Kun runsas kuusikymmentä vuotta sitten aloin tutustua vapaisiin suuntiin, ei ollut edes aavistusta, että joskus tulisi olemaan nettiverkko, jossa keskusteltaisiin eri asioista.
Eri suuntaisiin kristittyihin tutustuttiin henkilökohtaisesti ja kokouksissa. He olivat hyvin ystävällisiä. Oli suorastaan ilo jutella heidän kanssaan. Kun sitten vuosien tauon jälkeen tapasin heitä netissä, seurasi todellinen järkytys. Olivat aivan erilaisia ihmisiä.
Ennen puhuivat myönteisiä asioita, nyt yrittävät saada vakuuttuneeksi kielteisistä. Varmuudella tietää, että sellainen julistus ei mene perille, karkottaa vain.
On merkillistä, että ennen vapaissa suunnissa tämä ymmärrettiin, mutta nykyiset nettisaarnaajat eivät tätä käsitä, vaikka ystävällisyys on psykologisen lähestymisen a ja o, ja sanotaan psykologisen asenteen suuresti edistyneen.
Toisaalta, jos nykyisinkin poikkeaa kokoukseen, siellä edelleen ollaan ystävällisiä. Siis mitä on tapahtunut?
Näyttää siltä, että netti-inttäjät ja -väittelijät, ovat itse itsensä kutsuneet eivätkä ole seurakunnan nimittämiä. Sellaisetkin, jotka himoitsevat trollata, sotkea ajatuksia, "voittaa" väittelyn ja ilkeillä, selittävät olevansa Kristuksen asialla.
Vastaavalla tavalla on käynyt myös muilla kuin hengellisillä palstoilla. Ihmisen pohjimmainen ja täydellinen pahuus hallitsee näitä keskusteluja.
Eri suuntaisiin kristittyihin tutustuttiin henkilökohtaisesti ja kokouksissa. He olivat hyvin ystävällisiä. Oli suorastaan ilo jutella heidän kanssaan. Kun sitten vuosien tauon jälkeen tapasin heitä netissä, seurasi todellinen järkytys. Olivat aivan erilaisia ihmisiä.
Ennen puhuivat myönteisiä asioita, nyt yrittävät saada vakuuttuneeksi kielteisistä. Varmuudella tietää, että sellainen julistus ei mene perille, karkottaa vain.
On merkillistä, että ennen vapaissa suunnissa tämä ymmärrettiin, mutta nykyiset nettisaarnaajat eivät tätä käsitä, vaikka ystävällisyys on psykologisen lähestymisen a ja o, ja sanotaan psykologisen asenteen suuresti edistyneen.
Toisaalta, jos nykyisinkin poikkeaa kokoukseen, siellä edelleen ollaan ystävällisiä. Siis mitä on tapahtunut?
Näyttää siltä, että netti-inttäjät ja -väittelijät, ovat itse itsensä kutsuneet eivätkä ole seurakunnan nimittämiä. Sellaisetkin, jotka himoitsevat trollata, sotkea ajatuksia, "voittaa" väittelyn ja ilkeillä, selittävät olevansa Kristuksen asialla.
Vastaavalla tavalla on käynyt myös muilla kuin hengellisillä palstoilla. Ihmisen pohjimmainen ja täydellinen pahuus hallitsee näitä keskusteluja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
”Kun sitten vuosien tauon jälkeen tapasin heitä netissä, seurasi todellinen järkytys. Olivat aivan erilaisia ihmisiä.”
Olen tavannut monenlaisia uskovia eri suuntauksista, ja keskustelut ovat olleet yleensä aina myönteisiä ja toinen toisiaan kunnioittavia.
Aivan samoin ällistyin täällä netissä olevaa täysin päinvastaista ilmapiiriä.
”Näyttää siltä, että netti-inttäjät ja -väittelijät, ovat itse itsensä kutsuneet eivätkä ole seurakunnan nimittämiä. Sellaisetkin, jotka himoitsevat trollata, sotkea ajatuksia, "voittaa" väittelyn ja ilkeillä, selittävät olevansa Kristuksen asialla.”
Tuo on tullut usein mieleen, että onko nämä netissä suurinta ääntä pitävät sellaisia, jotka ovat esim. riitautuneet oman seurakuntansa kanssa tai jotain muuta vastaavaa. Onko luonteessa jotain sellaista, ettei vain tule toimeen muiden ihmisten kanssa?
En tiedä, mutta nämä henkilöt luovat todella kielteistä kuvaa uskovista. Eivätkä edes piittaa siitä, että ns. ”likaavat omaa pesäänsä”.
Onko tämä negatiivinen tapa omaksuttu sitten muilta, kun se alkoi muutama vuosi sitten olla ns.. muotia ja jota perusteltiin (siis huonoja tapoja) ”sananvapaudella”.
Ihmisen, joka ei ole Jumalan asialla tunnistaa siitä että hänessä on tyhmyyden henki. Hän kirjoittelee todella typerästi, vaikka yrittäisi lainata Raamattua ja olla raamatullinen. Jokainen hänen oma ajatuksensa pursuaa idiotismista eikä Jumalan Hengestä. Jaakob lupaa Jumalan ihmisille viisautta. Auliisti lupaa Jumalan sitä antavan ja siksi he eivät tietenkään mitään täysin typeryyksiä kirjoittele. Saattavat olla jossain asiassa väärässä, mutta eivät intä yhtä ja samaa asiaa, vaan heillä on taito ja kyky kertoa asioista aivan oikein tai siten kuten sen itse ymmärtävät.
Paholainenkin voi olla teologisesti viisas, tietää alkukielen ja muuta, mutta on henkilökohtaisella tasolla idiootti.
Jumalan Hengen ja paholaisen hengen me erotamme juuri viisaudesta. Ei uskonnollisuudesta eikä siitä miten on tietävinään Raamattua tai miten olevinaan hurskas ja miten vaatii sitä toisilta.
Paholaisen hengen vallassa oleva ei kirjoita mitään inhimillisesti viisasta, oikeamielistä, ihmisläheistä tai myötämielistä elämään liittyen, vaan hänen omakohtaiset ajatukset edustavat aina suurinta typeryyttä mitä maailma päällään kantaa ja hän yrittää sitä peittää kiihkolla ja raamatun lainaamisella. Kaiken takana on kuitenkin paholaisen täydellinen hölmöys hyvyyden suhteen.
Tai sitten ihminen vain tekee ja ajattelee itse kielteisesti kaikesta, mikä tulee puheissa ja kirjoituksissa esille.