Hei lukijat,
Olen vaimoni kanssa ollut naimisissa 12vuotta. Yhdessä 16 vuotta. Meillä on yksi lapsi kohta 11v. Itselläni on jo pidemmän aikaa ollut halu erota vaimostani. Olen tätä ajatusta pitänyt sisälläni useamman vuoden ajan. Emme ole vaimoni kanssa puhuneet asiasta. Seksiä ei ole ollut 11vuoteen. Olemme erkaantuneet toisistamme. Aikoja ettemme puhu mitään keskenään. Haluja ei ole. Seksuaalisesti hän ei myöskään kiinnosta minua. Kynnys ottaa ero puheeksi on aika suuri itselläni. Eniten mietin lähipiirin reaktiota. Uskon että vaimoni vetäisi Hernepellon nenää myös. Haluan itse eroa. Se on iso prosessi. Mutta en halua kiduttaa itseäni tässä liitossa enää. Itse olen saanut treffikutsuja useammalta naiselta. .mm.työpaikanlla Sanoessani Olen naimisissa ovat vetäytyneet. Mikä on oikein.
Mikä olisi eka askel. Miten asia tulisi ottaa esille? Ymmärrän että ero on iso prosessi kun yksi lapsi on. Mutta en henkisesti jaksa itse loputtomiin.
-mies83
Olen vaimoni kanssa ollut naimisissa 12vuotta. Yhdessä 16 vuotta. Meillä on yksi lapsi kohta 11v. Itselläni on jo pidemmän aikaa ollut halu erota vaimostani. Olen tätä ajatusta pitänyt sisälläni useamman vuoden ajan. Emme ole vaimoni kanssa puhuneet asiasta. Seksiä ei ole ollut 11vuoteen. Olemme erkaantuneet toisistamme. Aikoja ettemme puhu mitään keskenään. Haluja ei ole. Seksuaalisesti hän ei myöskään kiinnosta minua. Kynnys ottaa ero puheeksi on aika suuri itselläni. Eniten mietin lähipiirin reaktiota. Uskon että vaimoni vetäisi Hernepellon nenää myös. Haluan itse eroa. Se on iso prosessi. Mutta en halua kiduttaa itseäni tässä liitossa enää. Itse olen saanut treffikutsuja useammalta naiselta. .mm.työpaikanlla Sanoessani Olen naimisissa ovat vetäytyneet. Mikä on oikein.
Mikä olisi eka askel. Miten asia tulisi ottaa esille? Ymmärrän että ero on iso prosessi kun yksi lapsi on. Mutta en henkisesti jaksa itse loputtomiin.
-mies83
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiva jos kommentteja tulisi. Omakohtaisia kokemuksia, miten asiat menneet.
Ei tuollaista asiaa voi ottaa esille kuin yhdellä tavalla. Kertomalla mitä tuntee ja mitä tunteistaan ajattelee, mitä kokee haluavansa. Niin, kivaa ei tule olemaan, mutta aina voi kysyä kuinka kivaa on ollut viime vuodet ja haluaako samaa vielä sen 50 vuotta.
Hyvä pointti
Ei ole ollut seksiä 11 vuoteen?! Ette te silloin missään parisuhteessa ole vaan olette kavereita keskenänne.
Eroaminen on nykypäivänä helppoa, vaikeinta onkin se, että pystyy pitämään suhteen kuitenkin toimivana ja reiluna. Ensi sijaisesti kannatta nyt miettiä lapsenne parasta ja unohtaa oman navan tuijotus.
Aloittakaa suhteen rakentaminen uudelleen.
Lapsen sydän särkyy ihan varmasti vanhempien erosta, sitäkö sinä haluat.
Tiedän mistä puhun.
Asiat pitää puhua. Läpi kaikki pohjia myöten. Jos se ei onnistu, tai edes kiinnosta, se on ero ja silloin käytännön toteutus siihen, ne konkreettiset askeleet, että se toteutuu. Muutoin vain haihattelua.
Huh, ei seksiä lapsen syntymän jälkeen, josta on yksitoista vuotta. Tuliko hänestä rumapainoinen tai tehtiinkö synnytyksen ohessa epänormaaleja kirurgisia operaatiota? Puoli vuotta on todella pitkä aika odotella suhteen normalisoitumista. Lapsen/lasten "takia" ei tule ylläpitää kelvotonta suhdetta, sellaisen ilmapiiri ei ole hyväksi heillekään.
Puhuhan sille vaimolle.