Tiedä enemmän, luulet vähemmän
Tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paperialan neuvotteluista ja välittäneet tietoa enimmäkseen oikein ja hyvin. Muutamia selviä väärinkäsityksiä ja virheitäkin on ollut. Niinpä tässä kerrataan perusasiat.
Paperiliitto vaatii tuloratkaisun mukaista työehtosopimusta
Paperiliitto esittää Metsäteollisuus ry:lle saman tulosopimuksen hyväksymistä, jonka lähes koko muu Suomi on jo hyväksynyt, useimmat jo joulukuussa 2004.
Työnantajat vaativat paperialan työehtojen huonontamista
Metsäteollisuus ry vaatii työnantajille yksipuolista oikeutta päättää mm. joulu- ja juhannusseisokeista, töiden siirtämisestä ulkopuolisille yrityksille ja pakkolomien käytöstä. Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia.
Tulosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin työnantaja ei ole neuvotteluissa suostunut.
Työnantajat estävät työnteon ja tuotannon paperitehtaissa työsululla
Työnantaja ajaa esittämiään työehtojen huononnuksia estämällä työnteon ja tuotannon paperiteollisuudessa. Yhtiöt eivät voi olla tietämättömiä siitä, että tällainen suomalaisyhtiöiden samanaikainen tuotannonrajoitus nostaa paperin hintaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Jotta seisokki ei tukisi pelkästään yhtiöiden tuotannonrajoitustarpeita, Paperiliitto on julistanut eräitä pienehköjä työsulun ulkopuolelle jätettyjä työntekijäryhmiä koskevan työtaistelun kyseisen sulun ajaksi.
Paperiliitto ei hyväksy työnantajan sanelemia huononnusesityksiä. Työnantajan omien laskuperusteiden mukaan he aiheuttavat sulullaan suomalaisille miljardiluokan vahingon.
Paperiliitto neuvottelee tarvittaessa seisokeistakin
Paperiliiton liittokokous (2001) päätti, että seisokkien poistamisesta voidaan neuvotella työajan lyhennyksen yhteydessä. Työnantaja ei ole halunnut neuvotella työajan lyhentämisestä, joten mitään konkreettista esitystä neuvotteluissa ei ole työnantajalle tehty.
Vuorojärjestelmä ja vuosityöaika ovat eri asioita
Paperialan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käytetään 5-vuorojärjestelmää sekä 6-vuorojärjestelmää. Keskimääräinen työaika kalenterivuodessa (1619 t) on tulos työaikamääräysten kokonaisuudesta. Kummallakin vuorojärjestelmällä on mahdollisuus päästä halutunpituiseen keskimääräiseen vuosityöaikaan vuorovapaita tai lisäpäiviä määrittelemällä.
Vuoden tunnit jaettuna viidellä on 1752 ja jaettuna kuudella 1460. Kumpikaan ei ole paperiteollisuuden työaika eikä kumpaakaan ole neuvotteluissa esitetty työajaksi.
Hallinnon jäsenet ovat Paperiliiton keskeisiä neuvottelijoita
Liitovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä liittotoimikunnan edustajat kuuluvat TES – neuvottelukuntaan edustaen myös kenttää. Kaikki esitykset käydään läpi neuvottelukunnassa ennen kuin niitä esitetään yhteisessä pöydässä työnantajapuolelle. Tällä varmistetaan se, että liiton hallinto on tietoinen jokaisesta neuvottelujen yksityiskohdasta.
Edunvalvonta-asiat ovat Paperiliitossa perinteisesti epäpoliittisia. Tupon vaatimista olisikin turha edes yrittää politisoida.
Työn tuottavuus on Suomessa maailman parasta
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Työn tuottavuus kasvaa Suomessa nopeasti
Työn tuottavuus kasvoi massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2003 4,6% ja viime vuonna noin 10 %. Viime vuonna paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Koska työn tuottavuus on kasvanut tuotantoakin nopeammin, niin alan työpaikat ovat Suomessa vähentyneet 1970 – luvulta alkaen. Viime vuosina kotimaisen raaka-aineen niukkuus sekä markkinoiden hidas kasvu ovat rajoittaneet tuotannon kasvua.
Kehitykseen sisältyy sekin, että vanhoja koneita joskus suljetaan. Enimmäkseen työpaikkojen väheneminen on seurausta tuotannon uudelleenjärjestelyistä ja automatisoinnista.
Pohjois- Amerikan paperiteollisuus on jäänyt jälkeen, mutta ei romahtanut
Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on menettänyt teknologisen etumatkansa ja teknologiajohtajuus on siirtynyt Suomelle. Suomen nousun taustalla on suomalaisen yhteiskunnan valtava panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on mahdollistanut suunnittelun, koneenrakennuksen ja paperinvalmistuksen osaajista muodostuvan klusterin syntymisen.
Tekninen jälkeenjääneisyys USA:ssa on syntynyt samantapaisilla työehdoilla, jotka työnantaja nyt haluaisi myös Suomeen. Tosiasiassa palkka- ja raaka-ainekulujen tietynasteinen joustamattomuus sekä markkinoiden etäisyys ovat tekijöitä, jotka ovat Suomessa pakottaneet kehitystyöhön ja osaltaan johtaneet ylivertaiseen, nyt maailmalle levitettävään tekniikkaan.
Tilastojen mukaan (FAO) Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin tuotanto laski vuodesta 1998 vuoteen 2002 noin kolme prosenttia. Taustalla on samanaikainen kulutuksen lasku USA:ssa (kotimarkkinateollisuutta), USA:n metsien käytölle asetetut merkittävät rajoitukset ja osin myös euron taannoinen halpuus
USA:n metsän käyttöä koskevia rajoituksia on hiljattain voimakkaasti purettu ja valuuttakurssit ovat muuttuneet. Amerikkalaisten tuotanto kääntyneekin taas nousuun kysynnän vahvistuessa.
Tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paperialan neuvotteluista ja välittäneet tietoa enimmäkseen oikein ja hyvin. Muutamia selviä väärinkäsityksiä ja virheitäkin on ollut. Niinpä tässä kerrataan perusasiat.
Paperiliitto vaatii tuloratkaisun mukaista työehtosopimusta
Paperiliitto esittää Metsäteollisuus ry:lle saman tulosopimuksen hyväksymistä, jonka lähes koko muu Suomi on jo hyväksynyt, useimmat jo joulukuussa 2004.
Työnantajat vaativat paperialan työehtojen huonontamista
Metsäteollisuus ry vaatii työnantajille yksipuolista oikeutta päättää mm. joulu- ja juhannusseisokeista, töiden siirtämisestä ulkopuolisille yrityksille ja pakkolomien käytöstä. Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia.
Tulosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin työnantaja ei ole neuvotteluissa suostunut.
Työnantajat estävät työnteon ja tuotannon paperitehtaissa työsululla
Työnantaja ajaa esittämiään työehtojen huononnuksia estämällä työnteon ja tuotannon paperiteollisuudessa. Yhtiöt eivät voi olla tietämättömiä siitä, että tällainen suomalaisyhtiöiden samanaikainen tuotannonrajoitus nostaa paperin hintaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Jotta seisokki ei tukisi pelkästään yhtiöiden tuotannonrajoitustarpeita, Paperiliitto on julistanut eräitä pienehköjä työsulun ulkopuolelle jätettyjä työntekijäryhmiä koskevan työtaistelun kyseisen sulun ajaksi.
Paperiliitto ei hyväksy työnantajan sanelemia huononnusesityksiä. Työnantajan omien laskuperusteiden mukaan he aiheuttavat sulullaan suomalaisille miljardiluokan vahingon.
Paperiliitto neuvottelee tarvittaessa seisokeistakin
Paperiliiton liittokokous (2001) päätti, että seisokkien poistamisesta voidaan neuvotella työajan lyhennyksen yhteydessä. Työnantaja ei ole halunnut neuvotella työajan lyhentämisestä, joten mitään konkreettista esitystä neuvotteluissa ei ole työnantajalle tehty.
Vuorojärjestelmä ja vuosityöaika ovat eri asioita
Paperialan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käytetään 5-vuorojärjestelmää sekä 6-vuorojärjestelmää. Keskimääräinen työaika kalenterivuodessa (1619 t) on tulos työaikamääräysten kokonaisuudesta. Kummallakin vuorojärjestelmällä on mahdollisuus päästä halutunpituiseen keskimääräiseen vuosityöaikaan vuorovapaita tai lisäpäiviä määrittelemällä.
Vuoden tunnit jaettuna viidellä on 1752 ja jaettuna kuudella 1460. Kumpikaan ei ole paperiteollisuuden työaika eikä kumpaakaan ole neuvotteluissa esitetty työajaksi.
Hallinnon jäsenet ovat Paperiliiton keskeisiä neuvottelijoita
Liitovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä liittotoimikunnan edustajat kuuluvat TES – neuvottelukuntaan edustaen myös kenttää. Kaikki esitykset käydään läpi neuvottelukunnassa ennen kuin niitä esitetään yhteisessä pöydässä työnantajapuolelle. Tällä varmistetaan se, että liiton hallinto on tietoinen jokaisesta neuvottelujen yksityiskohdasta.
Edunvalvonta-asiat ovat Paperiliitossa perinteisesti epäpoliittisia. Tupon vaatimista olisikin turha edes yrittää politisoida.
Työn tuottavuus on Suomessa maailman parasta
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Työn tuottavuus kasvaa Suomessa nopeasti
Työn tuottavuus kasvoi massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2003 4,6% ja viime vuonna noin 10 %. Viime vuonna paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Koska työn tuottavuus on kasvanut tuotantoakin nopeammin, niin alan työpaikat ovat Suomessa vähentyneet 1970 – luvulta alkaen. Viime vuosina kotimaisen raaka-aineen niukkuus sekä markkinoiden hidas kasvu ovat rajoittaneet tuotannon kasvua.
Kehitykseen sisältyy sekin, että vanhoja koneita joskus suljetaan. Enimmäkseen työpaikkojen väheneminen on seurausta tuotannon uudelleenjärjestelyistä ja automatisoinnista.
Pohjois- Amerikan paperiteollisuus on jäänyt jälkeen, mutta ei romahtanut
Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on menettänyt teknologisen etumatkansa ja teknologiajohtajuus on siirtynyt Suomelle. Suomen nousun taustalla on suomalaisen yhteiskunnan valtava panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on mahdollistanut suunnittelun, koneenrakennuksen ja paperinvalmistuksen osaajista muodostuvan klusterin syntymisen.
Tekninen jälkeenjääneisyys USA:ssa on syntynyt samantapaisilla työehdoilla, jotka työnantaja nyt haluaisi myös Suomeen. Tosiasiassa palkka- ja raaka-ainekulujen tietynasteinen joustamattomuus sekä markkinoiden etäisyys ovat tekijöitä, jotka ovat Suomessa pakottaneet kehitystyöhön ja osaltaan johtaneet ylivertaiseen, nyt maailmalle levitettävään tekniikkaan.
Tilastojen mukaan (FAO) Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin tuotanto laski vuodesta 1998 vuoteen 2002 noin kolme prosenttia. Taustalla on samanaikainen kulutuksen lasku USA:ssa (kotimarkkinateollisuutta), USA:n metsien käytölle asetetut merkittävät rajoitukset ja osin myös euron taannoinen halpuus
USA:n metsän käyttöä koskevia rajoituksia on hiljattain voimakkaasti purettu ja valuuttakurssit ovat muuttuneet. Amerikkalaisten tuotanto kääntyneekin taas nousuun kysynnän vahvistuessa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei voi muuta lisätä kuin sen, että lomahan on jo tälläkin hetkellä kolmessa osassa!
Moneenko osaan 30 päivää pitäisi jakaa?
tapelkaa etujenne puolesta. en tosin jaksanut lukea ollenkaan viestiäsi, koska se on kuitenkin copy/paste kommari liittonne sivuilta.
ryydy rahattomuuteesi spede. HEH!
Te työttömät voisitte aikanne kuluks ottaa asioista selvää. Tuon se tekee ku ei jaksa juttuja lukee,ei sit tiedä mistään mitään. Turha tulla tänne kommentoimaan jos ei ees alkuperästä viestiä lue.Paperimiesten haukkujat taitaa kaikki olla tuollasia ettei lue ikinä mitään,mut silti luulee tietävänsä kaiken.
tiedätkös paskiainen, kun ei kiinnosta ottaa asioista selvää. miksi teitä paskoja ei saisi haukkua? kerropa veli-hopea mulle se...
turha alkaa täällä vinkumaan tuskaa, jos rahat ei riitäkään matsaamaan isojen poikien kanssa. mä olen aina ajatellut että turpaan saaminen saattaa olla kasvattavaakin.
skannaas vero-ehdotukses ja laitetaan jakoon... mä teen saman vitun köyhä... katellaan ...
Menes nyt tollukka ja käy ala-aste loppuun. Seuraavan kerran kun tuut tänne aikuisten kanssa kinaamaan, niin tee se sen jälkeen kun osaat aloittaa lauseet ISOILLA kirjaimilla.
Vittu, että vituttaa tommoiset räkänokat jotka täällä suutaan soittaa, tietämästä asioista mitään.
Ja tiedoksi persläpi, että en ole paperimies, enkä edes mies.
Ps: Me työssäkäyvät täytetään veroilmoitukset, ehdotukset tulee työttömille ja eläkeläisille, kumpaan lukeudut?
et amislaisethan ne täällä aikansa kuluks kirjottelee,siitä kertoo esim.toi runsas vittu sanan käyttö näissä viesteissä. Viiaammilla työssä käyvillä on hiukan järkevämpää juttua.
olemmekos koulussa vai keskustelu palstoilla? kais säkin munat omaavasi toivova biatch sen verran tajuat. sitä saa mitä tilaa. arvostusta ei saa haluamalla.
mulle on ihan sama miten paljon sua vituttaa kaikki. jos luulet ketään sinun tunteesi kiinnostavan, niin olet todellakin väärässä. uskon tietäväni kaikesta elämässä enemmän kuin sinä rasu tulet koskaan tietämään.
hmm... persläpi. . . . itse en tykkää saada peppuun mitään, mutta on todella kiva kairata peppuun toisen miehen naista. sellaista jonka oma ukko ei osaa antaa mitä nainen todella haluaa. ei ole yks eikä kaks kertaa milloin olen joutunut toteuttamaan turhien duunareiden vaimojen kanssa heidän fantasioitaan.
hmmm... missähän pitseeriassa sä siellä savon sydämessä olet duunissa. mulle aikakin tuli ehdotus himaan alkuviikosta. skannaa omasi ja ole biatch... kun niin olet olevinasi...
vitun köyhä. älä ala fiksummillesi koskaan vittuilemaan. sun identiteetti siitä vaan kärsii ja joudut sairaslomalle.
duunarit osaa sentään kirjoittaa... kommarit hirteen sanon mä...
perkele!
tosi tollukka kun et tiedä veroehdotuksista yhtään mitään. Veroehdotus lähetetään niille joilla on säännölliset tulot ja veroilmoituksen täyttävät ne joilla vaihtelee tulot ja vähennysten määrä (esim. matkakulut). Pösilö, mäkin sain veroehdotuksen, olen töissä, palkka 4052€/kk brutto. Menepäs sinä vielä jatkokoulutukseen sen amiskan jatkoksi.
On puun hinta ja saatavuus. Nytten tuodaan puuta (koivua) eniten venäjältä, ja kohta on rajat kiinni. Sillon suomessa on paperi ja sellu tehtaita puolet liikaa. Tämä on vasta alkua alasajolle suomessa. Mutta tämähän lakko ja työsulut ovat hyödyksi metsäteollisuudelle jus tämän ylituotannon verran. Työläiset syövät itse työnsä pois alta.
Paskan marjat! Think about that!
Se Allun kaveri. Fukc yuo spede!