Itse olen köyhästä perheestä ja lapsena pääsin yhdesti risteilylle Kokkolasta Skellefteå:n. Rippileirillä käytiin päiväseltään Lompolosta Norjan puolella.
Siinäpä ne mun ulkomaan reissut. Toki sitten töissä rahatilanne nousi kohisten. Lapseni äidin kanssa käytiin Tallinnan risteilyllä. Maihin ei menty, koska ei sitä nyt ylpistyä tarvitse.
Mistään en koe olevani jäänyt paitsi. Kotimaassa olen kyllä mennnyt pitkin poikin ihan huviksenikin.
Silloin vähän jänskätti, kun vaimon kanssa pysähdyttiin Närpiön huoltsikalle kahville. Sopersin siinä peruskoulun 5 ruotsilla, että en pulla och kaffe perkele.
Myyjä vain hymyili ja ojentaessaan tuumasi ihan suomeksi, että ole hyvä.
>simiti<
Siinäpä ne mun ulkomaan reissut. Toki sitten töissä rahatilanne nousi kohisten. Lapseni äidin kanssa käytiin Tallinnan risteilyllä. Maihin ei menty, koska ei sitä nyt ylpistyä tarvitse.
Mistään en koe olevani jäänyt paitsi. Kotimaassa olen kyllä mennnyt pitkin poikin ihan huviksenikin.
Silloin vähän jänskätti, kun vaimon kanssa pysähdyttiin Närpiön huoltsikalle kahville. Sopersin siinä peruskoulun 5 ruotsilla, että en pulla och kaffe perkele.
Myyjä vain hymyili ja ojentaessaan tuumasi ihan suomeksi, että ole hyvä.
>simiti<
Vastaukset 28
Vanhimmat
Köyhästä perheestä olen minäkin, mutta kyllä meillä aina välillä matkusteltiin. Lomia varten vanhempani säästivät ja muutaman kerran käytiin hihtolomilla etelässä lämmittelemässä ja kesällä saattoin kohteena olla Norja tai Ruotsi, mutta aika usein ihan kotimaassa. Eivät ne etelän reissut silloinkaan suhteessa niin erityisen kalliita olleet. Rehellisest, kyllä viikon reissu kotimaassa oli saman hintainen, tai jopa paljon kalliimpi.
Tuo olis siis lapsena. Teininä tuli matkusteltua itsekseen. Ekan kerran menin ulkomaille yksikseni 14-vuotiaana, mutta en mä sillloin sentään ihan kokonaan yksinäni omin nokkineni ollut. Matkustin siskoni luo, joka oli silloin opiskelijavaihdossa, mutta ei hänellä mulle ihan kauheasti silloin aikaa ollut. Hän kävi päivät opinnoissaan ja mä pyörin itsekseni.
Ensimmäinen ihan kokonaan oma ulkomaanreissu (tai siis kaverin kanssa) oli 16-vuotiaana, kun mentiin vähän Euroopan junamatkailuun tutustumaan. Ei mitään virallista Interrailia, vaan vähän pienimuotoisempaa.
Köyhä perhe meilläkin oli. Pienipalkkainen äiti ja isä, äiti enimmäkseen kotona ilman mitään tuloja.
Käytiin lapissa, vuokrattiin kesämökkejä ympäri järvisuomea ja matkailuautolla köröteltiin mm. Norjaan. Kerran käytiin Saabillakin Norjassa, vanhalla 96:lla.😄
Olin pari vuotias, en muista mitään siitä reisusta. Tallinan ristelyllä pari kertaa käyty.
Oletteko antaneet enemmän ulkomaiden elämyksiä omille lapsillenne, minne olette matkustaneet omien lastenne kanssa? Vai onko niin ettei se omena kauas puusta ole pudonnut vaikka rahaa olisikin?
AV
Meidän lapset ei ole käyneet vielä ulkomailla. Tuli korona ja varattu matkamme Espanjaan peruttiin ja sitten alkoikin sota. Katsotaan jahka sota loppuu matkustelua uusiksi.
Kannattaa antaa lapsille jo hyvissä ajoin kokemuksia toisista kulttuureista.
Huomaavat miten maailmassa on enemmän erilaisia ihmisiä, mitä samanlaisia:)
AV
Niinpä. Sehän se minunkin idea on. Isäntä vaan on vähän haluton matkustelemaan. Olen kyllä selittänyt, että lapsille kuin itsellekin avartavaa nähdä muutakin maailmaa, kuin pelkästään tämä oma kotimaa.
Ymmärtää onneksi kyllä, että meillä on vastuu tällaisesta elämänkokekemuksesta lapsille.
Sori taas typot. Kävellessä kirjoittaminen ei multa näytä onnistuvan, mutta kun ei viittis pysähtyäkkään.
Näin se meni lapsuus ...
Tahti toinen ....
Työtä on tehty...
Wanha fraasi "matkailu avartaa" pitää paikkansa. Sitä ei oikeasti edes tajua, ennen kuin lähtee reissuun, kuinka opettavaista matkailu on. Elämänkoulua parhaimmillaan.
Vanhempani eivät juuri matkustelleet muuten, kuin sukulaisissa ja kesämökin välillä.
Itse rohkaisin mieleni ja uskalsin lähteä ensimmäisen kerran yksin maailmalle jo 17 vuotiaana. Tyhmänrohkea, sanoivat vanhempani. Kaikki meni hyvin. Mitään pahaa ei sattunut.
Maailmalla pärjää maalaisjärjellä ja käyttämllä kylmää harkintaa. Kielitaito on eduksi.
Pärjää jos menee kotiin/omaan hotelli huoneeseen ennen kello 21:00.
Voi sitä käsilaukku hävitä päivälläkin, mutta se muu paha tapahtuu yleensä vasta kello 21:00 jälkeen kun ne pahikset heräävät.
Matkailu avartaa, ei ole enää niin suomettunut kuin Kekkonen:)
AV
Pitää muistaa, ettei kulje yksin yöllä (tilaa kyyti ajoissa). Eikä mene vääriin paikkoihin hillumaan. Hotellille ei tarvitse hautautua joka ilta klo 21. Hauskaa voi pitää, kunhan menee turvallisuus edellä.
Itse en ole koskaan reppureissannut, se saattaisi olla liian jännittävää. Siihen ei mielenkiinto riittänyt.
PS. Käsilaukku, eli ristiin, olan yli heitettävä minilaukku, kulkee vaikka puseron alla. Ei sitä kukaan pysty varastamaan.
Kuten sanoin, järjenkäyttö on sallittua.
Ei siellä maailmalla oikeasti kokonaisuutena niin kovin vaarallista ole. Kyllä siellä järjenkäytöllä pärjää hotellishuoneeseen hautautumattakin, On paikkoja, joihin ei kannata mennä keskellä päivääkään ja sitten on paikkoja, joissa ei ole sen kummemmassa vaarassa keskellä yötäkään. Noin yleisesti ihan Suomessakin järjenkäyttö on on suositeltavaa.
Iso mies pärjää hyvin vaikka niissä pahimmissa yökerhoissa siihen pahimpaan aikaan.
Pitää osata käyttäytyä kohteliaasti.
AV
Et ole sitten oikeasti pahoissa paikoissa edes käynyt.Niissä ei riitä "Pitää osata käyttäytyä kohteliaasti". 😀
Mjaa, joskus on pitänyt myös käyttäytyä huonosti.
AV
Sekin on yksi lysti. Toisinaan riittää vain, että on oikea ihminen, tai tuntee oikeat ihmiset. Niihin paikkoihin ei oikeasti kannata mennä, jolleivät nuo ehdot täyty.
No on sitä paikkoja, jotka ovat vaarallisia yksin matkustaville naisille jo noin kello 19 aikaan illalla. Ja niitä löytyy jopa täältä meidän "turvallisesta" Euroopasta eli ehkäpä räikeimpänä esimerkkinä Pariisi. Eikä ko. paikan tarvitse olla edes missään "laitakaupungilla" vaan ihan ydinkeskustassa tapahtuu kaikenlaista. Nykyisin en enää Pariisissa reissaa, vaikka viihdyin tietyissä muissa Ranskan kaupungeissa. Sitä Pariisin shittihöttöä on tullut nähtyä ihan riittävästi tämän elämän ajaksi.
No on sitä paikkoja, jotka ovat vaarallisia yksin matkustaville naisille jo noin kello 19 aikaan illalla. Ja niitä löytyy jopa täältä meidän "turvallisesta" Euroopasta eli ehkäpä räikeimpänä esimerkkinä Pariisi. Eikä ko. paikan tarvitse olla edes missään "laitakaupungilla" vaan ihan ydinkeskustassa tapahtuu kaikenlaista. Nykyisin en enää Pariisissa reissaa, vaikka viihdyin tietyissä muissa Ranskan kaupungeissa. Sitä Pariisin shittihöttöä on tullut nähtyä ihan riittävästi tämän elämän ajaksi.
Kannattaa tiedostaa kuka on kuka ja vältellä konflikteja, toimii kaikkialla.
Harva yökerho on huono, itseasiassa siellä on rikkaimmat ja iloisimmat ihmiset.
Joku hämärä baari on paljon vaarallisempi, ja myös huonommin varustettu turvamiehillä.
Kannattaa mennä laadukkaisiin paikkoihin, ja jos tuntuu vaaralliselta, onhan ihmisellä jalat siirtymiseen.
AV
Jokainen tykkää mistä tykkää. Mä tass en ole vielä koskaan nähnytkään muita kuin huonoja ja tosi huonoja yökerhoja, olivat sitten miten tahansa rankattu.
Ei me käyty ikinä ulkomailla. Toisaalta ei sellaista edes kaivannut.
Olen äitin mukana käynyt ennen kouluikää kerran parin yön verran naapurikaupungissa. Siinä ne perheen kanssa matkustellut. Epäilen että isäni ei viettänyt yhtään yötä intin jälkeen poissa kotoaan paitsi kertausharjoitukset.
Hyvä tuuri käynyt sinulla Närpeksessä. Jeppiksessäkään ei kaikki osaa suomea. Toisaalta, eihän ne osaa Savossakaan.
Onhan tota kyllä Tallinaan asti tullut päästyä. Tosin... Nykyään se pitää ehkä kuitenkin luokitella jo etelä-Helsingiksi, niin vähän komsii komsaa senkin kanssa. Eli siis etelänreissu ainakin 🥳
Olen matkustanut kohtalaisen paljon, mutta en Eurooppaa pidemmällä kahta Kalifornian reissua lukuunottamatta. Itse matkustin ilman vanhempia ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, toinen niistä Kalifornian reissuista tuolloin kyseessä, mutta siellä mulla oli kuitenkin heti Frankfurtin vaihtokentällä vastassa kielikurssin ohjaajat sekä muut kielikurssilaiset.
Mä en nykyään edes minnekään kaukomaille kaipaa, sillä vaikka Kuuban, Brasilian tai Argentiinan kaltaiset paikat jonkin verran kiinnostavatkin, en lentopelkoisena suostu olemaan koneessa yhtä mittaa 4 tuntia kauempaa, ja jopa sekin on usein aika tuskaa jos on vähääkään pahempia ilmakuoppia.
Itse en ole päässyt noihinkaan paikkoihin.