0nko tosiaan totta 45 kmh 200w polkemisteholla kulkisi noin
se tarkottottaisi että 100 vatin teholla pääsisi noin 35 kmh
joka vastaa noin kävelyä kävelyn rasituksella yli 30kmh
kuinkahan painava kuski on ollut toki vaattet kypärä on virtaviivaisia
onko jossain testattu vakuutavasti että kuinka paljon kevyemmin tommoset oikeasti kulkee
jos on totta nuo hommat niin joku 100kmh tommosellea alta 3 tuntia
ei järin hyvää kuntoa vaadi
https://tekniikanmaailma.fi/peruspyorailijan-poljinteholla-ja-45-km-h-keskinopeus-saksalaisvalmistaja-lataa-uudesta-maantiepyorastaan-kovat-markkinointipuheet/
https://tekniikanmaailma.fi/cannondale-tappoi-kultansa-ja-rakensi-aarimmaisen-kevyen-ja-aerodynaamisen-maantiepyoran/
http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm
se tarkottottaisi että 100 vatin teholla pääsisi noin 35 kmh
joka vastaa noin kävelyä kävelyn rasituksella yli 30kmh
kuinkahan painava kuski on ollut toki vaattet kypärä on virtaviivaisia
onko jossain testattu vakuutavasti että kuinka paljon kevyemmin tommoset oikeasti kulkee
jos on totta nuo hommat niin joku 100kmh tommosellea alta 3 tuntia
ei järin hyvää kuntoa vaadi
https://tekniikanmaailma.fi/peruspyorailijan-poljinteholla-ja-45-km-h-keskinopeus-saksalaisvalmistaja-lataa-uudesta-maantiepyorastaan-kovat-markkinointipuheet/
https://tekniikanmaailma.fi/cannondale-tappoi-kultansa-ja-rakensi-aarimmaisen-kevyen-ja-aerodynaamisen-maantiepyoran/
http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et sitten lukenut juttua kokonaa.
Tuo on vain tuo pyörän osalta tuo kyseinen teho/nopeus suhtde ja ajaja tunnetusti on se isompi ilmanvastuksen lähde kuin pyörä.
Suoraan jutusta pomittua:
"ANNETUSSA MITTAUSTULOKSESSA on kuitenkin yksi merkittävä sivuhuomio – se ei huomioi lainkaan ajajaa. Ajajasta syntyvä ilmanvastuksen osuus muodostaa tunnetusti suurimman osan kokonaisilmanvastuksesta, joten Storckin uutuusmallin hankkiminen yksistään ei tuo mukanaan Ranskan ympäriajossa ylläpidettäviä keskinopeuksia. "
Näinhän sen näkisin. Vaikka maantuepolkuepyörä olisi kuinka kevyt ja virtaviivainen hyvänsä se ei kompensoi polkijan huonoa kuntoa. Toisaalta kevyt alumiinipolkupyörä ei vähävirtaisuudestaan huolimatta estä kovakuntoista pyöräilijää polkemasta huomattavasti kovempaa kuin huonokuntoinen virtaviivaisella, sähköavusteisesta polkupyörästä nyt puhumattakaan.
Tuossa pitää myös huomioida tuo ajoasennon vaikutus kokonaisuuden ilmanvastukseen. Pystyasennossa ajava ajaja muodostaa huomattavasti isomman ilmanvastuksen kuin matalassa kumara-asennossa ajava kuljettaja ja koska nopeuden noustessa noin 40km/h luokkaa niin tasamaalla ajettaessa noin 90%:a pyöräilijän tehontuotosta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Eli ilmanvastuksellisesti optimaalisemmassa asennossa ajava huonompikuntoinen ajaja voi olla nopeampi kuin pystyssä ja paljon ilmanvastusta muodostavassa asennossa ajava parempikuntoinen ajaja.
Jos haluaa aiheeseen tutustua enemmän niin ohessa linkki aiheeseen lappeenrannan teknillisen yliopiston Kanditaattityön merkeissä. Ei ehkä kaikista helpoiten lähetyttävä teos, mutta sieltä löytyy kaikki faktat asiaan laskukaavojen kautta.
Ja linkki jäi, tuossa;
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/162665/Maki-Iso_Mikko_Pyorailyn_aerodynamiikka.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kysymys olikin rynkomateriaalista ja sen aerosta, dynamiikasta joka hiilellä saadaan paremmaksi alumiiniin verrattuna. Lähden siitä olettamuksesta että kummatkin on valmistettu niin kevyeksi kuin materia antaa myöten ja ajoasento kummassakin samanlainen.
Niin, alumiinillä on tiettyjä rajoitteita sen suhteen minkälaisia muotoja siitä pystyy kohtuullisesti valmistamaan, kun taas hiilikuidusta voidaan valmistaa hyvinkin pitkälti sellaisia runkomuotoja mitä suunnittelija haluaa, vaihdella ringon eri suuntiin olevaa jäykkyyttä yms. mutta vastapainona valmistus on sitten aikaavievä ja ammattitaitoa (kallista) vaativaa.
Pitää muistaa että mitä kovempaa halutaan kappaleen (on se sitten polkupyörä taikka joku muu) kulkevan, niin sitä suurempaan asemaan muuttuu nimenomaan kappaleen ilmanvastus, ja paino ei ole niin olennainen tekijä (Kappaleen massa vaikuttaa sen kiihtymiseen/hidastuvuuteen mutta ei staattisella nopeudella liikkumiseen, näin siis fisiikan perusteiden mukaisesti tarkasteltuini, mutta todellisiidessa suurempi massa vaikuttaa negatiivisesti rentaiden vierintävastukseen ja pienessä määrin myös etu/takakiekkojen lisääntyneeseen pyörimisvastukseen navoissa).
Sähköavustus kompensoi hyvin lihasheikkoutta
Oletko sinä käppyräsarvisella liikkuva trikoopelle?
Polkupyörällä liikuttaessa nopeus on lopulta sivuseikka. Tärkeintä on nauttia matkanteosta ja perillepääsemisen eufoorisesta tunteesta.
Matkanopeus on tärkeä seikka kilometrejä niellessä. On nimittäin niin että on eri asia polkea sata kilometriä kolmeen tuntiin ja kolmeenkymmeneenviiteen minuuttiin kuin nylkyttää sama matka viiteen tuntiin. Todistan, vaan todistanko väkevästi, todistan väkevästi että keskituntinopeus indigoi väkevästi ihmisen kuntoa ja toimii näin ollen indikaattorina mitatteassa todellisia tavoitteita. Koska tunteja on vuorokaudessa rajoitetusti, jos ei ole työtön, niin aikaa täytyy käyttää harkiten. (Tosin kaikki työttömät ovat tietenkin sohvalla makaavia kaljaa kittaavia laiskimuksia niin kuin ylin valtiojohtokin antaa ymmärtää eikä ymmärrä antaa heille rahaa ihmisarvoista elämistä varten.)Tietysti tavoitteetkin ratkaisevat. Jos vuosituoton saavutus on kilometreissä pyörän selässä 5000-15000 niin siinä ole aikaa muuttolintujen seuraamiseen. Sähköllä nylkyttämällä voi tietenkään haaveillakaan mistään sen kaltaisesta, vai mitä sanoo S?