Jos on mitattuja arvoja jotka on ilmoitettu kokonaislukuina.
Silloin mittausmarginaaliin menee 1 kokonaisluku, eli vastaus voi olla 0 tai 1 tai 2.
koska 1 voi olla silloin vaikka (jos mitattaisiin tarkemmin)
0,0000000000000000000000000000000000000000000000000000001.
tai 1,9999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999.
Näin ollen 1 voi olla myöskin 0 tai 2.
Vastauksen tarkkuus tehtävissä.
Anonyymi-ap
13
319
Vastaukset 13
- Anonyymi
Yleisemmin taidetaan ilmoittaa esim. n merkitsevän numeron tarkkuudella kokonaisluvun sijata. Tuossa tapauksessa voisi olla ilmoitettu yhden numeron tarkkuudella.
Käytännön esimerkkinä joissakin mittareissa ilmoitetaan esim. +- 2 numeroa tai 0,1% lukemasta (ilmoitetaan molemmat ja näistä suurempi virhemarginaali on voimassa)- Anonyymi
"+- 2 numeroa" tarkoittaa että viimeinen (vähiten merkitsevä) numero voi heittää kahdella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" - 2 numeroa" tarkoittaa että viimeinen (vähiten merkitsevä) numero voi heittää kahdella.
Tuo +- 2 tuli aivan hatusta eikä tätä esimerkkiä varten.
Olisi voinut olla selvyyden vuoksi vaikka +- 5 numeroa ettei tule väärinkäsityksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo - 2 tuli aivan hatusta eikä tätä esimerkkiä varten.
Olisi voinut olla selvyyden vuoksi vaikka - 5 numeroa ettei tule väärinkäsityksiä.nuo tuollaiset tulevat mittalaitteiden ominaisuuksista eivätkä ole yleispäteviä käsittääkseni.
- Anonyymi
eli 1 voi siis olla 1 +/- 2
- Anonyymi
opetettiinhan nuo joskus en muista ulkoa aivan virallisia ilmoitustarkkuuksia enää
1 voi olla kahden numeron merkitsevällä tarkkudella välillä 0,5 ... 1,4, ei koskaan 0 tai 2, koska "epätarkimmalla" yhden numeron tarkkuudella ilmoitettuna 1 on 1.
- Anonyymi
Kauppojen kassoilla on huvittavaa kun pyöristelevät ostosten loppusummaa, vaikka yleisin maksuväline lienee nykyään kortti jolloin veloitus menee kuitenkin sentilleen pyöristymättä.
- Anonyymi
Jos mittaustuloksesta pyöristää pois ei-merkitsevät desimaalit niin siitä voi aiheutua tuloksilla laskettaessa ylimääräistä pyöristyksen aiheuttamaa virhettä. Jos käsin kerään tietoa niin kirjaan mittarin näyttämän luvun 1,2345 muistiin tarkkuudella 1,23 vaikka mittauksen virhe näkyisi jo ensimmäisessä desimaalissa eli todellinen tarkkuus olisi esimerkiksi 1,2 +-0,1
Tälläisiä tilanteita tulee kun kerätään vanhemmista mittalaitteista dataa suuris määriä. Minulla on juurikin työn alla laitteen virittäminen, jossa on kerätty käsin 1000 pistettä kokonaisluvun tarkkuudella ja alkuperäinen data oli useammalla desimaalilla ilmaistua. Tulokset ovat siis kokonaislukuja suuruusluokassa +-15. Nyt kun tuota dataa käytän niin epätarkkuudet kertyvät ja laitteen viritys ei tule olemaan ollenkaan niin hyvä kuin mikä olisi ollut mahdollista jos olisi merkitty edes ensimmäinen desimaali muistiin.Harmillista tosiaan noin suuri holkkuma. Lisäksi vielä jos ei tunne alkuperäistä mittaajaa ei voi olla varma siitä, osasiko hän kaikissa tapauksissa pyöristää oikein ja oikeaan suuntaan. Surullista, kun lopullisissa mittaustuloksissa joutuu ottamaan epävarmuustekijöihin ja virheprosentteihin sekä mittalaitteen että mittaajan virheet.
Fysiikan tutkimuksessa tunnetaan käsite raakadata, mikä on juuri sitä, mitä ollaan tutkimuksessa mittalaitteesta saatu, mitään lisäämättä tahi pois ottamatta, mahdollisine tunnettuine kalibrointivirheineen päivineen. Ehkä maallikonkin olisi otettava tavaksi tehdä alkuperäiset muistiinpanot raakadatana, nahkoineen karvoineen ja kaikkine desimaaleineen, mitä masiina suvaitsee suoltaa ulos.
Sievistellään sitten myöhemmin ajan kanssa. 😁- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Harmillista tosiaan noin suuri holkkuma. Lisäksi vielä jos ei tunne alkuperäistä mittaajaa ei voi olla varma siitä, osasiko hän kaikissa tapauksissa pyöristää oikein ja oikeaan suuntaan. Surullista, kun lopullisissa mittaustuloksissa joutuu ottamaan epävarmuustekijöihin ja virheprosentteihin sekä mittalaitteen että mittaajan virheet.
Fysiikan tutkimuksessa tunnetaan käsite raakadata, mikä on juuri sitä, mitä ollaan tutkimuksessa mittalaitteesta saatu, mitään lisäämättä tahi pois ottamatta, mahdollisine tunnettuine kalibrointivirheineen päivineen. Ehkä maallikonkin olisi otettava tavaksi tehdä alkuperäiset muistiinpanot raakadatana, nahkoineen karvoineen ja kaikkine desimaaleineen, mitä masiina suvaitsee suoltaa ulos.
Sievistellään sitten myöhemmin ajan kanssa. 😁Samaa mieltä. Mutta kun kaveri ei halunnut käyttää aikaansa "turhien" desimaalien kirjaamiseen niin tässä ollaan. Tulikin tarve oikaista dataa jälkeenpäin uuden kalibroinnin perusteella ja tuossa korjauksessa menetetään tarkkuutta jo tehdyn pyöristyksen takia.
Tuhannen mittauspisteen muistiinpano useamman desimaalin tarkkuudella on kyllä aikaa vievää puuhaa varsinkin, kun data täytyy vielä siirtää taulukkolaskentahjelmaan. Itse kyllä raapustelen mieluiten tulokset ensin labrakirjaan ja vasta sieltä ohjelmaan. Vaikka siinä kuluukin ylimääräisiä tunteja.
- Anonyymi
Fysiikassa suurella osalla mittaustuloksia ei ole käytännössä juuri mitään vaikutusta lopputuloksen tarkkuuteen.
Pitää tietää mitä on laskemassa ja millä kaavoilla ja mitä ovat mitattujen eri muuttujien suuruusluokat. - Anonyymi
oikeasti tuollainen laskentatarkkuus tulee käytännössä vastaan, 3D-ohjelmoinnissa DirectX -juttujen kanssa ei riitä käytännössä 32-bittinen luku esittämään koordinaatteja tarpeeksi tarkasti, tulee laskuvirheitä jotka näkyvät jo ruudullakin virheellisinä kuvina.
Pitää olla vähintään 64-bittiset desimaaliluvut millä niitä koordinaattien matriiseja sitten pyörittelet, eli 2^64.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 861373
- 721204
- 791071
- 95889
Jasmin vauhdissa
Kyllä pitää Jassulla kiirettä, kun yhtenään menoa mun äidin, isäpuolen ja Markon kanssa Ossianin ollessa tietysti sulois266869- 30800
- 49767
- 78708
- 55703
- 44632