Nopeutta ei voi kehittää niin paljon kuin kestävyyttä. Siis 100 metriä vs. maraton.

Joo tavismaratoonari joutuu juoksemaan paljon, mutta niin juoksee huippumaratoonarikin. Satasen juoksijat ei juokse paljon mitään.

jos 100 metrin juoksemiseen menee aikaa 19 sekuntia (maksimivauhdilla ponnistaen ) niin sellainen ihminen ei välttämättä jaksa juosta maratonia maaliin.
Liikuntaa harrastamattomalle 100 m juoksu 19 sekunnissa on kohtuu hyvä suoritus.
Läheskään kaikki 40 vuotiaat ei siihen pysty,
Jos 100 vuotias tavis juokseen 100 metriä aikaan 19 sek se on maaginen suoritus. Ikäluokan maailmanennätysvauhtia. Nykyinen 100 vuotiaiden miesten 100 m juoksun
maailmanennätys on 26, 34 sekuntia. Se on aika haipakkaa.

Nopeus perustuu pääasiassa nopeille lihassoluille, jotka kykenevät tuottamaan nopeita supistuksia. Nämä lihassolut ovat erityisen kehittyneitä nopeutta vaativissa lajeissa, kuten pikajuosussa tai lyhyissä räjähtävissä liikkeissä. Kestävyys taas vaatii kestävämpiä lihassoluja ja aerobista energiantuotantoa, joka perustuu hapenkuljetukseen ja tehokkaaseen sydän- ja verenkiertojärjestelmään. Taviksella nopeusominaisuudet säilyvät paremmin, koska nopeat lihassolut säilyvät aktiivisempina, kun taas kestävyysominaisuuksiin vaadittavat lihassolut heikkenevät ja heikentävät kestävyyttä.

Toki evoluutiokin selittää jotain: Ihmisen kehityshistoriassa nopeus on ollut tärkeä ominaisuus selviytymisen kannalta, kuten nopea pakoon juokseminen saalistajilta. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että nopeusominaisuudet säilyvät paremmin geneettisessä perimässä. Toisaalta kestävyysominaisuudet, kuten pitkät juoksusuoritukset, eivät ole olleet yhtä ratkaisevia ihmisen selviytymisen kannalta joskus kivikaudella.

Minulta menee molemmat, 100m alle 20s ja maraton alle 4h. Maraton vaatii enemmän treeniä ja sen jälkeen on väsyneempi.

Kuule neljä tuntia mänee tavaksella jos laittaa tossua toisen eteen

Satkun rykäisy täysillä vastaa maratonin kuormaa lihaksille. Siis nopeille soluille.