Nyt vihdoin heräsin!

Minä olen harrastanut joogaa viitisentoista vuotta, nyt viimeisten viiden vuoden aikana vain harvakseltaan. Alkuvuosina joogasin noin kolme kertaa viikossa. Pyöräilin 10 kilometriä joka lauantai 90 minuutin rankkaan Hi-Joogaan ja silloin nautin näistä tunneista, jotka olivat dynaamisia, mutta ilman pitkiä asanoita. Tunnit menivät vaukdikkaasti liikkeestä toiseen hiki virraten ja niiden jälkeen olo oli kuin piestyllä ja vatsalihakset kunnossa. :D Vauhti oli huima ja tunneilla oli paljon esim käsillä- ja päällaseisontaa sekä muuta tasapainoa ja kehonhallintaa vaativaa, jossa olin aika hyvä. ;) Ohjaaja oli alansa pioneeri ja huippuhyvä siinä mitä teki ja nautin joka hetkestä.
Minulle kävi muutama vuosi sitten puistojoogassa niin, että revähdytin takareiteni, jonka jälkeen joogaamiseni siinä mittakaavassa kun tein sitä aiemmin oli tuskallista. Niinpä keskityin muihin ryhmäliikunnan muotoihin.
Nyt viime aikoina olen satunnaisesti käynyt joillain joogatunneilla, mutten ole löytänyt vastaavanlaista tuntia.
Nyt olin viime viikolla tunnilla, jossa oltiin todella pitkään eri asanoissa, enkä löytänyt tunnilta mitään liikettä josta olsin ollut kiinnostunut tai kokenut omaksi. Tunsin oloni epämielyttäväksi koko tunnin ajan epämiellyttävissä asennoissa. En pidä astanga- tai yinjoogasta juuri tästä syystä.
Seuraavana päivänä olo oli kipeän oloinen ja mietin jo saaneeni ensimmäisen koronani. Työnteosta ei ollut tulla mitään. Olo koheni päivän mittaan ja ymmärsin tuntemukseni johtuvan joogasta. Terveydelle ei voi olla hyväksi olla todella pitkään asennossa, jossa verenkiesrto on osittain estetty. Eräs ex-työkaverini kertoi kokeilleensa kessan Yin-jogaa ja olleensa sitä seuraavan päivän kipeänä. Minä olen saanut samoja tuntemuksia tästä joogasta. Todennäköisesti juuri siksi, että asanat kestävät pitkään ja verenkierto estyy.
Sain joulukuussa tietää, että minulla oli eteisvärinä päällä ja kardilogin tutkimuksissa selvisi, että minulla on läppävuoto, joka minulla on kenties ollut aina. Tämän tiedon saatuani luin ettei staattinen liikunta ole hyväksi läppävuotoa sairastavilla.
Tällainen pitkäkestoinen verenkierron estäminen ei voi olla sitä kellekään hyväksi.
Diagnoosin saatuani ymmärsin reaktioni niin astanga- kuin yinjoogaankin.
Nyt olen keskittynyt enemmän muihin liikuntamuotoihin ja nauttinut täysillä, eikä olo ole yhtään tunkkainen tuntien jälkeen.
Liikuntasaleja ja ohjaajia pitäisi ohjata ymmärtämään se, ettei se jooga ole aina niin terveellistä kuin annetaan ymmärtää.
Suoraan sanoen en itsekään ymmärrä, miksi tein sitä niin kauan kun muut liikuntamuodot aikaansaavat niin paljon paremman olon. Tähän lauseeseen ei kuitenkaan sisälly se em pioneeri, joka on alansa huippua ja hänen tunneilleen osallistuisin edelleen koska tunnit olivat niin vauhdikkaita. :D