Vastauksen tarkkuus tehtävissä.

Anonyymi-ap

Jos on mitattuja arvoja jotka on ilmoitettu kokonaislukuina.
Silloin mittausmarginaaliin menee 1 kokonaisluku, eli vastaus voi olla 0 tai 1 tai 2.

koska 1 voi olla silloin vaikka (jos mitattaisiin tarkemmin)
0,0000000000000000000000000000000000000000000000000000001.
tai 1,9999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999.

Näin ollen 1 voi olla myöskin 0 tai 2.

13

238

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yleisemmin taidetaan ilmoittaa esim. n merkitsevän numeron tarkkuudella kokonaisluvun sijata. Tuossa tapauksessa voisi olla ilmoitettu yhden numeron tarkkuudella.

      Käytännön esimerkkinä joissakin mittareissa ilmoitetaan esim. +- 2 numeroa tai 0,1% lukemasta (ilmoitetaan molemmat ja näistä suurempi virhemarginaali on voimassa)

      • Anonyymi

        "+- 2 numeroa" tarkoittaa että viimeinen (vähiten merkitsevä) numero voi heittää kahdella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " - 2 numeroa" tarkoittaa että viimeinen (vähiten merkitsevä) numero voi heittää kahdella.

        Tuo +- 2 tuli aivan hatusta eikä tätä esimerkkiä varten.
        Olisi voinut olla selvyyden vuoksi vaikka +- 5 numeroa ettei tule väärinkäsityksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo - 2 tuli aivan hatusta eikä tätä esimerkkiä varten.
        Olisi voinut olla selvyyden vuoksi vaikka - 5 numeroa ettei tule väärinkäsityksiä.

        nuo tuollaiset tulevat mittalaitteiden ominaisuuksista eivätkä ole yleispäteviä käsittääkseni.


    • Anonyymi

      eli 1 voi siis olla 1 +/- 2

    • Anonyymi

      opetettiinhan nuo joskus en muista ulkoa aivan virallisia ilmoitustarkkuuksia enää

    • 1 voi olla kahden numeron merkitsevällä tarkkudella välillä 0,5 ... 1,4, ei koskaan 0 tai 2, koska "epätarkimmalla" yhden numeron tarkkuudella ilmoitettuna 1 on 1.

      • Anonyymi

        Kauppojen kassoilla on huvittavaa kun pyöristelevät ostosten loppusummaa, vaikka yleisin maksuväline lienee nykyään kortti jolloin veloitus menee kuitenkin sentilleen pyöristymättä.


    • Anonyymi

      Jos mittaustuloksesta pyöristää pois ei-merkitsevät desimaalit niin siitä voi aiheutua tuloksilla laskettaessa ylimääräistä pyöristyksen aiheuttamaa virhettä. Jos käsin kerään tietoa niin kirjaan mittarin näyttämän luvun 1,2345 muistiin tarkkuudella 1,23 vaikka mittauksen virhe näkyisi jo ensimmäisessä desimaalissa eli todellinen tarkkuus olisi esimerkiksi 1,2 +-0,1

      Tälläisiä tilanteita tulee kun kerätään vanhemmista mittalaitteista dataa suuris määriä. Minulla on juurikin työn alla laitteen virittäminen, jossa on kerätty käsin 1000 pistettä kokonaisluvun tarkkuudella ja alkuperäinen data oli useammalla desimaalilla ilmaistua. Tulokset ovat siis kokonaislukuja suuruusluokassa +-15. Nyt kun tuota dataa käytän niin epätarkkuudet kertyvät ja laitteen viritys ei tule olemaan ollenkaan niin hyvä kuin mikä olisi ollut mahdollista jos olisi merkitty edes ensimmäinen desimaali muistiin.

      • Harmillista tosiaan noin suuri holkkuma. Lisäksi vielä jos ei tunne alkuperäistä mittaajaa ei voi olla varma siitä, osasiko hän kaikissa tapauksissa pyöristää oikein ja oikeaan suuntaan. Surullista, kun lopullisissa mittaustuloksissa joutuu ottamaan epävarmuustekijöihin ja virheprosentteihin sekä mittalaitteen että mittaajan virheet.

        Fysiikan tutkimuksessa tunnetaan käsite raakadata, mikä on juuri sitä, mitä ollaan tutkimuksessa mittalaitteesta saatu, mitään lisäämättä tahi pois ottamatta, mahdollisine tunnettuine kalibrointivirheineen päivineen. Ehkä maallikonkin olisi otettava tavaksi tehdä alkuperäiset muistiinpanot raakadatana, nahkoineen karvoineen ja kaikkine desimaaleineen, mitä masiina suvaitsee suoltaa ulos.

        Sievistellään sitten myöhemmin ajan kanssa. 😁


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Harmillista tosiaan noin suuri holkkuma. Lisäksi vielä jos ei tunne alkuperäistä mittaajaa ei voi olla varma siitä, osasiko hän kaikissa tapauksissa pyöristää oikein ja oikeaan suuntaan. Surullista, kun lopullisissa mittaustuloksissa joutuu ottamaan epävarmuustekijöihin ja virheprosentteihin sekä mittalaitteen että mittaajan virheet.

        Fysiikan tutkimuksessa tunnetaan käsite raakadata, mikä on juuri sitä, mitä ollaan tutkimuksessa mittalaitteesta saatu, mitään lisäämättä tahi pois ottamatta, mahdollisine tunnettuine kalibrointivirheineen päivineen. Ehkä maallikonkin olisi otettava tavaksi tehdä alkuperäiset muistiinpanot raakadatana, nahkoineen karvoineen ja kaikkine desimaaleineen, mitä masiina suvaitsee suoltaa ulos.

        Sievistellään sitten myöhemmin ajan kanssa. 😁

        Samaa mieltä. Mutta kun kaveri ei halunnut käyttää aikaansa "turhien" desimaalien kirjaamiseen niin tässä ollaan. Tulikin tarve oikaista dataa jälkeenpäin uuden kalibroinnin perusteella ja tuossa korjauksessa menetetään tarkkuutta jo tehdyn pyöristyksen takia.

        Tuhannen mittauspisteen muistiinpano useamman desimaalin tarkkuudella on kyllä aikaa vievää puuhaa varsinkin, kun data täytyy vielä siirtää taulukkolaskentahjelmaan. Itse kyllä raapustelen mieluiten tulokset ensin labrakirjaan ja vasta sieltä ohjelmaan. Vaikka siinä kuluukin ylimääräisiä tunteja.


    • Anonyymi

      Fysiikassa suurella osalla mittaustuloksia ei ole käytännössä juuri mitään vaikutusta lopputuloksen tarkkuuteen.

      Pitää tietää mitä on laskemassa ja millä kaavoilla ja mitä ovat mitattujen eri muuttujien suuruusluokat.

    • Anonyymi

      oikeasti tuollainen laskentatarkkuus tulee käytännössä vastaan, 3D-ohjelmoinnissa DirectX -juttujen kanssa ei riitä käytännössä 32-bittinen luku esittämään koordinaatteja tarpeeksi tarkasti, tulee laskuvirheitä jotka näkyvät jo ruudullakin virheellisinä kuvina.

      Pitää olla vähintään 64-bittiset desimaaliluvut millä niitä koordinaattien matriiseja sitten pyörittelet, eli 2^64.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jäätävä epävarmuus

      Mistä tää hirveä epävarmuus molemminpuolin johtuu? Pohjimmiltaan uskon, että molemmat tietää, että tunteita on. Vai onko
      Ikävä
      83
      1688
    2. Ainakin hän on elossa

      ehdin jo huolestua.
      Ikävä
      43
      1329
    3. En malta odottaa mies että tulet minuun

      Sykkivänä ja intohimon palossa ujutat hitaasti upean rakkauden miekkasi minuun, ja antaudutaan kiihkeään rakasteluun. Hu
      Ikävä
      89
      1031
    4. Siltojen varjoissa

      Siltojen varjoissa Yksinäinen susi kulkee, hiljaisuudessa sanoja punnitsee. Sydän auki, paljas liekki rinnassa, siltoja
      Ikävä
      202
      966
    5. Vanhemmalle naiselle

      Ihastuin sinuun kauan sitten. Luonteeseen, ulkonäköön ja iloisuuteen. Olen haaveillut sinusta sen jälkeen monet kerrat.
      Ikävä
      71
      958
    6. Mitä meille oikein

      Tapahtuu vai tapahtuuko mitään?
      Ikävä
      53
      892
    7. Mitä hellittelynimiä

      Sinulla on kaivatustasi?
      Ikävä
      61
      875
    8. Pitsaa selliiä

      Onko uudet pitsat hyviä, kannatteooko käyvä vai suosiollako pittää hilipasta sotkamoon
      Kuhmo
      20
      860
    9. Tiedätkö et olet

      Ärsyttävän hyvännäköinen.
      Ikävä
      34
      814
    10. Olet vain kiltimpi

      Ja rauhallisempi ja rakastavampi. Se vetoaa
      Ikävä
      37
      789
    Aihe