Eroaminen.

Kiva jos kommentteja tulisi. Omakohtaisia kokemuksia, miten asiat menneet.

Ei tuollaista asiaa voi ottaa esille kuin yhdellä tavalla. Kertomalla mitä tuntee ja mitä tunteistaan ajattelee, mitä kokee haluavansa. Niin, kivaa ei tule olemaan, mutta aina voi kysyä kuinka kivaa on ollut viime vuodet ja haluaako samaa vielä sen 50 vuotta.

Ei ole ollut seksiä 11 vuoteen?! Ette te silloin missään parisuhteessa ole vaan olette kavereita keskenänne.

Eroaminen on nykypäivänä helppoa, vaikeinta onkin se, että pystyy pitämään suhteen kuitenkin toimivana ja reiluna. Ensi sijaisesti kannatta nyt miettiä lapsenne parasta ja unohtaa oman navan tuijotus.

Aloittakaa suhteen rakentaminen uudelleen.
Lapsen sydän särkyy ihan varmasti vanhempien erosta, sitäkö sinä haluat.
Tiedän mistä puhun.

Asiat pitää puhua. Läpi kaikki pohjia myöten. Jos se ei onnistu, tai edes kiinnosta, se on ero ja silloin käytännön toteutus siihen, ne konkreettiset askeleet, että se toteutuu. Muutoin vain haihattelua.

Huh, ei seksiä lapsen syntymän jälkeen, josta on yksitoista vuotta. Tuliko hänestä rumapainoinen tai tehtiinkö synnytyksen ohessa epänormaaleja kirurgisia operaatiota? Puoli vuotta on todella pitkä aika odotella suhteen normalisoitumista. Lapsen/lasten "takia" ei tule ylläpitää kelvotonta suhdetta, sellaisen ilmapiiri ei ole hyväksi heillekään.

Puhuhan sille vaimolle.