Näin miehenä olen sitä mieltä että on olemassa kaksi pettämisen astetta ja ne on syytä tarkoin erottaa toisistaan. Olen keskustellut asiasta lukuisten miestenn kanssa ja tämä tuntuu olevan miehillä varsin yhteinen mielipide.
Ensinnäkin miehille on olemassa pano, hoito, syrjähyppy, yhden illan juttu, tms. satunnainen seksisuhde vain seksin vuoksi. Meille miehille tälläinen satunnainen "juttu" ei tunteiden tasolla merkitse yhtään mitään. Tuollainen on vain paineiden purkamista, seksuaalinen nautinto/kokemus ja ehkä myös päänahan metsästystä ja oman itsetunnon tukemista. Mitään kiintymystä taikka rakkautta tms. satunnaista seksikumppania kohtaan ei yleensä ole olemassa.
Toiseksi on olemassa SUHTEITA toisiin naisiin. Olennaista tälläiselle suhteelle on jatkuvuus ja tunteiden mukana oleminen. Tälläinen suhde on syvempi. Se voi syventyä entisestään ja johtaa ehkä myöhemmin eroon entisestä kumppanista.
Minun mielestäni olisi hyvä jos naiset kykenisivät ymmärtämään ja käsittämään sen valtavan eron joka näiden kahden välillä vallitsee. Minusta on aivan liian raskas ratkaisu esim. hankkia avioero, jakaa omaisuus ja hajottaa lapsilta koti jonkun satunnaisen syrjähypyn takia.
Sen sijaan jos miehellä (tai naisellakin) on pidempiaikainen suhde on ero aivan ymmärrettävä ratkaisu.
Jos siis puolisonne jää kiinni pettämisestä, niin ottakaa ensin selville kumpaan luokkaan juttu kuuluu, ennen kuin teette ratkaisuja. Tykillä ei minusta kannata ampua kärpästä.
Kommentteja?
Ensinnäkin miehille on olemassa pano, hoito, syrjähyppy, yhden illan juttu, tms. satunnainen seksisuhde vain seksin vuoksi. Meille miehille tälläinen satunnainen "juttu" ei tunteiden tasolla merkitse yhtään mitään. Tuollainen on vain paineiden purkamista, seksuaalinen nautinto/kokemus ja ehkä myös päänahan metsästystä ja oman itsetunnon tukemista. Mitään kiintymystä taikka rakkautta tms. satunnaista seksikumppania kohtaan ei yleensä ole olemassa.
Toiseksi on olemassa SUHTEITA toisiin naisiin. Olennaista tälläiselle suhteelle on jatkuvuus ja tunteiden mukana oleminen. Tälläinen suhde on syvempi. Se voi syventyä entisestään ja johtaa ehkä myöhemmin eroon entisestä kumppanista.
Minun mielestäni olisi hyvä jos naiset kykenisivät ymmärtämään ja käsittämään sen valtavan eron joka näiden kahden välillä vallitsee. Minusta on aivan liian raskas ratkaisu esim. hankkia avioero, jakaa omaisuus ja hajottaa lapsilta koti jonkun satunnaisen syrjähypyn takia.
Sen sijaan jos miehellä (tai naisellakin) on pidempiaikainen suhde on ero aivan ymmärrettävä ratkaisu.
Jos siis puolisonne jää kiinni pettämisestä, niin ottakaa ensin selville kumpaan luokkaan juttu kuuluu, ennen kuin teette ratkaisuja. Tykillä ei minusta kannata ampua kärpästä.
Kommentteja?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Joo,mielestäni sanoit tuon erittäin osuvasti ja hyvin.Aloin ajattelemaan oikein mitä tuossa kirjoitit ja vertasin sitä omaan ajatusmaailmaani,ja näinhän se on:)
Itsellänikin on kihlattu,mutta myös muutama yhden illan juttu löytyy,ja heitä kohtaan minulla ei ole mitään tunteita,vain seksi heidän kanssaan oli se mitä halusin.Eli ehkäpä juuri tuo mainitsemasi päänahkojen metsästys:)
Mutta uskallan väittää että jos taas oma rakas naisemme jää kiinni pettämisestä,ja sanoo meille että se oli vaan sellainen "hoito",niin en usko meidän sitä sulattavan heti,ja sanovan vaan että:ok,se oli sellainen,voidaan unohtaa tämä..Kyllä se sattuisi varmasti meihinkin..
Eli ymmärsin pointtisi ja olen samaa mieltä,mutta en usko naisten ajattelevan asiasta samalla tavalla..Joten kiinni ei saa jäädä:)
Vittu, että oot lapsellinen ja säälittävä. Tapa ittes!
Olen samaa mieltä tästä jaosta. Tällä palstalla kaikki pettämiset halutaan leimata panoiksi. On tietenkin helpompi elää kun kuvittelee että tunteita ei ole ollut mukana.
ja lisään vielä,että vaikka olisikin ollut suhde-joka siis on pelkkää seksiä-niin koteliudun samaan juttuun kuin sinä.elämä opettaa joskus liian raa´alla tavalla...ja sitä joutuu syvästi katumaan-toivottavasti ei koskaan liian myöhä ole korjata omia virheitä-ja saa sen oman RAKKAAN suhteen toimimaan virheiden jälkeen-
Voitte kaikki naurettavat koiraat ja urokset käydä lukemassa Sydänsurut-osastolta Petetty-tarinan ja miettiä sen jälkeen kääpiöaivoillanne, miltä pettäminen NAISESTA tuntuu, kuului se mihin kategoriaan tahansa. Jos ilta olisi todella päättynyt seksiin, niinkuin oli kuulemma tarkoitus, olisi suhteemme ohi. Kuvottava ajatus, että mies olisi edellisenä yönä työntynyt johonkin hutsuun ja sen jälkeen muina miehinä harrastanut seksiä mun kanssa. En ajatellut näin ennen, mutta vakavan suhteen myötä ajatus oksettaa. En halua olla yksi reikä jonossa.
on pettämistä eikä siinä ole mitään saatanan asteita. Jos mieli tekee vierasta pillua/munaa on parempi erota kumppanistaan ja alkaa vasta sitten hillumaan vieraiden kanssa. Sen verran pitäisi kunnioittaa toista ihmistä.
Olen aivan samaa mieltä ylläolevan kanssa että jos vierasta tekee mieli niin jotain on pielessä ja pahasti!
JA alkup. kirjoittajalle: mikä ihme sut saa uskomaan että toi on MIESTEN tapa ajatella. Se on TAPA ajatella että olisi OIKEUS ja hyväksyttävää olla vaan "seksi-suhteessa". Ja nimenomaan oikeus vain miehille! Kyllä naisillekin kelpaa pelkkä seksi. Olen NIIN täysin kyllästynyt tähän joka tuutista tulevaan "miehille seksi on niin tärkeää"-puheeseen. Sillä voi puolustella vaikka mitä uskottomuus-tekoja.
Ja olen AIVAN varma että kukaan teistä "itsensä-pönkittäjä-miehistä" ei kestäisi sitä että TEIDÄN vaimonne hyppäisi jokaisen halukkaan miehen kanssa sänkyyn. Sehän oli vaan seksiä (ja se oli lihaksikkaampi, isompi, parempi, haluttavampi,tuntui kivalta,mul oli nii hirveet paineet, halusin kokeilla maksullista....). Antakaa mun nauraa!
ja juu, kyllä olen katkera....
Mielestäni tosi moni mies ajattelee, että heidän yhden (tai vähän useammankin) illan panon ei tarvitsisi ykkössuhdetta päättää. Heille pano ei sinänsä merkitse mitään. Aika moni tuntemani mies ei haluasi rikkoa perhettään, vaikka vieraissa käykin. Silti panettaminen ei mielestäni oikeuta käymään vieraissa, jos ei sitä oikeutta ole molemmilla - niin naisella kuin miehellä. Sukupuolten ajattelutapa tosiaan eroaa toisistaan. Miestään pettävät naiset ovat aika usein pettyneitä liittoonsa ja saavat ulkopuolisesta suhteesta nimenomaan henkisestikin jotain.
ja se ollaan valmis laittamaan vaihtoon. Yleensä kun nainen pettää, se on jo henkisellä tasolla jättänyt miehensä kauan sitten.
Pettäminen on aina pettämistä. Turha yrittää selitellä ja vääntää asiaa muuksi.
Mun asteet:
Haetaan kuulutukset: pussaan tulevaa vaimoa kirkkoherranviraston edessä ja juoksen takaisin töihin, matkalla vastaan puhelimeen työkaveri kysyy: tuukko sä ja saman tien juoksen työkaverin vakoon ( ei kovin vakavaa pettämistä)
Häämatkalta takaisin töihin ja työkaverin loveen (ihan tavallista)
vaimo synnyttää pojan 4 150 g, autolla takaisin töihin ja työkaverin loveen (erittäin ymmärrettävää)
lasten synttärit (isi ei ehdi kun työkaverin vako odottaa) (ihan tavallista)
jne. jen. jne.
miesten mielestä. Olen itse nainen ja mieheni petti minua useamman kerran yhden naisen kanssa. Eihän se oikein ole, enkä ole tekoa hyväksynyt, mutta olihan se yllättävää huomata, ettei se kuitenkaan ole miehen mielestä syy avioeroon. Miehet näköjään ajattelevat asiasta todella eri tavalla kuin naiset. Se ei pettämistä oikeuta, vaan tekee parisuhteen vain vaikeammaksi. Näyttää muuten siltä, ettei edes suht.koht. vakava kakkossuhde riitä miehille avioeron syyksi. Lieneekö tuleva eroprosessi miehille liian työläs?
Tämä on varmaan aika masentavaa niiden naisten kannalta, jotka roikkuvat varatussa miehessä siinä toivossa, että mies jonain päivänä jättää oma-aloitteisesti perheensä. Suurimmassa osassa tapauksista niin ei näytä käyvän. Jos vaimo nakkaa miehen pellolle, mies saattaa mennä hoitonsa luo, muttei välttämättä silloinkaan. Tosi outoa.
Niinhän se on.
Ja aina se ero sivusuhteenkaan takia ei ole niin välttämätön. Voi onnellinen kestävä sivusuhde toimia vuosia avioliiton rinnalla avioliittoa täydentävänä. Ikään kuin avioliitto olisi hedelmäpuu ja sivusuhde lannoitetta hedelmäpuulle, jolloin hedelmäpuu jaksaa kukkia ja tuottaa satoa. Sato on sitä rakkautta ja onnellista perhe-elämää.
Naisena tuntuisi aika ihmeelliseltä sellainen ajatus, että vähäpätöisen panon takia mies riskeeraisi olemassa olevan suhteen..?! Eihän siinä ole mitään järkeä! Toista on jatkaa yrittämistä, jos kyseessä rinnakkaissuhde: silloin minullakin olisi enemmän arvoa.. Siis että ei petetä yhdentekevän kanssa "tärkeää" ihmistä.
Vai olisitko niin sydeämellinen mies, että jos sinun kumppani menisi säbkyyn jokaisen miehen kanssa jolla nyt hiukankin ottaa eteen, että muutoin ei mitään väliä.. Että kokisit sen "parempana" itseäsi kohtaan kuin sen, että vaimo ottaisi "kakkoseksi" jonkun itselleen merkityksekkään ihmisen.
Ettehän kaikki miehet ole yhtä "älykkäitä?"
Sanoit "Naisena tuntuisi aika ihmeelliseltä sellainen ajatus, että vähäpätöisen panon takia mies riskeeraisi olemassa olevan suhteen..?! Eihän siinä ole mitään järkeä! "
Siinäpä se pointti juuri onkin! Tässä meidän miesten seksin ja parittelun himossa, ei olekaan usein mitään järkeä, sillä kyseessä on järkeä syvemmistä asioista eli vieteistä.
Me miehet (ja naisetkin) yritämme järjellämme pitää tuota viettiä aisoissa. Joillekin se onnistuu ja joillekin ei. Tilastojen valossa se onnistuu aika heikosti, sillä noin 50% miehistä on joskus pettänyt kumppaniaan siitä huolimatta, että ihmiset yleensä, uskontomme yms. suhtautuu pettämiseen kielteisesti ja kiinni jäämisen seuraukset ovat miehelle usein vakavia.
Tämä kai kertoo yksiselitteisesti sen kuinka voimakas vietti on kyseessä?? Tunnettua on , että esim. alkoholi vahvistaa viettejä ja vaikeuttaa terveen järjen käyttöä. Siksi niin monet miehet hairahtuvat kännissä seuraamaan viettejään.
Minusta on väärin yksiselitteisesti tuomita miehet (tai naiset) jotka näin tekevät vaan pikemminkin pitäisi yrittää ymmärtää.
Harkittu pettäminen ja suhteen rakentaminen toiseen naiseen on eri asia. Ehkä vertaukuvan voidaan pitää harkittua murhaa ja kuolemantuottamusta?
Toiseen kysymykseesi voin vastata, että kyllä minusta olisi parempi vaihtoehto jos naiseni harrastaisi satunnaisia yhden yön juttuja kuin se, että hänellä olisi pidempiaikainen rakkaussuhde toiseen mieheen. Itse asiassa olen niin liberaali, että vaimoni seksuaalisuus on hänen asiansa, enkä ole edes kiinnostunut siitä onko hänellä tuollaisia "juttuja".
Olemme puhuneet asiat keskenämme ja asettaneet yhteiset säännöt. Kenenkään ulkopuolisen ei tarvitse tulla kertomaan meille miten meidän pitäisi elää, sillä osaamme päättää sen aivan itse.
syötkö kupista johon toinen on räkinyt. tunnut sellaiselta..
Kirjoitit toisaalta ihan asiaa, mutta mutta.. Jos oma naaraasi "harrastaisi" seksiä toisten koiraiden kanssa ja sanoisi sinulle "se on vain seksiä" niin väitätkö, ettet hermostuisi - edes ihan pikkuriikkisen ;)? Vai onko sinulla rautainen itsetunto? Olen nimittäin kuullut, että myös meissä naisissa on ainesta noihin kumpaankin mainitsemaasi ryhmään siis "panoihin" ja "suhteisiin".
Jaoittelisin vielä suhteet ja suhteet. Toisiin suhteisiin ei kuulu tunteet juuri lainkaan; kyse on tavallaan ns. vakipanosta, jota ennen nimitettiin kauniimmin rakastajaksi/rakastajattareksi...
Toisiin suhteisiin taas tunteet kuuluvat olennaisena osana. Tällaisiin suhteisiin ei kuulu välttämättä edes seksiä; tai jos jossain vaiheessa kuuluukin siitä halutaan päästä eroon. Varattu muistaakin siinä toiseen rakastumisen lomassa, että tunsi joskus suunnilleen samoin puolisoaan kohtaan. Toteaa, ettei kumppani edelleenkään hullumpi ole ja toinen suhde muuttuisi ajan kanssa suunnilleen samanlaiseksi (mikäli kestäisi!). Tässä kohdassa onkin miettimisen paikka jos kumppani onkin hullumpi...
Itselläni on kyllä rautainen itsetunto ja hermotkin tämän asian kanssa. En pienestä hätkähtäisi. Pyrin ajattelmaan "no menköön ja juoskoon - takaisin kyllä tulee kun kuitenkin huomaa minut paremmaksi" Ja ellei huomaisi niin toivottaisin iloisesti tervemenoa. Ei nämä asiat kuitenkaan ihan kuolemanvakavia ole - elämää vain.
Kuten jo yllä sanoin, en ole oikeasti kiinnostunut siitä, onko vaimollani "yhden illan juttuja". Mitä se minulle kuuluu jos suhteemme muuten toimii hyvin ja rakkautta on mukana molemmin puolin. Eihän se tavara siitä kulu..
Kyllä minullakin on varsin hyvä itsetunto ja suhtaudun asiaan hyvin paljon samalla tavalla kuin sinäkin.
Tein alkupeäisen kirjoittelun jaottelun pitkälti näin miehen näkökulmasta. Meillä miehillä asia lienee mustvalkoisempi kuin teillä naisilla. Tunteita joko on tai ei ole ja samoin seksiä.
Jos mukana on sekä tunteita, että seksiä, tällöin kyseessä on suhde. Jos mukana on vain tunteita, mutta ei seksiä, tällöin kyseessä on kaveruus. Jos mukana on vain seksiä, tällöin kyseessä on "hoito", riippumatta siitä onko kyseessä yhden illan juttu vai "vakipano". Teillä naisilla "skaala" on ehkä himan erinäköinen.
Vaikka teillä naisillakin on nykyisin joskus samankaltaisia tunteita ja ajatuksia kuin meillä miehilläkin, olen kuitenkin sitä mieltä, että miesten "paritteluvietti" on kuitenkin voimakkaampi. Kuten monilla eläimilläkin, niin ihmis "uros" voi paritella ja tehdä jälkeläisiä lukemattomien naaraiden kanssa. Naaras taas voi tehdä jälkeläisiä vain rajallisen määrän uroksia kanssa.
Tästä syystä miehen geenien kannalta on edullista paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa. Naisen geenien ja jälkeläisten kannalta taas hyödyllistä paritella ja tehdä jälkeläisiä rajatun, mutta mahdollisimman korkeatasoisten ryhmän uroksia kanssa. Jos tarpeeksi korkeatasoinen uros löytyy ihanne tilanne on paritella vain hänen kanssaan.
Asia on oikeasti juuri näin yksinkertainen. Jos katsoo hyvän näköisiä tai julkkis naisia, niin yleensä he parittelevat rajallisen määrän miehiä kanssa ja nuo miehet ovat usein urheilijoita, hyvätuloisia jne. "valikoituja" uroksia.
Jos taas katsoo menestyviä tai julkkis miehiä niin hehän taas parittelevat lähes kenen naisen kanssa tahansa ja ainoa kriteeri joka yleensä merkitsee on ulkonäkö. Tämä tapahtuu täysin riippumatta siitä kuinka hyvä/kaunis nainen heillä on jo kumppanina. Esimerkkejä: Hugh Grant, David Beckham, Vesa Keskinen, jne, jne..
On turhaa hömpötystä korostaa tuota miehen seksuaaliviettiä ns. lisääntymisen näkövinkkelistä. Jos oikein tarkempaa miettii niin ihmiset eivät parittele lisääntyäkseen vaan sen takia, että se on kivaa, heillä on siihen tarve. Joillakin se on suurempi ja joillakin pienempi: Erot ovat suurempia saman sukupuolen kuin eri sukupuolten välillä. Eli siis on paljon miehiä joiden sukupuolivietti on laimea ja taas paljon naisia, joiden sukupuolivietti on korkea (heitä yleensä nimitelläänkin rumasti, toisin kuin miehiä.... Nainen varustettuna korkealla sukuvietillä on tabu, josta miehet eivät puhu eivätkä oikeastaan naisetkaan, koska haluavat välttyä "maineelta")
Ja huomaa: Naistenkin sukupuolivietti on korkea siitä huolimatta, etteivät he kenties koskaan elämässään synnyttäisi! Lisääntymisellä ja sukupuolivietillä on melko vähän tekemistä keskenään. Mikäli halutaan ihan oikeasti lisääntyä ja vielä kasvattaa jälkeläiset jatkamaan sukua niin biologiselta puolelta tarvitaan yksi ainoa siittiö ja munasolu. Kaikelta muulta kannalta tarvitaankin huomattavasti enemmän. Lisääntymiseen ei ensinkään riitä pelkkä parittelu!
Mielenkiintoista muuten, että rankkasit rakkaussuhteen, jossa ei ole seksiä kaveruudeksi et edes ystävyydeksi?!... Lienetkö ikinä kokenut rakkaussuhdetta, jossa molemmat haluavat pitkän aikaa toista (siis seksiä hänen kanssaan) enemmän kuin mitään muuta 24h/vrk siihen kuitenkaan ryhtymättä? En todellakaan kutsuisi sitä kaveruudeksi.
..ensin on yhden illan juttuja, mut ne saattavat jatkua sitten.
Onko sulla mielidettä siitä miks miehellä voi olla pidempiaikainen nainen kuvioissa?
Pano muuttuu vakipanoksi yleensä siksi että kyseessä on hyvä pano, eli kyseiseltä naiselta saa ns. hyvät kyydit. Tällöin kannattaa käydä toki uudelleenkin.
Tuotako tarkoitit?
Olisin älyttömän onnellinen jos oma ukkoni kävisi nusasemassa jotain naikkosta, ja that's it! ...mutta herrapa päättää kirjoitella yli puolivuotta jonkun chatti tuttavuutensa kanssa..."ihan vaan KAVERINA"... jep! jep! No, ainakin mulle tulee "pitkä kuuma kesä", kun nyt katson parisuhdettani aika lailla eri näkökantilta kuin viimeset 5 kesää... =)tarvii ehkä hankkia oma kesäkolli ja sitten selitellä ukolle, kuinka "tää on vaan ihan kato tällästä kaveruutta"!!! XD
Näin naisena ollen, minusta miesten tulisi käsittää se, että nuo kumpikin loukkaa tosissaan sitoutunutta naista yhtä f***n valtavan paljon.
PANO: jos mies käy vaan panemassa, onko sitä sitten tyytynyt niin vitun idioottiin mieheen, kun se ei kerran osaa runkata, jos himottaa?
SUHDE: jos mies on niin mato, ettei ota vastuuta tunteistaan ja ole oikeudenmukainen muille kuin itselleen, niin voiko nainen tuntea muka itsensä petetymmäksi kuin pelkän panon kohdalla?
Kuinka moni mies olisi rehellisesti valmis jakamaan naisensa toisen miehen kanssa, tasolla tai toisella?
Puhut viisaita. Täytyy sanoa, että analyysisi on viiltävää. Siinäpä monelle miehelle ajattelemisen aihetta.
En sietäisi pettämistä minäkään, siis suhdetta toiseen naiseen, tunteiden tasolla. Mutta hyväksyn panon, jos mieheni haluaa vaan himosta jotain muijaa. Tässä pointtina se että olemme puhuneet nämä asiat selviksi jo kauan sitten. Pari panoa on ollutkin ja kaikki olen tiennyt jo etukäteen. Heti jos vihjaisen että nyt koskee, mies on jättänyt menemättä. Saisin myös itse kokeilla panoa toisen miehen kanssa, mutta vielä ei ole tullut eteen sellasta jota oisin halunnu.
Nyt ei mieskään ole pitkään aikaan halunnut muita naisia kuin mua. Olemme pohtineet että kun se on luvallista, niin se ei enää kiinnosta niin paljoa.
Samalla tavalla mekin olemme asiat puhuneet ja samantyyppinen järjestely on voimassa myös meillä. Hyvin on toiminut ja kuten tekin olette todenneet, niin kun kielletyn hedelmän maku on poissa, niin kiinnostus vieraissa käyntiin on vähentynyt.