Mielensäpahoitusta, miksi?

Minua ärsyttää kaikki turhasta huomauttelu ja pikkumainen viisastelu vihjailu, jatkuva puolustusasemissa oleva tapa kommunikoida. Vittuunnun aika äkkiäkin jatkuvasta hyökkimisestä ilman mitään syytä. Ja mutu analyysit toisesta ihmisestä, mitkä on vieläpä päin vittua vedetty.

Vaikea kysymys, kun tuo riippuu niin tilanteesta. Jos mä pääsen poistumaan kokonaan tilanteesta, niin ei mikään saa minua avaamaan suutani. Jos taas en pääse ja ko. ihmisen kanssa on ihan pakko vaan tulla jotenkin toimeen, niin yletön tyhmyys ja varsinkin sellainen esitetty tyhmyys.

En tiiä. Kerro!

Kiva ätmi kun luot näitä spämmiosoitteita, minne kuka tahansa puupää voi jaaritella ummet ja lammet ja kuvitella diskuteeraavansa henkeviä ihan toiselle henkilölle. Viittaan profiilin esittelytekstiin ja siinä esiintyvään sähköpostiosoitteeseen. Mulle vois passata itsekusetus, että Kääriäisen sepi- mitä sinä nytten täällä sekoilet ym

Arvaukseni : olet suhteellisen fiksu mutta erittäin sairas manipuloiva psykopaatti. Ja nautit tästä pelistä mitä pelaat ihmisillä. Menikö oikein?

Pahoitan mieleni erittäin harvoin ja siihen tarvitaan suhteellisen läheinen ihminen. Palstalla kinataan usein ja puhutaan potaskaa, sellaiseen en suhtaudu vakavasti.

- Sheena

Mua ei sinänsä loukkaa mikään mikä tulee tuntemattomilta ihmisiltä. Miksi loukkaisi? Eivät he minua tunne, mun puolesta saa nillittää minkä jaksavat. Mutta kaksinaamaisuus, valehtelu, Karenimaisuus, riehuminen. Yleinen kusipäisyys. Semmoisia ihmisiä en jaksa katsella. Helpommalla pääsee, kun sivuttaa ne suosiolla. Siellähän sitten riehuu itsekseen.

Läheiset ihmiset ovatkin eri juttu. Koska he tietävät vahvuuteni ja heikkouteni. Jos heikkouksiin iskee tarkoituksena satuttaa niin... niin. Eivät ole läheisiä kovinkaan kauaa sen jälkeen, jos asiaa ei sovita, tai jatkaa iskuja vyön alle. Hyväntahtoinen naljailu sitten onkin eri asia.

Myöskin: Jos pystyy antamaan kuittailua, niin pitää kestää sen vastaanottokin. 😉

Mikä saa teidät loukkaantumaan?
* Minun mieleni pystyy pahoittamaan epäreiluudella joko lapsiani, muita kanssaihmisiä tai itseäni kohtaan, mutta viimeisessä näistä tapauksista näytän loukkaantumiseni erittäin harvoin, jos koskaan. Ärähdän lähinnä vain siitä, jos minun sanojani yritetään jälkikäteen vääristellä.

Missä vaiheessa ärtymys käy niin voimakkaaksi ettet voi olla kommentoimatta?
* Jos epäreilu kohtelu on selvää ja näkyvän tarkoituksellista.

Miksi henkilö saa päähänsä ruveta esittämään vääristeltyjä kommentteja käsitellystä aiheesta ja tekee sen tahallisesti?
* Hän kokee olevansa alakynnessä, jolloin reilu sanan säilän heiluttelu ei enää auta välttymään tappiolta. Silloin hän menettää malttinsa, ottaa epäreilut aseet käyttöön ja haluaa tarkoituksellisesti satuttaa toista.

Esittäkääpä arvaus miksi auon päätäni tähän tyyliin, mikä sai minut tekemään tällaisen aloituksen?
* Selailin kyllä näitä edellisten päivien lukematta jääneitä aloituksia, mutta ei tuohon tilanteeseen näin jälkikäteen oikein pääse enää mukaan. - Jos minä olisin ollut kyseessä, niin varmaankin palstalla on ilmennyt jotakin epäreiluutta. Arvaan siis sen syyksi. 🙂

Olen vain ihminen. Minut saa loukkaantumaan kärkäs kritiikki ja mielipide-ero. En välttämättä ota kantaa asiaa vastaan, vasta kuin silloin, jos huomaan että joku muu on yhtä tulilinjalla.

Joskus tulee trollattuna ja vastoin parempaa tietoani, mutta joskus on tarve ärsyttää. Silloin älykäs ja maltillinen ihminen voi nähdä sen läpi ja päästä kiillottamaan kannuksiaan.

Sivuuttaminen ja väheksyminen loukkaa minua. Kaupoissa narratuksi tuleminen, se että myyntimies saa myytyä huonoa vakuuttavan tuntuisilla puheilla. Ja suhteessa petetyksi tuleminen.
Aloittaja kysyy miksi aloitti juuri tällä aiheella. No siksi että media on pitkään ollut täynnä kirjoituksia, joissa on tahallaan ymmärretty puheita ja toimia väärin ja tuomittu sanojaa ja tekijää. Otettu sivusta kokonaan väärä asia jota alkuperäinen sanoja ei ole tarkoittanut ollenkaan.

Taitaa olla aika taas hiukan muistuttaa kaukaisen menneisyyden tapahtumista, miltä tuntuu? Onko opittu jotain 😁

Minua ärsyttää sellainen, ettei oteta toisia huomioon. Esim. että väentungoksessa pusketaan heikompia päin (esim. naisia ja lapsia). Joskus kävelen tahallaan tällaisia tyyppejä päin ja vähän kyynärpäällä ohi mennessä kolhaisen :D