
      Eläimillä on paljon myös sellaisi taitoja, mihin ihminen ei kykene.
      Monilla, kuten linnuilla on ultraviolettinäkö.
      Käärmeen on todettu käyttävän saalistaessaan infrapunanäköä.
      Kärpäsellä on kolmiosainen silmä, siksi sitä ei kiinni saa.
      Kun lemmikki kuolee, on se murheellinen asia omistajalleen. Olen sen kyllä kokenut, mutta ei siitä uutiseksi olisi kenellekään toiselle.

      • Anonyymi

        Luin joskus tutkimuksen, jossa todettiin, että koira todellakin voi olla mustasukkainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luin joskus tutkimuksen, jossa todettiin, että koira todellakin voi olla mustasukkainen.

        Jos perheeseen tulee vauva, koira voi tulla mustasukkaiseksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luin joskus tutkimuksen, jossa todettiin, että koira todellakin voi olla mustasukkainen.

        Nykyinen tutkimus selittää asiaa, että koiran käytös voi ihmisestä vaikuttaa mustasukkaisuudelta, mutta koira vain haluaa saman hyvänolontunteen, minkä toinenkin huomiosta saa.
        ( Mitä on olla eläin, Helena Telkänranta)


    • Anonyymi

      Koirat ja kissat ovat nykyään perheen jäseniä , ja tulevat hyvin rakkaiksi omistajilleen. Joten suru on aina suru jos menettää jotain,ei ainoastaan ihmisen vaan sitä voi menettää kotieläimiä. Koteja ja ystäviäkin kaikki menetykset aiheuttavat surua ihmiselle , ja jokaisen suostu ilmenee eritavalla . Siis ollaan vaan ihmisiä

    • Lemmikki voi olla hyvä ystävä ja varsinkin koira kuin perheenjäsen, sen kuoleman sureminen on luonnollista. Koiran hyvinvointi on omistajan vastuulla, mutta koira ei tarvitse kauneushoitoja ja ylellisyysvarusteita, niillä omistaja pönkittää omaa egoaan. Eliaanan viisaisiin sanoihin voin yhtyä, liika inhimillistäminen ei ole koiraakaan kohtaan oikein.

      Emme ole koskaan puhuneet itsestämme koirien isänä ja äitinä, vaan isäntänä ja emäntänä, täällä ruotsinkielisellä alueella on käytössä muös husse ja matte. Puhuttelemme toisiamme etunimillä, lapsille olemme äiti ja isä, lastenlapsille vaari ja mummi. Koiramme ovat kyllä tunnistaneet nuo kaikki, ovathan ne hyvin tilannetajuisia. En erityisemmin ole ihastunut lepertelykieleen, kuten ” nyt äiti tai mummi tekee sitä tai tätä” , onhan käytössä pronomini minä. Mutta perheillä on omat tapansa, eipä nuo nimitykset ole niin oleellisia, tärkeintä on lemmikin asianmukainen , hyvä kohtelu.

      • Anonyymi

        Onko suomen kielessä olemassa muuta nimitystä eläimen omistajalle kuin emäntä ja isäntä?
        Muistelen, että ruotsin kielinen tuttava nimitti itseään sanalla matte.
        Toisaalta - onhan ihmisillä nimi. Oppii se eläin ihmisen nimenkin.
        Oudolta näin koirattoman korvaan tuntuu, kun sanotaan omistajaa mamiksi tai papaksi.


    • Anonyymi

      Jollekkin se on todella surullista jos kotieläin kuolee siis eläinrakkaiille ihmisille. Kyllä sekin on raskasta kun on kotieläimen kanssa ollut vuosikausia ja yhtäkkiä sitä ei ole, tottakai sitä kaipaa .
      Kai siitä kirjoittaa siinä kun jostain muustakin asiasta mikä ei merkitse joillekin mitään siinä kun muut eläinrakkaat ihmiset tuntevat myötätuntoa .
      Somehan nyt on nykyään se mikä ennen oli kaupassa kun ihmiset tapasivat ja puhuivat kuulumisistaan muille .
      Elämäntavat ovat muuttuneet ihmiset ovat avonaisempia tunne asioiden kanssa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3015
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2113
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1688
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      24
      1550
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1301
    6. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1297
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1206
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1160
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1127
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1011
    Aihe