Tuli taas tuolta toisests aloituksesta mieleen seuraavaa ...
Mä olen tässä seurannut ehkä jopa hieman ihmeissäni näitä me too ym. juttuja. Jo ennen me too:ta olen kyllä pohtinut vähän samanlaisia ja muistan jo teininä miettineeni miten joilleki sattuu ja tapahtuu. Ennen kun jatkan pidemmälle totean, että en missään nimessä ole vähättelemässä kenenkään kokemuksia ja on niitä omallekin osalle joskus osunut sellasia täysin yllättäviä kähmintöjä jne.
Vaan siis se mitä en ole koskaan tajunnut on, että miten ihminen päätyy siihen, että hän aloittaa seksuaalisen aktin tai siihen lämmittelyn ja sitten ei haluakaan jossain kohtaa? Tuo on minulle itselleni tilanne, jota mä en kykene tajuamaan. Mä en itse ole edes keskenkasvuisena (teininä) ikinä lähtenyt mukaan, jos en oikeasti halua. Toisaalta mulla oli aikanaan, sellasena vähän vajaa ja vähän yli parikymppisenä, muutama ystävä, jotka olivat aina poraamassa miten heille oli tehty liikaa. Siis sellasia tosi ääriesimerkkejä, miten lähtee mukaan minne vaan ja sit sattuu. Valtaosa ihmisistä on varmaan jossain tuolla välimaastossa. Senkin ymmärrän, jos toinen toimii jotenkin vastenmielisesti, niin maku voi varmasti mennä koko touhusta. Itselleni tosin ei ole koskaan käynyt noin, mutta uskon sen olevan mahdollista, kun juttuja kuulee. Mutta sellanen, että kaikki on hyvin ja yks kaks ei kiitos, sellanen mua ihmetyttää. Osaako joku kertoa miten sellaseen voi päätyä?
Toinen, mutta läheltä liippaava, mitä olen tässä joskus pohtinut on se, että mua itteeni inhottaa seksin aikana tai siihen lämmitellessä, sellanen kysely ja arkailu jne. Sellainen voiko ja saako ja onko ok jne. Siis kyllä mä nyt ymmärrän, että järkevä kysyy, mutta se inhottaa. Kaikkein pahin, jos sanallisesti kysyy, että saako näin. Se vaan jotenkin oikein loistavalla neonvärillä alleviivaa, että toinen ei lainkaan tajua minua ja tappaa fiilistä. No juu, eihän tuntematonta tietenkään voi tuntea ja kun osa ihmisistä kerta vaan ajautuu ja heille sattuu ja tapahtuu, niin pakkohan se varmasti on kysellä, jos on fiksu. Mä nyt en sinällään irtonumeroita enää edes harrasta, mutta jos harrastaisin, niin varmasti hermo menisi.
Mä olen tässä seurannut ehkä jopa hieman ihmeissäni näitä me too ym. juttuja. Jo ennen me too:ta olen kyllä pohtinut vähän samanlaisia ja muistan jo teininä miettineeni miten joilleki sattuu ja tapahtuu. Ennen kun jatkan pidemmälle totean, että en missään nimessä ole vähättelemässä kenenkään kokemuksia ja on niitä omallekin osalle joskus osunut sellasia täysin yllättäviä kähmintöjä jne.
Vaan siis se mitä en ole koskaan tajunnut on, että miten ihminen päätyy siihen, että hän aloittaa seksuaalisen aktin tai siihen lämmittelyn ja sitten ei haluakaan jossain kohtaa? Tuo on minulle itselleni tilanne, jota mä en kykene tajuamaan. Mä en itse ole edes keskenkasvuisena (teininä) ikinä lähtenyt mukaan, jos en oikeasti halua. Toisaalta mulla oli aikanaan, sellasena vähän vajaa ja vähän yli parikymppisenä, muutama ystävä, jotka olivat aina poraamassa miten heille oli tehty liikaa. Siis sellasia tosi ääriesimerkkejä, miten lähtee mukaan minne vaan ja sit sattuu. Valtaosa ihmisistä on varmaan jossain tuolla välimaastossa. Senkin ymmärrän, jos toinen toimii jotenkin vastenmielisesti, niin maku voi varmasti mennä koko touhusta. Itselleni tosin ei ole koskaan käynyt noin, mutta uskon sen olevan mahdollista, kun juttuja kuulee. Mutta sellanen, että kaikki on hyvin ja yks kaks ei kiitos, sellanen mua ihmetyttää. Osaako joku kertoa miten sellaseen voi päätyä?
Toinen, mutta läheltä liippaava, mitä olen tässä joskus pohtinut on se, että mua itteeni inhottaa seksin aikana tai siihen lämmitellessä, sellanen kysely ja arkailu jne. Sellainen voiko ja saako ja onko ok jne. Siis kyllä mä nyt ymmärrän, että järkevä kysyy, mutta se inhottaa. Kaikkein pahin, jos sanallisesti kysyy, että saako näin. Se vaan jotenkin oikein loistavalla neonvärillä alleviivaa, että toinen ei lainkaan tajua minua ja tappaa fiilistä. No juu, eihän tuntematonta tietenkään voi tuntea ja kun osa ihmisistä kerta vaan ajautuu ja heille sattuu ja tapahtuu, niin pakkohan se varmasti on kysellä, jos on fiksu. Mä nyt en sinällään irtonumeroita enää edes harrasta, mutta jos harrastaisin, niin varmasti hermo menisi.
Vastaukset 171
Vanhimmat
Tunnistan tunteen ja pohdinnan. Vähän samalaisia kokemuksia nuoruusvuosilta. En oikein minäkään tajua miten osa ihmisistä toimii. Ite voin oudompaa suudella ja siinä kokeilla, mutta yhtään siitä pidemmälle touhu ei mene, jos ei tunne ole oikea. En esimerkiksi ikinä lähtis jonkun kämpille, jos ei tarkotus ole harrastaa seksiä.
Sama kokemus myös ton tollasen kyselemisen kohalla. En tykkää lainkaan. Tulee sellanen epävarma, hapuileva tuntuma. Se vaan pitää kyetä pitämään poissa se sellanen kyselemisen kokemus, vaikka herkin aistein toista koko ajan lukeekin. Toisaalta myöskään sellasta roskia itsevarmuutta en siedä. Avainsana on mulle herkkyys ja siksi kai tietynlaisiin miehiin aina tykästynkin.
No juu, just noin. Herkkyys on se juttu mullekin. Herkin aistein toista tutkaillen, mutta ei missään tapauksessa käsillä tai huulilla kysellen tai pahinta ääneen kysyen. Eikä tolla tosiaan ole mitään tekemistä kokemuksen kanssa. Kokemus pikemmin tuhoaa mun mielestä sitä herkkyyttä.
Tossakin samoilla linjoilla. Ei tosiaan liity mitenkään kokemukseen. Omat miesystävät on olleet sieltä kokemattomammasta päästä ja heiltä olen saanut parhaat seksikokemukseni. Sanoisin, että kokemus on hyvä, silloin jos se kokemus on juuri minusta. Silloin se toimii, kun toinen tietää juuri minut. Jos se kokemus on muista, niin sit se on pikemmin häiriötekijä, kun tekee "kokeneesti" asioita, joista mä en yhtään pidä.
Etkö hanki omaa miestä eli kokemattoman miehen ja opetat hänestä itsellesi miehen
En tarvitse toista, mutta kiitos tarjouksesta.
Miksi sitten muitten kanssa paneskelet vai mikä aloitus oikein olikaan
Ihan sen yhden vaan nykyään, mutta en ole ollut koko ikääni hänen kanssaan. Oliko muuta epäselvää?
Eli olet entinen tinderityttö ja nyt tylsistyttää ja haikailet taas ammatinharjoittamisen pariin eli eroa ja ala hommiin mikä miehesi on oikein miehiään
En ole koskaan edes nähnyt Tinderiä avoimena tai käyttänyt sitä. Seksiä en ole harjoittanut rahasta, siihenhän sinä vihjaat. Mä olen ihan puhtaasti vain kevytkenkäinen ja saanut ja antanut maksuni niistä palveluista luonnossa. Sitä mikä mieheni on miehiään sinun kannattaa kysyä häneltä. Oliko muuta?
Tunnistan tilanteen.
Se saattaa vastata samaa tunnetilan lopahtamista, kuin miehillä kondomin asettelu kesken leikin, vaikka se ei taas omaa intoani vähennä, vaan on osa kiihkeää odotusta.
Asiallinen keskustelu pudottaa jännitteen ja kiinnostuksen, tuntumaan sen palveluita ja suoritukselta, jonka teeen vastentahtoisesti, koska siitä katoaa tilanneherkkyys. Keeskettely kyselyineen hävittää vielä loputkin rytmin. Saattaa alkaa tuntumaan siltä, ettei välitä enää jatkaa, jos edes aloittikaan.
Ehkä se on kyse enemmän varmuudesta mitä naisella tehdään, niin että nuo kyselytkin osaa joku tehdä toista herkemmin vaistoin
Mutta mikä minä olen puhumaan. Tuskin edes tiedän miten kaikki nykyisin tehdään
Sä kuvasit sen tunteen tosi hyvin. Kiitos siitä, mä en olisi itse osannut sitä noin hyvin sanoittaa. Se tosiaan pudottaa jännitteen ja kiinnostuksen ja seksistä tulee suoritus. Tilanneherkkyys katoaa ja sitten jos se vielä toistuu, niin koko rytmi katoaa ja puuhan voi lopettaa.
Ei se kaikilta poista jännitettä tai kiinnostusta. ☺️ Naiset ovat erilaisia tässä suhteessa.
Onko joku sitten puhunut kaikista naisista? Keskustelussa taitaa tuolla alempana myös olla täysin päinvastainen kokemus. Ihmiset ovat kyllä todella outoja!
Se outoa et kaikki ja kaikkea tapahtuu aina samoille ja määrätyille naisille eli niitten kuva julkiseksi et miehet tietää karttaa näitä naisia
Ymmärryksen pystyy jalostamaan toimintaohjeiksi, joilla välttyy vaivaannuttavilta ja kiusallisilta tilanteilta:
1. Onko pakko harrastaa seksiä? Tuskin on. Kun ei ole pakko, niin haluatko varmasti? Odota vaikka huomiseen. Vieläkö tuntuu siltä että haluat?
2. Jos tuntuu että haluat, niin tarkista onko kumppani sellainen, jonka kanssa olet aiemminkin harrastanut seksiä. Eikö ole? Palaa kohtaan yksi.
3. Tee se kuten se on ennenkin tehty. Uuden kokeileminen on kakaroille. Tuntuuko että olet kakara? Palaa kohtaan yksi.
Ok. Ja liittyi aloitukseen miten?
No vittu sitten ettei tarvitse kysellä.
No miten se liittyi? Kerro nyt ihmeessä.
Kysellään että miten päätyy tilanteisiin. No siten päätyy ettei noudata ohjeita.
Jos tuota noudattaa, niin kukaan ei kohta enää harrasta lainkaan seksiä. 🙂
Eihän tuossa puhuttu siitä mitään. Ei tuossa ollut yhtään sanaa tuosta aiheesta.
Haittaako se? Jos ongelma metoo:t yms., niin ongelma on ratkaistu.
Anteeksi, en ole asiantuntija kertomaan miten päätyy noloihin tilanteisiin. Kerroin olemassa olevaa tietoa hyödyntäen miten niihin ei päädy. Käänteiseen lopputulokseen voi yrittää toimien suunnilleen päinvastoin.
Ketä haittaa ja ketä ei. Se ei ollut olleellista. Vaan ohjeesi on ylipäänsä täysin turha, muun kuin kohdan 2 osalta. Riittää kun kirjoitat pelkän kohdan 2.
Noloihin tilanteisiin. Mielenkiintoinen sanavalinta kuvaamaan raiskausta. Raiskauksestahan noissa on ollut kysymys, vaikka niihin onkin päödytty omaa tyhmyytä. Silloin nuoruudessani asenneilmapiiri oli sen verran erilainen, että ei noita tietenkään mihinkään eteenpäin viety.
Olen vuosikausia pitkässä suhteessa miehen kanssa. Hän kysyy joka kerta ennen sisäänkäyntiä, onko ok käydä sisään. Minun mielestäni se on erittäin huomaavaista käytöstä. En ole pyytänyt tätä häneltä vaan kysynyt vain kohteliaasti, miksi hän edelleen kysyy asiaa joka kerta. Ymmärrän häntä hyvin: mitään ei jää epäselväksi sen suhteen, mitä on sovittu. Minulla on siis viime sekunneille asti määräysvalta siinä, tuleeko joku sisääni vai ei, eikä miehen tarvitse koskaan pelätä, että hän kävisi sisään väärällä hetkellä tai vastoin tahtoani. Esittäisin varmaan saman kysymyksen itsekin, jos olisin penetroiva osapuoli.
Aloittaja kuulostaa hieman epäverbaaliselta ihmiseltä, tai sitten hän näkee intohimon ja puhumisen toisilleen vastakkaisina. En voi ymmärtää sitä mutta ei minun tarvitsekaan.
Aloittaja on itseasiassa hyvin verbaalinen ihminen, kuulemma liiankin. Vaan todella menisi hermo miehesi kaltaiseen. Tuskin olisin päätynyt sitä yhtä kertaa hänen petiinsä.
Olen äskeisen kirjoittaja. Tarkennan hieman: mies siis kysyy, haluanko hänet minuun. Hän esittää kysymyksen sit kautta, mitä minä haluan, eikä sitä kautta, mitä hän saa tai ei saa tehdä. Koen sen äärimmäisen huomaavaisena.
Tunnemaailmani toimii eri periaatteiden mukaan kuin sinun.
Minä olen varta vasten halunnut elämääni ihmisiä, joille molemminpuoleinen henkinen ja fyysinen itsemääräämisen kunnioittaminen on tärkeää ja sitä vaalitaan.
Minulla hermo menisi tilanteessa, jossa näin ei olisi.
Niin ymmärsin kyllä. En jaksaisi moista. Tuo antaa ja saada, siihen asenteeseen vasta hermo menisikin. Hyvä, että sopii teille ja sä koet sen huomaavaiseksi. Mä kokisin seksistiseksi ja epähuomaavaiseksi, eli just päinvastoin.
Niin minäkin. En muunlaisten kanssa koskaan ollutkaan, eli tunnemaailmamme näyttää siis olevan täysin samanlainen.
Hyvän rimpsun olet mies taas runoillut itse kaikki kommentit kirjoittaen tähän tekikieroon aloitukseesi. Saako tulla sisään- retoriikka pukee jällee naisen seksuaalisen halun myyttisyyden harmaaseen kaapuun kun pohjustat aiheesta kuin jostain palveluksesta.
Mikä aloituksessa on sellaista, että se on mielestäsi miehen tekemä?
Ap.
Tuo kysymistä puoltava kommentti on minun/naisen kirjoittama.
Kiva kuulla että muutkin tuntevat ja ajattelevat samoin.
Tai kysytään näin, että miten "nainen" sinun mielestäsi ajattelee? Ilmeisesti "naiselle"on sinun mielestäsi sallittua vain joku hyvin kapea ja rajoitettu mielipide, kun ei kelpaa aloituksessa, eikä tässä vastauksessa esitettykään.
Niin siis minä olen aloittaja, joka tuon kirjoitti.
Korjasin sanavalintaani myöhemmässä kommentissani: kyse ei ole antamisesta ja saamisesta vaan tahtomisesta. Minun tahtoani siitä kysytään ja kunnioitetaan.
Aloituksen kysymys on mielestäni hieman epärelevantti. Jos tarkoituksena on kunnioittaa molempien seksin osapuolten tahtoa, heillä on oikeus muuttaa mieltään seksin jatkamisesta koska tahansa: ennen seksiä sekä sen aikana. Jälkeen päin sitä ei voi muuttaa, jos seksistä on etukäteen sanallisesti sovittu.
Kuten jo totesin, niin minusta päinvastoin, kokisin epäkunnioittavana vakikumppanilta.
Selvä. Sittwnhän siihen ei kannata kommentoida, jos se on epärelevantti. Voi vaikka tehdä aloituksen jostain relevantista sen sijaan. Helppoa 🙃
Kommentoin sen vuoksi, että aloituksessa vihjataan tällaisen tilanteen olevan jotenkin poikkeuksellinen. Ei se minun mielestäni ole. En käyttäisi sellaisesta tilanteesta sanaa "päätyä" varsinkaan naisen näkökulmasta. Jos kaikki menee hyvin, joku voi muuttaa mielensä kesken seksin ja sitten jatketaan elämää jollain muulla tekemisellä.
En kiellä sinua puhumasta tuosta vaikka tässäkin. Itselleni se kuitenkin on epärelevanttia, joten en osallistu siihen keskusteluun. Joku toinen varmaan osallistuu.
En ole tuo jolta kysyit, mutta kyllä useissa vastauksissasi eri puolilla ketjua on sellainen sävy, että seksuaalisen väkivallan uhri olisi itse syyllinen rikokseen. En ole koskaan tavannut sellaista näkemystä naisella mutta voihan sellainen naisellakin olla.
Tyypillisesti kyseessä on kuitenkin uskonnollinen, valkoihoinen ja keski-ikäinen mies.
Saat tulkita noin, vaikkakin aloituksessa tasan tarkkaan ihan muuta sanotaan.
Ketjun muut viestit, jotka luin aloittajan piikkiin, ovat enemmän uhria syyllistäviä kuin aloitus.
Sekin in sinun tulkintasi ja sinulla on siihen oikeus. Yhtään ainutta sellaista en kuitenkaan ole kirjoittanut, vaikkakin luultavasti aivan oikein ne tunnistat. Vaikka sinulla onkin oikeus tulkintaasi, niin minä en aio lähteä käymään keskustelua vääristellyistä tulkinnoista, mutta joku muu ehkä innostuu.
On kokemus jatkoille lähtevästä miehestä parinkymmenen vuoden takaa. Vaikka molemminpuolinen ajatus oli pitää seksin mahdollisuus avoimena, suutelu toimi hyvin intohimoisesti. Kun homma eteni, mies kohteli kuin huoraa pornofilmissä. Veti tukasta yms. ja jatkoi samaa vaikka selvä kielto oli jo tullut.
Kyllä siinä kävi niin, että jo riisutut vaatteet palasi päälle ja ukko lensi kaaressa ulos. Onneksi siinä kohtaa uskoi. Siis syy kieltäytymiseen voi olla toisen kunnioittamisen puute. Tietysti jos tuntee ennalta, ei yllätyksiä tule. Näin vanhempana en lähtisi yhdenillan juttuun ihan syystä.
Ihminen voi ja saa myös tulla järkiinsä. Kerran olen todistanut ystävää mädässä parisuhteessa. Oli jo vähissä vaatteissa toisen miehen luona, kun tajusi että ei tämä ole oikea tapa ratkaista asiaa ja lähti kotiin (toki selittäen, ettei valitettavasti vaan pysty).
Yhtä hyvin on tilanteita julkisuudessakin, että vastoin lupaa on otettu kortsu pois tai työnnytty kakkoseen. Raiskaus.
Joskaisella on oikeus muuttaa mieltään, oikeus sanoa ei ja siihen on kumppanin tyydyttävä.
No tuon ymmärrän kyllä. Kuten tossa alotuksessa jo totesin, niin toisen jollakin tavalla huono käytös on täysin ymmärrettävä syy. Itse olisin tuollaisessa kohtaa saattanut jo pistää virkavallankin asialle, jos siis pahoinpitelynkin puolelle meni. Vaan tuossa herää itselleni kysymys "pitää seksin mahdollisuus avoimena", no mutta tämä nyt on näitä mitä en tajua ja tajuan itsekin, että en nyt kykene tajuamaan tässä jotakin. Eikä se luultavasti selittämällä muutu, koska tuo on itselleni käsittämätön ajattelutapa.
En ole missään kohtaa sanonut, etteikö saisi. Kysyin vain, että miten niin pääsee käymään. Mikä on se ajatuksenjuoksu tai sen puute, joka saa päätymään tuollaiseen tilanteeseen? Oletan, että kyllä siinä nyt varmasti jotain on ajateltu.
Se, että otetaan kondomi pois tai tehdään jotakin muuta luvatonta, on täysin eri asia. Kun oikein erikseen mainitsin, että en ole kenenkään kokemuksia vähättelemässä, vaan yritän nimenomaan tajuta, niin mikä tarve on jankuttaa tuota "saa ja on oikeus"? Tuokin on ihan käsittämätöntä käytöstä ja outo tarve jankuttaa itsestäänselvyyksiä, kun ei missään edes ole kertaakaan sanottu, etteikö saisi. Ihmiset ovat outoja!
Tuon miehen käytös tuli vasta ilmi kun oltiin jo etenemässä esileikkiin. Oli fiksu ja kauniisti kohteleva ennen sitä.
Kyse olisi ollut yhden illan jutusta pitkän parisuhteen jälkeen siis hirvittävästä kosketuksen vajeesta omalla kohdallani (ei niinkään seksistä pelkästään). Nyt vanhempana ymmärrän, ettei yhden illan juttu poista kosketuksen vajetta ja seksikin on lähes aina noissa surkeaa. Lyhyt vaihe elämässä, eikä kovin montaa kertaa tarvinnut kokeilla kunnes oppi.
Jos toisen tuntee, ja seksistä ja seksuaalisuudesta pystytään keskustelemaan (muutenkin kuin aktin aikana), pitäisi olla selvää missä toisen rajat menee ja mistä kumppani tykkää ja mistä ei.
Yhdenillan jutuissa liika rohkeus ja liika oletus voi johtaa raiskaukseen varsinkin jos sen päälle käyvän osapuolen kyky lukea ilmeitä ja eleitä on heikko. Jos hienovarainen luvan kysely vie halut, yhdenillan juttuja tuskin kannattaa harkita vaan siirtää seksi aikaan, jolloin jo tunnetaan paremmin.
Niin, tuo minusta onkin käsittämätöntä. Mä en tsjua miten ihmiset oikein ajattelevat, kun tuollainen on heille mahdollista. Itse en ole koskaan moiseen törmännyt, vaikja tässä nyt on monenlaista ehtinyt. Mikä on se ajattelu/toimintatapa, joka tuohon johtaa?
Luulisin että miehillä se on jonkinlainen vahingollinen vallankäytön tarve, joka siihen johtaa.
Miehillä ok, mutta entäs se nainen? Ei kai nainen siinä mikään tahdoton ajopuu ole? Vaikka siis hetkittäin on tässä elämässä sellainenkin tunne tullut, että osa naisista on ajopuita. He vasn ajelehtivat ja kulkeutuvat ja heille sattuu kaikenmoista. En sano, että se olisi oikein, mutta kyllä hekin kuitenkin (kai) ovat vastuussa omasta osuudestaan. Oma elämä ja turvallisuushan se pointti on, ei se että saa ja on oikeus. Tai siis ilmeisesti ei sitten.
Kirjoitat ihan kuin miehet olisivat kauhean vaarallisia. 😁 Jokainen meistä tekee joskus huonoja valintoja, muuttaa mieltään kesken kaiken ym. Useimmille ihmisille se on ok.
En ole kirjoittanut moisia. Se on sinun tulkintasi ja sinulla on siihen oikeus. Minä en ole koskaan kokenut vaaraa miesten puolelta, vaikka muutama epämiellyttävä kokemus onkin takana. Minut tuntevat sanovat, että mä olen liiankin uhkarohkea, enkä koe vaaraa ja se on ihan totta, mä en oikein osaa pelätä.
Sittenhän on hienoa, jos et ole joutunut vaarallisiin tilanteisiin. Ympärilläsi olevat miehet ovat osanneet käyttäytyä. ☺️
Kyllä, voin olla välillä uhkarohkea, mutta en koskaan tyhmänrohkea tai puhtaasti tyhmä. Ja, eivät kaikki ole osanneet likimainkaan käyttäytyä, mutta en ole sellaista tyyppiä, joka pelkäisi, mutta suuttua saatan kyllä.
Kuulostaa hyvältä. ☺️ En ole aivan varma, millainen ero on uhkarohkean ja tyhmänrohkean välillä, mutta olet varmasti löytänyt itsellesi sopivan tavan toimia miesten seurassa.
Se käy ihan sanasta ilmi, jos nyt suomea osaa. Eipä ole koskaan tarvinut mitään toimintamalleja miettiä. Sen kun olen vaan, maalaisjärjellä pärjää, myös suurkaupungeissa.
Yksi mikä nyt tulee mieleen, on nuorten tyttöjen juottaminen humalaan. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa juomien tarjoaja on edennyt tiettyyn pisteeseen alustavan vihreän valon palaessa, mutta jossain vaiheessa tyttö havahtuu ja toteaa, ettei haluakaan jatkaa.
Juu kyllä. Vaan tuossakin taas päästään siihen, että mikä se on se ajatus, kun lähtee päätään jossain missä lienee täyteen juomaan? Jos saa juoman mukana jotakin, mitä siinä ei pitänyt olla, niin sen tajuaa ja silloin on tullut luotettua vääriin ihmisiin. Vaan jos se on oma valinta vetää pää täyteen vieraassa seurassa, niin mikä se ajatus siinä oikein on.
Aloittaja on itsekin muuttanut lapsuudenkodistaan 16-vuotiaana ihan toiselle puolelle maata ja käynyt alle parikymppisenä tuolla "isossa maailmassakin" asumassa ja tosiaan monenmoista nähnyt. Vaan tosiaan, kun en tajua niitä osan valintoja, siis silloin kun kyse on valinnasta. Ei kyse ole siitä, että saako tai onko oikeus, vaan ihan omasta turvallisuudestahan siinä puhutaan. Kyllähän ihminen saa ja hänellä on oikeus juoda vaikka rotanmyrkkyä, mutta kannattaako?
"Vaan jos se on oma valinta vetää pää täyteen vieraassa seurassa, niin mikä se ajatus siinä oikein on."
Lainsäädäntömme lähtee siitä, että jokaisella yli 18-vuotiaalla on oikeus juoda alkoholia ilman, että hänelle tehdään pahaa. Myrkyn lisääminen juomaan on pahoinpitely ja raiskaus on sitten raiskaus.
Useimmat miehet eivät ajattele, että heidän seurassaan olevan nuoren saisi raiskata tai myrkyttää, jos nämä päihtyvät. Naisten on jollain tasolla voitava luottaa miehiin kollektiivina ja uskon että he luottavatkin. Joskus tulee sitten virhearvioita.
Eri asia ovat sitten lastensuojelulaitoksista karanneet nuoret, jotka päätyvät erittäin helposti heitä hyväksikäyttävien tahojen saaliiksi. Nämä ovat alaikäisiä, joilta lisäksi ehkä taustansa vuoksi puuttuu tavanomainen harkintakyky. Ehkä vähän seikkailunhaluakin on siinä mukana. On ikävää, etteivät kaikki miehet aina suojele näitä lapsia vaan tekevät heitä kohtaan rikoksia.
Niin, on oikeus. On tosiaan ihan oikeus juoda sitä rotanmyrkkyäkin. Edelleen, missä oma järki?
Kirjoitin jo tuolla ylempänä, että vaikutat aika pelokkaalta miesten suhteen. En koe tarpeellisena elää siten, että miehiä tarvitsisi suhteettomasti pelätä. Kohtalainen varovaisuus yleensä riittää.
Mä ihan aidosti koen, että on oikeus ja saa ja on oikeus ja saa, voi muuttua myös ongelmaksi. Tiettyyn rajaan saakka se on hyvä juttu, mutta sepä tuudittaa helposti myös kuvitelmaan, että kaikki sitä oikeutta kunnioittaisivat. Pelkän saa ja on oikeus lisäksi kannattaisi ihan myös valistaa, että kaikki eivät niitä oikeuksia kunnioita ja itseään kannattaa myös suojella. Mitä tässä nyt on lehdissä näitä juttuja lukenut, että mihin kaikkialle ne "hyvienkin perheiden lapset" (eivät vain tytöt) ihan oma-aloitteisesti menevät, niin minun silmissäni saa ja on oikeus on jo kääntynyt monissa tapauksissa itseään vastaan.
No kuvitelmasi on hyvin väärä. En ole koskaan elämässäni pelännyt yhtään miestä.
Suurempi ongelma on rikoksen tekijässä. Huomiota tulisi kiinnittää poikien kasvatukseen.
Tyttölasten täytyy oppia kohtuullisen varovaisiksi, mutta kyllä suurin valistuksen tarve kohdistuu niihin poikiin, joista kasvaa naisia pahoinpiteleviä miehiä.
Mikään kasvatuksen määrä ei tule poistamaan kaikkia mätöjä omenia.
Ei tulekaan. Kaikkien nuorten täytyisi silti oppia, miten omia ja kumppanin henkisiä ja fyysisiä rajoja suojellaan, mikä on sallittua ja mikä ei (myös verkossa), miten epäselvissä tilanteissa kannattaa toimia, miten haavoittuvassa tilanteessa olevaa tyttöä/naista voi turvallisesti auttaa ja miten voi luontevasti keskeyttää seksin vaikkapa silloin, jos toinen haluaa sen kesken kaiken lopettaa.
Nykyinen seksuaalikasvatus on liian keskittynyttä vain kehon toimintaan ja ehkäisyyn. Tässä olisi paljon parannettavaa. Pelkkä yllä mainittujen asioiden perusteellinen käsittely poistaisi jo monta mätää omenaa tai vaikeuttaisi niiden aiheuttaman vahingon leviämistä.
Eipä tuossa nykyään näy suuriakaan ongelmia Suomessa olevan. Suuremnat ongrmlat näkuy olevan siinä, ettei uskota, että kaikki eivöt niitä oikeuksia kunnioita. Saalistajilla on kissapäivät näiden saa ja on oikeus tyyppien kanssa, kuten huomaamme.
Onneksi meillä on tässä suhteessa tällä hetkellä hyvin toimiva oikeuslaitos. Resurssipula sielläkin toki venyttää käsittelyaikoja. Katsotaan mihin poliisille suunnatut resurssit kehittyvät tulevien hallitusten aikana.
En pidä naisten varovaisuuden puutetta enkä saalistajien osuutta miehissä aivan niin suurena uhkana kuin sinä.
Oikeuslaitoshan ei sitä tekoa poista, eikä uhria korjaa ja tee ehjäksi. Mikään tuomia tai korvaussumma ei sitä tapahtunutta muuta. Ihan järkevämpää olisi, kun ei koskaan niitä kokisi. Todella iso osahan olisi niin kovin helppo välttää.
"En pidä naisten varovaisuuden puutetta enkä saalistajien osuutta miehissä aivan niin suurena uhkana kuin sinä."
En ole missään kohtaa puhunut mistään lukumääristä tai prosenttiosuuksista, että tuo nyt oli taas joku ihme aivopieru. 🧠💨
Olisi ollut parempi että olisit puhunut lukujen avulla, koska ilman niitä tällaisen keskustelun käyminen ei oikein johda mihinkään.
En tietenkään puhu lukujen avulla, kun en ole mitään lukuihin tai yleisyyteen tai mihinkään muuhunkaan sellaiseen liittyvää sanonut.
Ok, ehkä tulkitsin tuon ilmaisun "kissanpäivät" siten, että naisten oikeuksia puolustavia naisia olisi helpompi pahoinpidellä ja raiskata kuin sellaisia naisia, jotka eivät puolusta naisten koskemattomuutta. Mutta ellei tällaista vertausta tehty, en näe ongelmaa naisten oikeuksien puolustamisessa.
Ei kannaisi tulkita, vaan lukea kuten on kirjoitettu.
Mitään noin tyhmää ei tietenkään ole sanottu. On sanottu, että kun opetetaan vain saa ja on oikeus, niin saalistajalla on sellaiseksi opetetun kanssa kissanpäivät.
Kyllä sitä meinaan opetetaan lapselle, että vieraan mukaan ei lähdetä. Eikä, että ota vaan karkkia, kyllä sä saat ja sit sulla on oikeus, ettei se aikuinen sulle mitään pahaa tee.
"On sanottu, että kun opetetaan vain saa ja on oikeus, niin saalistajalla on sellaiseksi opetetun kanssa kissanpäivät."
Voitko selventää, mitä näillä kissanpäivillä tarkoitat?
Tuossa on muuten ihan selkeä ristiriita. Pieniä lapsia opetetaan varomaan ja pitämään huolta itsestään ja poistumaan ja kertomaan ja olemaan menemättä outoon ja potentiaalisesti vaaralliseen tilanteeseen. Sitten kun se lapsi kasvaa ja siitä tulee teini, niin aletaankin yhtäkkiä opettaa, että kyllä sä saat tehdä ihan mitä vaan (tyhmääkin) ja sulla on oikeus tehdä mitä vaan (tyhmääkin) ja koska sulla on se oikeus, niin sulle ei tule tapahtumaan mitään ja sun ei tarvitse ajatella, eikä poistua, eikä olla juomatta tarjottua, eikä lainkaan varoa ja käyttää järkeäsi, koska sulla on se oikeus. Tuohan on ihan puhdasta idiotismia.
Helppoa lihaa, joka ei tajua varoa kun sillä on oikeus.
Tämä on osa jokaisen lapsen vastuullista kasvatusta. Pieleen se menee silloin, jos asia opetetaan pelkästään tytöille tai jos ei opeteta, että naisetkin voivat olla vaarallisia (esim. parittajina kolmansissa maissa).
MIssänhän ei ole puhuttu pelkistä tytöistä, tai ainakaan minä en ole. Mä olen jopa erikseen kirjoittanut, että "mihin kaikkialle ne "hyvienkin perheiden lapset" (eivät vain tytöt) ihan oma-aloitteisesti menevät". Jos siis kuvittelee minun puhuvan vain tytöistä, niin se on heikkoa lukutaitoa tai vaihtoehtoisesti tahallista väärinymmärtämistä ha jänkytystä. Eivätkä tytöt läheskään aina ole niitä uhrejakaan. Tämä maailma on likipitäen yhtä vaarallinen pojillekin, vaikka osin eri tavalla.
Tuo on kärjistys, joka ei mielestäni vastaa todellisuutta. Ei kukaan sano teini-ikäiselleen noin.
Ei sano suoraan, mutta käytännössä juuri noin opetetaan. Eihän sitä omaa vastuuta saa muistuttaa, kun sen "uhrin syyllistämistä".
Miten moni mies ajattelee noin? Ellei huomioon oteta varta vasten kyseiseen rikollisuuteen erikoistuneita ryhmiä, en pidä tätä yleisenä ajattelutapana. Se johtuu tietysti ympäristöstä, jossa olen kasvanut ja elänyt. Mutta tästä näkemyksestä (että miehet olisivat säälimättömiä naisia kohtaan) keskustelemiseen tarvittaisiin nyt sitä numerotietoa.
Tämä koskee tietysti myös miehiä uhreina. Säälimätöntä kohtelua näkee lähinnä vain sotatantereilla.
Ei niitä tarvitse montaa olla. Onhan se nyt nähty, että noilla pahimmilla on satoja uhreja.
"Mutta tästä näkemyksestä (että miehet olisivat säälimättömiä naisia kohtaan) keskustelemiseen tarvittaisiin nyt sitä numerotietoa."
En ole sanonut mitään tuollaista, enkä tuon kaltaistakaan. Minä en itseasiassa ole juurikaan edes puhunut miehistä. Sekin on sinun tulkintasi, että kyse olisi juurikin ja vain ainoastaan miehistä.
Luuletko, että kokematon nuori tietää mistä määrästä tulee humalaan? Olen nähnyt ihan fiksuja keski-ikäisiäkin jolle on käynyt vahinko. Usein liittyy siihen, että alkoholia juodaan hyvin harvoin ja jossain kohtaa unohtaa laskea mitä on juonut kun seurassa on mukavaa. Sen sijaan jos joka viikko istuu kaljalla, tietää hyvin miten alkoholi vaikuttaa.
Itsekin, kun olin ollut 5v täysin juomatta kun olin putkeen joko imettänyt tai ollut raskaana (olin seuraava kk raskaana kun imetys loppui), ja menin ekaa kertaa kavereiden kanssa viihteelle, olin aivan sekaisin 4 lonkerosta/siideristä. En voinut edes kuvitella, että alkoholi vaikuttaa noin. Lyhyt ilta tuli ja myös nolotti. En yleensä koskaan juo humalaan asti. Sen jälkeen kävin seuraavat vuodet vihteellä 2 alkoholiannoksen rajoituksella. 😂
Helsingissä on myös pubeja, jossa nuoret naiset ovat saaneet vesilasiin huumaavaa ainetta (esim. tietyt silmätipat vie tajun). Kaksi tapausta eri porukan tapausta sama paikka ja kummassakin tapauksessa nainen välttyi raiskaajalta vain, koska kaverit huolehtivat naisen turvaan. Siis aina ei ”humaltuminen” ole edes omaa syytä.
Huomatkos muuten sen, että tulkintasi kertoo nimenomaan sinusta ja miten sinä ajattelet. Sä itse kijoitat tästä kokoajan sukupuolikysymyksenä, en minä. Ihan vaan vinkkinä, jos vaikka havahtuisit omiin asenteisiisi. 🙂
Niin no ... olisiko vähän syytä miettiä mistä johtuu. Tai no samahan se on, jos se "kokemattomuuttaan" vetää itsensä alkoholimyrkytykseen. Eihän se kato voi tietää.
Hyvä niin. ☺️
Taisin muuten oikein erikseen mainita tuon, etyä jos juomaan laitetaan jotain huumaavaan. Olen yllättynyt, että sinä et osaa lukea ja tartut asiaan, joka oikein erikseen rajattiin pous.
Niin, se on traagista. Sellaiset ihmiset täytyisi voida tunnistaa jo ennen kuin he aloittavat laajamittaiset tekonsa, jotta heitä voidaan auttaa ja jotta heidän tekonsa voidaan estää. Siinä olisi koko yhteiskunnalla parantamisen varaa, ei pelkästään potentiaalisilla uhreilla. Kun yksi uhri välttää vaaran, toinen astuu siihen.
Jos meinaan luet aloituksen, niin huomaat, ettei siinä mainita sukupuolta kertaakaan. Kaikki sukupuoliin liittyvät olettamat tulevat vain ja ainoastaan lukijalta. Muutoinkaan en ole kertaakaan tässä ketjussa maininnut sukupuolta, ellei se ole ollut esitetyn kysymyksen tai kommentin kannalta välttämätöntä. Että kannattaa nyt tarkastella niitä omia asenteita.
Kyllä se kaikkein helpoin tapa on valistaa vaarasta. Jokaista miinaa on liki mahdoton raivata, joten on tehokkaampaa varoittaa miinakentästä.
Oletukseni tulee tilastoista, joiden mukaan seksuaalirikoksissa nainen on useammin uhri kuin mies:
"Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten tekijöistä valtaosa oli miehiä, naisia oli tekijöistä vajaa prosentti. Uhreista 96 prosenttia oli naisia."
https://rikoksentorjunta.fi/seksuaalirikokset
On silti hyvä käyttää sukupuolineutraalia kieltä. Lisäksi täytyy ottaa huomioon ne seksuaalirikokset, joita ei koskaan raportoida.
Se in silri sinun olettamasi, ei mitään mikä liittyisi mitenkään yhteenkään minun tekstiini. Se voi olla looginen olettama, mutta siltikään se ei liity mitenkään mihinkään minun kirjoittamaani. Sinällään on siis täysin turhaa kysyä minulta, sinun omasta olettamastasi tai pyytää minulta numeroita asiassa, joka on syntynyt sinun omassa päässäsi.
Ei ole kokemusta tuollasesta, missä löisin servot kiinni itse leikkiin ryhdyttäni.
Muutoin kyllä on ikäviä kokemuksia tilanteita missä minua ei ole kunnioitettu eikä kysytty mielipidettä, käyty vaan päälle. Vastentahtoani alusta pitäen.
Ehkä joku on ylittänyt jonkun rajan ja siksi homma jää kesken?
Voisin kuvitella, että mulle tuollanen tilanne olisi, jos joku rupeis ilman mun lupaa johonkin toimeen, vaikkapa peppuseksi jota inhoan yli kaiken. Jäisi kesken ja suuttuisin niin ettei tarttis enää lähelleni pyrkiä seksissä. Ehdoton ei.
Aloittajalla ihan sama. Mä tosin olen myös niistä pakottamisista itseni saanut irti tapeltua. Ja sehän on tosiaan ihan eri asia, että homma on alusta lähtien pakottamista tai sen yritys.
Jep. Minäkin jokusen kerran onnistunut irti tappelemaan, mutten aina. Tajuttomana ja lapsena.
Kyllä ja tuollaiset ovat mielestäni rikoksista törkeimmästä päästä ja ihminen, joka noihin pystyy, on päästää vialla.
En minäkään ymmärrä, miten joillekin on vaikeaa ymmärtää, ettei seura kiinnosta tms. Että miksi pitää käydä käsiks tai ahdistella, varsinkin jos toinen sanoo selkeästikin, että ei kiitos. Enkä myös ymmärrä sitäkään, että vaikka toiselle on perusmukava, hymyilee ja juttelee, niin ei sekään tarkoita, että kohta voi tuosta vaan alkaa kourimaan, tai lääppimään.
No jos on päässyt käymään niin, että sitä sitten ollaan jo siinä h-hetkessä, niin tilanteesta riippuen en itse sanallisesti kysy, vaan Olen kyllä hienovaraisella lähestymisellä selvittänyt, että onko kaikki ok? Mutta sekin riippuu aika paljon toisesta, että miten mihinkin reagoi? Jos on itsevarmaa käytöstä, se tuo itsellekin varmuutta.
Luultavammin on saattanut jäädä ns. "mahkuja" jopa käyttämättä, kun toiselta ei saa varmaa vastakaikua, mutta ilmeisesti sitten toinen ei ole varma haluaako jotain vai ei. Mielummin haluan selkeän viestin, kun alkaisin arpomaan. Mielummin sit oon ilman mitään, kuin alkaisin tutkimaan nenän kulmaa ja jalkaterien asentoa. :oD
No niinpä. En tajua mikä siinä toisen tulkitsemisessa on vaikeaa ja nuo tuollaiset lääppimiset ja kourimiset, ei helvetti sanon minä. Joskus se voi jopa olla joku jostain ihan "puskista", joku joka ei ole edes moita ennen kourimista sanonut.
Ja siis kyllä olen tuostakin samaa mieltä, itsevarmuus luo itsevarmuutta, vaikkei se itsevarmuus edes olisi aluksi ollut aitoa. Fake it, till you make it. Ja itsevarmuushan ei tarkoita röyhkeyttä, se voi olla myös herkkää, kuten tuolla alussa sanottiin. Eikä ihmisten vuorovaikutuksen tarvitse aina olla sanoja. Mua aina ihmetyttää ihmiset, jotka eivät osaa muuta kommunikointia, kuin sanat, mutta onneksi harvoin tarvitsee kuitenkaan mennä noihin jalkojen asentoihin tai nenän nousukulmaan. Jos tarvii, niin silloin tosiaan kannattaa olla mielummin ilman. 😃
No mä luulen, että joillain on jonkinlainen empatia/sympatia-kyvyttömyys. Ei siis osata nähdä toisten käytöksestä mitään merkkejä suuntaan tai toiseen. Sama voi olla syynä myös oman kiinnostuksen tai kiinnostamattomuuden ilmaisuun. Taisi olla puhetta siitä "eipäs-juupas-ilmiöstä"?
Jotkut assithan joutuu "maskaamaan" ja se saattaa olla liioiteltua toimintaa ja aiheuttaa toisissa kummallisia tulkintoja. Siis mun veikkaus..
Mä luulen, että exäni saattaa olla assin tapainen...Hänellä oli kerran mahdottomia pääkipuja ja ei meinannut saada siihen mitään apua. Mä vähän kyrpiinnyin siihen touhuun, kun mulle sitten valitti sitä pääkipua ja tuskaa, mutta lääkäri ei ottanut vakavasti. Menin mukaan sinne sairaalaan. Exä naureskeli, kun lääkäri kyseli kivusta. Se oli sellaista hermostunutta ehehe-tyylistä naureskelua. Hän oli tekopirteä ja ihan muuta mitä minulle...oli sen lääkärin aika vaikeaa tulkita miten vakavasta asiasta oli kyse....ja kyse oli lopulta laskimotukoksesta päässä.
Ehkä "tavalliselle" ihmiselle on kummaa tuo "maskaus", mutta assit ovat kehitelleet sen, kun on pitänyt opetella jotenkin näyttämään tunteitaan, mutta se ei tule mistään tunteesta, vaan koetusta ehkä.... En tiedä osaanko aukaista oikein hommaa...
No juu, neuroepätyypillisyys varmasti tuottaa monenlaista ongelmaa. Tosin toi tollanen lääkäritilanne voi kai sattua ihan "normaalilleki". Tai ainakaan mä en ole tietonen, että äidilläni mitään olis, mutta hänen on jotenkin tosi vaikee saada lääkäreitä ottamaan vakavasti.
No noissa lääkärihommissa voi olla sekin, että osa osaa valittaakin ihan mitättömiäkin.
Jossain luin, että varsinkin naisilla assius on usein itse assiltakin piilossa, kun se "maskaus" vaan on niin luutunutta, että se tuntuu jopa maskaajasta normaalille, mutta osaa se alkaa jo vanhemmiten usein väsyttämään ja aiheuttamaan jaksamiessa ongelmia.
Tästä kun mennään historiaa taaksepäin, on naisille jo pienestä pitäen opetettu, että pitää olla kiltti ja iloinen....kävi mitä kävi. Sellainen reipas elovena-tyttö. :oD (Vähän yliampuva esimerkki, mutta aika monesti ikävän totta.) Monet naiset on puhuneet minulle tuosta...
En tiedä onko se kasvatusta vai mitä se on, mutta jotenkin se ongelma, joka on kotona valtava ja suorastaa elämää invslidisoiva, onkin yhtäkkiä lääkärissä jotenkin pieni riesa, miltei heh heh kehtaako tätä nyt sanoakaan.
Mutsi on kuitenkin tehnyt aikanaan työuransa asuakaspalveluhommissa ja aina ihmisten parissa, että jotenkin mä en vaan usko hänen niin taitavasti piilottavan, mutta mistä näistä tietää.
Paras näistä lienee se, kun mutsini aikanaan odotti isosiskoani (esikoistaan) ja oli yliajalla ja kävi sitten tiheästi neuvolassa. En oo tullut kysyneeksi kauanko edellisestä käynnistä oli, mutta oli sitten kyselty miten voit jne. No vähän kipuja, mutta ei tässä mitään. Ok, no katotaan mikä tilanne. Sullahan on synnytys käynnissä ja tämä lapsi syntyy sitten ihan just kohta.
Joo, noita vastaavia on ja itseasiassa mä veikkaan, että yllättävän paljon kaikesta saattaa kuulua kasvatukseen, luonteeseen ja kaiken koetun yhteissummaan.
Jotkin ottavat toisten mielyttämisen yliampuvasti huomioon, siten että omat tarpeet, tunteet ja hyvä olokin jää kaiken sen miellyttämistarpeen alle.
Mä pidän toisaalta tuollaisia ihmisiä vähän aikapommeina. Passiiviagressiivisina.
Saattavat miellyttää itsensä piippun ja sit kun kerran poksahtaa, on muut ihmeissään, että mikä sille tuli.
Mun oma äiti on aina ollut sellainen, että on miellyttänyt muita ja tehnyt kaikkea muitten puolesta...nyt kun alkaa ikä ja kaikki painaa, se on kertoillut juttuja, eikä säästele nimittämisiä jne. Kuppi niinkuin keikahtaa yli, vaikka aikanaan olisi voinut ihan itsekin pitää omia puoliaan ja sanoa, jos johonkin ei halua lähteä mukaan.
Tuohon aloituksessa mainittuun sanomiseen... niin se olisi tosiaan suotavaa, että ihmiset osaisivat edes sanoa ei, ettei sitä tarvitsisi myöskään toisen päätellä jostain jalkaterien tms. asennosta. Itseäni esimerkiksi kauhistuttaa ajatuskin, että joskus ajateltiin, että avioseksi olisi "pakollista". (Tänään on seksipäivä ja panen, kun haluan, haluisit tai et)
Raiskaushan avioliitossa tuli rikokseksi vasta 1994! :oO
Voihan sitä kiinnostusta olla tai ajattelee että kyllä mä innostun kun vähän lämpeän tai sitten toinen on vaan niin painostava että helpompaa vaan suostua. Ei lopeta koskettelua vaikka sanoo ei nyt. Monesti se tunnelma voi olla jo pilalle jos toinen tekee jotain josta ei pidä tai kosketus tuntuu jotenkin pahalta.
Kiinnostusta joo, en mä sitä epäile. Mä nyt en vaan tajua miten päätyy tuollaiseen tilanteeseen vain jonkun epämääräisen "kiinnostuksen" vuoksi. Olisko siinä sitten jotain ongelmaa itsetuntemuksessakin, kun ei itseään ja omia reaktioitaan tiedä? Poislukien taas se, jos toinen tekee yllättäen jotain aidosti vastenmielistä.
Puhun siis kiinnostusta seksiin suhteessa. Minusta se on suhteessa ihan normia että toista haluttaa enemmän joskus kun toista ja siihen lähtee mukaan miellyttäekseen sillä ajatuksella että innostuukin enemmän. Yleensähän sitä innostuu mutta joskus tulee olo että ei ole fiilistä kuitenkaan.
"Poislukien taas se, jos toinen tekee yllättäen jotain aidosti vastenmielistä."
Minunkin on vaikeaa kuvitella, että syy keskeyttämiseen olisi jokin muu kuin tämä. Vaan siinäpä onkin ongelma: yksi ihminen pitää aina juuri siitä, mitä joku toinen inhoaa. 😄
Juu, siitä minäkin puhuin.
Tietysti, mutta se on täysin ymmärrettävä syy. Harvemmin sitä vaan kuulee. Yleensä ne esitetyt "syyt"ovat ihan hepreaa ja aivan muita juttuja. Jos toinen tekee jotain, mistä ei tykkää, niin ihan normaali reaktio. Mutta jos ei tee ja kaikki on hyvää ja täydellistä ja kiinnostaa, niin aivan kummallinen reaktio
Kyllä näitä ikävä kyllä on tullut tuttavapiirissäkin eteen, että ihan oikeasti on vaan seuraavana päivänä on vaan alkanut kaduttaa, että sellasen kanssa tuli sitten oltua. Syytöstä lentää, vaikka se toinen ei ole tehnyt mitään väärää.
Kirjoitin tuohon alemmas syitä, miksi joku mies on halunnut keskeyttää seksin kanssani. Ehkä naisilla voisi olla vastaavia?
Niin oisko ihan vaan siksi että pysyy suhde kasassa. Jos nyt jatkuvasti on että ei nyt. Niin se suhde hajoaa. Toinen tuntee itsensä torjutuksi. Eikä se parisuhde seksi aina ole mikään uskomattoman kokemus se on välillä suorittamista.
Sen ymmärrän, tavallaan, että voi kokea tuollaista painetta, mutta ei kai silloin voi kesken kaiken lopettaa? Tuskin se yhtään parempaan lopputulokseen johtaa? Mä itse en ole tollaseen koskaan törmännyt, kun pikemmin itsellä on ollut usein enemmän tarpeita. Silloin kun olin likipitäen haluttoman miehen kanssa suhteessa, niin hän ei kyllä mun mielikseni tehnyt mitään. Ehkä tuo miellyttämisen halu tässä asiassa on enemmän naisten juttu?
Itse olen keskeyttänyt esim. Siksi että tuntuu että toinen ei ole läsnä ja oma fiilis menee. Tuleekin yhtäkkiä jotain kipuja jne.
Kyllähän sen toinenkin aistii jos ei olekaan mukana. Itsekin keskeytän jos huomaan että toinen ei ole läsnä. Enkä usko että toinenkaa haluaa loppuasti viedä jos huomaa että jotain vialla. Parempi kait se on suoraan silloin sanoa.
Tuo taitaa olla niin ihmisistä kiinni. Aina välillä kuulee sellasia, että toinen suurinpiirtein lakkaa kynsiään, kun toinen panee siinä samalla. Ei näitä aina tajua.
Jos se nyt on molemmille ok että lakkaa niitä kynsiä ja on vaan joku tyydytysväline niin ei kait siinä ongelmaa ole. Mä ainakaan halua tehdä mitään mikä ei tunnu itsestäni hyvältä. Ja pitää olla sen verran luottamusta ymmärrystään toista kohtaan että asioista pitää voida sanoa ettei tule jälkeenpäin mitään inhottavaa oloa. Varmaan monesti nuoret varsinkin kokee että on pakko tehdä asioita toisen mieliksi. Mutta niin ei ole.
Eihän se muille kuulu, jos itselle on ok. Hieman outoa silti minusta, ihan molemmin puolin.
Montakin muutakin asiaa mitä ei ymmärrä. En ymmärrä miten miehet pystyy raiskaimaan itkevän ja huutavan naisen johon sattuu. En käsitä. Miten sellainen voi olla jossain kiihottavaa.
Niinpä. Ei näitä pysty tajuamaan. Tosin jotenkin ainakin mun mieleni pystyy paremmin käsittämään sen, että pipipää pystyy tekemään vieraalle pahaa, kuin sen, että joku voi tehdä pahaa omalleen. Enkä tarkoita omalla mitään omistusoikeutta, vaan oma läheistä, jonka pitäisi olla rakas ja josta pitäisi haluta pitää huolta.
Raiskauksessa ei oo kyse seksistä vaan vallasta.
Onko sinulle muuten koskaan käynyt niin, että mies haluaisi lopettaa seksin kesken kaiken tai ennen penetraatiota?
Minulle on käynyt niin monta kertaa. Kerran se johtui kuukautisista (jotka eivät kaikkia miehiä haittaa), kerran karvoituksesta, kerran siitä, että kerroin miehelle, että minuun sattuu.
Olisiko mahdollista, että naisten toivomissa keskeyttämisissä olisi joitain vastaavia piirteitä, ei tietenkään kuukautisia.
Tavallaan kyllä. Tosin mä nyt en itse edes lähde ihan normitouhuihin tietoisesti kuukautisten aikana, vaan homma hoidellaan ilman peruspenetraatioita. En nyt saa päähäni sellaista, jossa olisi kokonaan lopetettu, mutta metodia on vaihdettu keskenkaiken, kun vuoto ei olekaan kokonaan loppunut. Ja siis en mä itsekään sitä sotkua haluaisi, että molemminpuolisesti se päätös. Eli siis on hoideltu loppuun vaikka minä suulla ja mies sormin, mä kun en siihen varsinaisesti mitään sisätutkimusta kaipaa, enkä suuta ikinä.
Kommenttini jälkimmäinen kysymys oli oleellisempi, eli siihen toivoisin vastausta.
Metodin vaihto molemminpuoleisella päätöksellä ei ole keskeyttämistä.
No siihen minä en osaa sanoa oikein juuta enkä jaata, kun mä olen aina ihan etukäteen tiennyt haluanko vai enkö ja valinnut seurani niin, että ei ole tarvinut keskenkaiken pohtia ja aina tosiaan voinut vaihtaa tyyliä, jos nyt jokin ei toimi. Ehkä mä olen näissä seksijutuissa vähän enemmän luonnonlapsi ja tunteella mennään, eikä niin hirveästi analysoida. Miehellekin aina alkuaikoina sanoin petipuuhissa, että lakkaa ajattelemasta. 😃
Vaan siis jos toinen tekee jotain tosi epämiellyttävää tai vastassa on vaikka kuukauden sissijuustot, niin ihan ymmärrettävää keskeyttää siinä kohtaa.
Niinpä. Nytpä taidankin hiljaa itsekseni olla hieman tyytyväinen keksittyäni vihdoin uskottavia teoreettisia tilanteita, joissa myös nainen voisi haluta keskeyttää seksin.
Mutta en minä ikinä ole loukkaantunut, jos mies on halunnut keskeyttää. Psyykkisesti tervettä miestä vaivaa, jos hän epähuomiossa satuttaa naista, eikä sille voi mitään, jos ei siinä kohtaa enää haluta. Veren näkeminenkin on sellainen asia, että ellei sitä näe vähän väliä, niin kuin useimmat naiset, sen brutaalius saattaa yllättää, vaikka aluksi ajattelisi toisin.
Karvat myös jakavat mielipiteitä molemmilla sukupuolilla ja ovat joidenkin mielestä hygieniakysymys, eli jotkut ajattelevat, ettei alakerran villakoira voi edes turkki lyhennettynä ja pesusta huolimatta koskaan olla tarvittavan puhdas. Jotkut tuovat tämän mielipiteen esiin vasta, kun housut tai hame on jo riisuttu, ja sitten on joillekin mahdotonta jatkaa.
Tämä olisi kyllä sopinut naisen logiikkaan mainiosti, "kysykää miehet vapaasti, vastaamme ilomielin :)", "Inhottaa noi jatkuvat utelut, eivätkö nuo retkut tiedä yhtään missä mennään :("
No joo kieltämättä, mutta yritän nyt edes vähän puolustaa ... onko ne aina sama nainen, joka kirjottaa noi molemmat? Meissä naisissakin on joitain eroja, vaikkei sitä uskoisi. 😉
No kliseitähän nuo, eivätkä kelpaa opetusmateriaaliksi :)
Muillekin ketjuun vastanneille ajattelemisen aihetta ... aloituksessa ei mainita kertaakaan sukupuolia ja silti leijonanosa vastaajista on sukupuolittanut sen. Eivät kaikki ja heille iso peukku 👍. Lopuille, olisko aihetta katsoa vähän peiliin, tarkastella vähän omia asenteita?
Aloittaja ei ole myöskään yhdessäkään vastaustekstissään sukupuolittanut kysymystä, ellei sitä ole jotenkin erikseen voinut pitää vastauksen kannalta oleellisena. Silti valtaosa vastauksista on edelleen ollut sukupuolitettuja. Asenteet istuvat syvässä ja vakaasti. 🙂
Sukupuoliasioista ei saa sukupuolittaa? Ei silloinkaan vaikka vastaus on ilmiselvä? Okei, osoitan kaikkia sukupuolittamiseen syyllistyneitä syyttävällä sormelle ja sanon tsot tsot tuhmeliinit.
Sitten puen aasinmyssyn päähäni ja menen nurkkaan häpeämään katuen syvästi tekemiäni johtopäätöksiä :)
Saa, en ole kieltänyt. Se vaan kertoo omista asenteista, jos niitä nyt haluaa tarkastella, jos sukupuolittaa vaikka aina naisen uhriksi ja miehen pahantekijäksi. Vaan itsehän senkin päättää, että onko tuolla itselle mitään väliä. Se on sun ja jumaliesi välistä. 😉
No ei mulle jumalat onneksi juttele, tai sitten en kuule niitä...no molempi parempi. Tunnistan avoimeen ajatteluun pyrkivän kaavan, mutta ei aloituksesi kätke millään tavalla sitä että olet nainen siitä huolimatta ettet sukupuolta mainitse.
Ei tietenkään kätke. Miksi ihmeessä kätkisin sukupuoleni. Ei se mikään salaisuus ole, eikä sitä ole mitenkään yritetty kätkeä. Ei se edes ole mitenkään oleellista. Kyllähän mä esim. Välikselle tuolla miehestänikin mainitsin jne. Sen sijaan tosin yksi noista nuoruusajan kavereistani, joille "sattui ja tapahtui" oli poika. Tämä siis, jos nyt joku kuvittelee jotakin muuta. Sinällään epäoleellista, sillä ihmisiä me kaikki olemme.
Tosin jokuhan luuli jo tuossa parissakin kohtaa mieheksi ja miehen aloitukseksi, että ilmeisesti kuitenkin onnistui olemaan jollekulle epäselvää. Jostain täysin käsittämättömästä syystä. 🙂
Tarkennan omaa aikaisempaa kommenttiani:
"En ole tuo jolta kysyit, mutta kyllä useissa vastauksissasi eri puolilla ketjua on sellainen sävy, että seksuaalisen väkivallan uhri olisi itse syyllinen rikokseen. En ole koskaan tavannut sellaista näkemystä naisella mutta voihan sellainen naisellakin olla.
Tyypillisesti kyseessä on kuitenkin uskonnollinen, valkoihoinen ja keski-ikäinen mies."
En ottanut kantaa siihen, mikä ketjun aloittajan sukupuoli on. Vertasin vain hänen mielipiteitään aikaisemmin kohtaamiini mielipiteisiin.
En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pelkkien mielipiteiden perusteella "tietävät", mitä sukupuolta joku edustaa. Mitä väliä sellaisella edes keskustellessa on?
No en tarkoittanutkaan sinua, mutta kiitos tarkennuksesta.
Tai tarkennan ... saatoin tarkoittaa sinua, mutta en tuota kommenttia. Eihän näistä tiedä. Saattoi sekin olla sinun.
Uteliasuudesta muuten kyselen, että mistä päin Suomea löytyy "uskonnollisia, vanhoillisia ja keski-ikäisiä miehiä", joilla olisi kanssani samanlaiset näkemykset? Olisi vinkeää tavata sellainen ihmeotus. Onko heillä pahojakin identiteettiongelmia, kun ovat yhtä aikaa vainhoillisia ja sitten yltiöliberaaleja kuten minä? 🙂
Tässä kommentissa otan kantaa ainoastaan rikosten uhrien vastuun korostamiseen, en muihin näkemyksiisi. Tutkimuksissa tällaista uhrin syyllistämistä nimitetään usein raiskausmyyttien ylläpitämiseksi tai uhrin syyttämiseksi. En ota kantaa muihin näkemyksiisi. Suomalaisuudesta en ole maininnut mitään eikä sillä mielestäni ole merkitystä asiassa.
Tässä puhutaan sukupuolen ja uskonnollisuuden yhteydestä raiskausmyytteihin:
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0886260516665110
Tässä puolestaan republikaanien voimakkaammasta yhteydestä raiskausmyyttien kannattamiseen:
https://www.openaccessgovernment.org/partisan-ideology-victim-blaming/113091/
Tuossa iän yhteydestä uhrin syyttämiseen:
https://www.researchgate.net/publication/226539798_Victim_Blaming_in_Young_Middle-Aged_and_Older_Adults_Variations_on_the_Severity_Effect
Seniori-ikäiset ovat vielä syyttävämpiä kuin keski-ikäiset.
Rasismin ja uhrin syyttämiseen yhteydestä:
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0033294120978158
(Rasisti voi toki olla vaikka minkä värinen.)
Nämä tutkimukset eivät tietenkään kerro koko totuutta, mutta ehkä ne auttavat hahmottamaan, miksi olen mielipiteeseeni päätynyt.
Minä en ole missään kohtaa tehnyt mitään noista tässä ketjussa. Tulkitset mitä ilmeisimmin thallasi päin honkia. Saat tietenkin, mutta minuun ja minun kirjoituksiini noista ei liity ja siksi teoriasi on päin honkia.
Eli mistä niitä löytyy, nitä liberaaleja vanhoillisia?
Tässä ketjussa on hankala hahmottaa, kuka on sanonut mitä.
Tulkitsen esimerkiksi tämän kommentin uhria syyllistäväksi:
"Mitä tässä nyt on lehdissä näitä juttuja lukenut, että mihin kaikkialle ne "hyvienkin perheiden lapset" (eivät vain tytöt) ihan oma-aloitteisesti menevät, niin minun silmissäni saa ja on oikeus on jo kääntynyt monissa tapauksissa itseään vastaan."
En tiedä onko kommentti sinun.
Myös tässä puhutaan minun näkemykseni mukaan uhrin syyllistämisestä. En tiedä onko kommentti sinun:
"Ei sano suoraan, mutta käytännössä juuri noin opetetaan. Eihän sitä omaa vastuuta saa muistuttaa, kun sen "uhrin syyllistämistä"."
Tuossa tunnustetaan yhteys oman vastuun korostamiseen ja uhrin syyllistäminen välillä, vaikka kirjoittaja ei itse tätä yhteyttä kannattaisikaan.
Liberaaliudesta en ole maininnut mitään.
Niiden on pakko olla, koska minä olen ja niin edespäin.
Olen kirjoittanut kaikki nuo, mutta en mitään esittämääsi. Todellakin kyse on sinun tulkinnastasi ja näkemyksistäsi, jotka ovat niin pielessä kuin olla ja voi, luultavasti aivan tahallisesti.
Höpsistä. 😁 En ole väittänyt sellaista.
"Tyypillisesti kyseessä on kuitenkin uskonnollinen, valkoihoinen ja keski-ikäinen mies."
En ottanut kantaa siihen, mikä ketjun aloittajan sukupuoli on. Vertasin vain hänen mielipiteitään aikaisemmin kohtaamiini mielipiteisiin."
Aloittaja on ylitiöliberaali ... eli olet. 🙂
Pahoittelut jos käsitykseni ovat pielessä. Eivät ole tahallisia väärinymmärtämisiä. Sain sinusta vaikutelman, että korostat rikoksen uhrin vastuuta välttää rikoksia. Minulle on samantekevää, korostetaanko tätä vastuuta ennen vai jälkeen rikoksen tapahtumista.
Minä otan vastuun tulkinnoistani, eikä sinun tarvitse niitä korjata ellet halua.
Kovasti tahalliselta vaikuttaa, kun olen saman asian moneen kertaan sanonut. Minulle ei todellakaan ole ihan sama. Rikos pitää estää tapahtumasta. Kaikki jälkikäteen tapahtuva on yhtä tyhjän kanssa Minä en ole kertakaan korostanut uhrin vastuuta. Se vastuu on kasvattajien, yhteitskunnan, meidän jotka toitotamme saat ja sinulla on oikeus. Se on meidän kaikkien kollektiivinen vastuu, että emme opeta järjenkäyttö vaan tyhmyyttä. Lapsi ei ole syyllinen, jos hänestä kasvatetaan idiootti.
Jokainen uutinen, jossa joku on toiminut itse tyhmästi ja joutunut uhriksi ja uhrin toimintaa vähätellään ja selitellään, että hän saa ja hänellä on oikeus, on suorastaan rikos niitä kaikkia tulevia uhreja kohtaan, On täysin eri asia myöntää virhe ja ottaa opikseen, kuin syyllistää. Se, että uhri on toiminut tyhmästi, ei tietenkään saa pienentää rikollisen tuomiota. Tekijä on ansainnut rangaistuksensa ihan täysimääräisenä, vaikka uhri olisikin toiminut tyhmästi. Se ei silti saa estää meitä sanomasta, että älä sinä toimi noin, tuo ei ole järkevää eikä fiksua. Älä mene levittelemään seteleitä alueelle, joka tunnetaan ryöstöistä tai mene makaamaan sammuneena sellaiseen paikkaa, taskut täynnä tavaraa. Ei tuokaan ole uhrin syyllistämistä, vaan fakta, että onhan se nyt ihan hitokseen tyhmää toimia noin. Älä mene tieten tahtoen soittamaan turpaasi ihmiselle, jolla tiedät olevan ihan jumalattoman lyhyt pinna ja heikko itsehillintä jne. Meidän pitää opettaa oikeuksia, mutta niiin myös vastuu, itsestä. Se uhri ne seuraamukset mukanaan kantaa, lopun ikäänsä ja jokainen niistä on myös sellaisten vastuulla, jotka saarnaavat tyhmyyden puolesta.
No mutta minä olenkin feministi ja korostan aktiivista toimijuutta, en uhriutta, jota sinä korostat. Kenenkään ei kuulu olla uhri tai potentiaalinen uhri, muiden armoilla ja sen armoilla onko joku muu nyt sisäistänyt ne hänen oikeutensa. Hänen kuuluu olla aktiivinen toimija omassa elämässään ja ottaa sen oman elämänsä ja myös oman ruumiinsa kontrolli ihan itselleen. Omaan ruumiin koskemattomuuden ei kuulu olla muiden armeliaisuuden ja käsityskyvyn varassa. Kyse on kuitenkin omasta elämästä, eikä niiden muiden.
Tuo provokaation vähentäminen taitaa olla osa SCP-teoriaa (Situational Crime Prevention).
Muita tuon teorian pääperiaatteita ovat rikosten tekemisen vaikeuttaminen ja niiden riskien lisääminen sekä rikosten palkitsevuuden ja niihin johtavien tekosyiden vähentäminen.
Menetelmä on ilmeisesti toimiva, mutta pelkkä provokaatioiden vähentäminen on vain yksi osa-alue.
https://doi.org/10.1093/acrefore/9780190264079.013.327
Tuolla on slaidit, joissa on lueteltu menetelmän kaikki 25 toimintatapaa:
https://www.omicsonline.org/editor-pdf/G_S_Bajpai.pdf
"Omaan ruumiin koskemattomuuden ei kuulu olla muiden armeliaisuuden ja käsityskyvyn varassa."
Tämä ei ole kenellekään aikuiselle pakollista. Silti se on yleensä ottaen aivan turvallinen asiaintila: lapsena, rakastavaisena, sairaalahoidossa, vanhustenhoidossa. Usein annamme kehomme muiden hoidettavaksi ja rakastettavaksi ja toivomme parasta.
Ei jaksa lukee storia,hermo menee jonninjoutavaan
aina voi loikata suoraan alusta loppuun
Ilmoitin tämän. Väkivaltainen sisältö. Tietemkin pitää kysyä varsinkin jos toinen on nuori ja kokematon ja kaikilta.
Kukin tykkää mistä tykkää. "Kysyvä" ei ole epävarmaa, se on hitaampaa. Korostuu se että toinen kuulostelee että mitä toinen haluaa. Mä koen tosi varmat otteet liian hallitsevina. Nousee jopa huoli että mikä pelimies tämä on.
"Miten ihminen päätyy siihen, että hän aloittaa seksuaalisen aktin tai siihen lämmittelyn ja sitten ei haluakaan jossain kohtaa?"
- Keskenkasvuisena / teininä tai muuten vain kokemattomana ihminen ei välttämättä ymmärrä mitä seksiin kuuluu tai miten tilanne etenee.
Hän saattaa ajatella, että on kiva mennä vain toisen kotiin ja siellä sitten ehkä jutellaan ja suukotellaan ja kiehnätään nätisti nenät vastakkain ja jutellaan koko yö.
Sitten, kun kokeneempi alkaa hyväillä määrätietoisemmin ja edetä asiassa, kokematon voi yllättyä heti tai hetken päästä, että ei hän tätä halunnut. Ei vielä. Ja silloin toisen, on hän jo kuinka kiihottuneessa tilassa hyvänsä, on vain ymmärrettävä ja uskottava, että ei tarkoittaa ei.
Molemmilla on oikeus seksuaaliseen nautintoon itsetyydyttämällä, jos toinen ei halua seksiä. Itsetyydyttämällä ottaa vastuun omista seksuaalisista tarpeistaan, eikä painosta muita toimintaan, johon heillä ei ole velvollisuutta. - Sooloseksi on vain hoidettava omassa rauhassa ilman, että toisen täytyy sitä nähdä, ellei tästäkin ole yhteisymmärrystä.
Joskus kokeneempi ei osaa ottaa torjuntaa tosissaan, vaan kuvittelee sen olevan vain leikkiä, jotta hänen pitäisi yrittää kovempaa.
Torjunnan vastaanottamiseenkin täytyy ehkä opetella. Kenenkään ei tosiaan ole velvollisuus osallistua yhtään sen pidemmälle kuin itse haluaa.
Tuo toinen juttu, kysyminen, on minulle henkilökohtaisesti myös vähän hankala asia.
Tilanteen tullen, en haluaisi kertoa ääneen, saako minulta riisua vaatteita tai saako minuun koskea ja mihin paikkaan tai millä tavalla. Silloin miehen vain on valitettavasti osattava olla kaikki tuntosarvet pystyssä ja "kokeiltava". Kerron kyllä, jos jokin Ei minulle sovi. Korkeintaan pystyn vähän ohjaamaan hänen kättään omallani.
"Miten ihminen päätyy siihen, että hän aloittaa seksuaalisen aktin tai siihen lämmittelyn ja sitten ei haluakaan jossain kohtaa?"
No voipi olla ettei "Huuko Peikolla" persaus kestäkään?
ajatus liipaisimella kuin kiväärissä.
Kyselevä mies voi olla Uteleva Unto.