Onko täällä muita, jotka tuntevat ristiriitaa nykyajan kasvatusnormien ja sen kasvatuksen, jonka itse on saanut välillä? Nykyään kasvatusartikkelit, keskustelut ja kasvatusympäristössä korostuu lapsen kuunteleminen, ymmärtäminen ja neuvottelu. Omassa lapsuudessa kasvatuksessa taas korostui tottelevaisuus, käytöstavat ja aikuisten kunnioitus. Oma kasvatus ei sisältänyt juurikaan fyysisiä rangaistuksia (jotain satunnaisia, kevyitä) mutta kuri oli kova, eikä meidän lasten kanssa neuvoteltu tai keskusteltu asioista. Niin tehtiin kuin aikuinen sanoi tai itkit ja teit.
Eniten hämmennystä itselleni aiheuttaa se, että nykyajan kasvatusmenetelmät kuulostavat järkeviltä ja monenlainen tutkimustieto tukee näitä menetelmiä. Kuitenkin lähipiirissä olevat, näitä kasvatuskeinoja toteuttavat perheet tuntuvat olevan aivan romahduksen partaalla ja todella onnettoman oloisia. Puitteet ovat kunnossa, on kauniit kodit ja hyvät työt mutta lapset käyttäytyvät aivan karmeasti ja aidosti tuntuu, että lasten kanssa oleminen on vastenmielistä vanhemmille. Itse taas omasta lapsuudestani muistan lämmöllä sitä kuinka paljon omat vanhempieni viettivät meidän kanssa perheaikaa ja meidän perheen elämä oli harmonista ja mukavaa vaikka lapsia oli useita ja pienellä ikäerolla. Nykyajan perhe-elämä vaikuttaa kaaosmaiselta siihen verrattuna.
Nyt olen saamassa itse ensimmäistä lasta ja tämä asia pyörii mielessäni paljon. Miten pystyn valitsemaan oikean tavan kasvattaa lapseni? Kultainen keskitie liene paras mutta välillä tuntuu, että olen todella eri mieltä monien nykyajan käytäntöjen kanssa. Tiedän toki, että sitten kun lapsi syntyy ja joutuu ns. tositilanteiden eteen, niin pystyy vasta todella ymmärtää vanhemmuutta. Mutta oletteko te muut painineet saman ristiriidan kanssa?
Nykyajan kasvatustavat vs. oma kasvatus
20
280
Vastaukset
- Anonyymi
Minusta tuntuu että vanhemmat liikaa neuvottelevat asioista. Neuvotella saa, mutta vanhemmilla on kuitenkin vastuu siitä mitä milloinkin voi ja saa tehdä. Mitä syödään, miten paljon aikaa voi viettää katsoen lastenohjelmia, tai käyttää tietokonetta, milloin mennään nukkumaan, ei osteta turhaa tavaraa. Miten otetaan toiset lapset ja muut ihmiset huomioon. Kieltäminen tuntuu olevan vanhemmilta nykyään hukassa. Nähnyt tilanteita joissa vanhempi on läsnä, kun oma alle kouluikäinen lapsi kiusaa toista lasta ja vanhempi ei puutu siihen millään tavalla.
- Anonyymi
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17985015z
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
- Anonyymi
No jossain määrin kyllä, mutta mä muista itse lapsena nimenomaan kaivanneeni sitä kuuntelemista ja mahdollisuutta vaikuttaa jne. Ja nimeomaan se kasvatus sai mut kapinoimaan. Siis itseasissa isäni oppi kyllä siinä vuosien varrella kuuntelemaan mua. Muisti kai oman lapsuutensa ja nuoruutensa ja tajuasi, että mun kanssani ei ilman neuvottelemista pärjää (kuten ei hänen itsensäkään kanssa oltu pärjätty). Äitini taas ei sitä koskaan tajunnut ja mutsin kanssa otettiinkin yhteen ja lujaa. Ei hän pärjännyt mun kanssani edes silloin kuin olin alle kouluikäinen. Mä en siis mitenkään haistatellut tai muuta, kunhan vaan olin paskaakaan välittämättä mitä hän yritti komennella. Just tuosta syytä mä muutinkin porukoilta pois, kouluun toiselle puolen Suomea kun täysin 16 ja mutsiin en edes yrittänyt olla missään yhteyksissä.
Omieni kanssa kuuntelen, yritän ymmärtää ja neuvottelen mahdollisuuksien mukaan. Ei meillä kyllä ole ikinä ollut mitään romahduksen partaalla olemista tai onnetonta elämää. Päinvastoin lapsiperhe-elämä on yllättänyt helppoudellaan.- Anonyymi
Ja siis edelleen, jos äitini tulee tähän joskus muksuja vahtimaan niin se on sitten totaalista kaaosta. Eli siis meille ei mummia lapsenvahdiksi huolita, ainakaan yksinään.
- Anonyymi
Se on hyvä että kuunnellaan ja pitääkin keskustella kaikesta. Mutta tietyissä asioissa on hyvä olla säännöt, kuten tuossa ylempänä lukee. Säännöt selkiyttävät elämää ja tietyt rutiinit. Monissa asioissa on hyvä kysellä kaikkien perheenjäsenten mielipiteitä ja sovitaan säännöt yhdessä miten milloinkin toimitaan, että elämä sujuisi mukavasti kaikilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on hyvä että kuunnellaan ja pitääkin keskustella kaikesta. Mutta tietyissä asioissa on hyvä olla säännöt, kuten tuossa ylempänä lukee. Säännöt selkiyttävät elämää ja tietyt rutiinit. Monissa asioissa on hyvä kysellä kaikkien perheenjäsenten mielipiteitä ja sovitaan säännöt yhdessä miten milloinkin toimitaan, että elämä sujuisi mukavasti kaikilla.
Jokainen hoitakoon miten itse kokee järkeväksi. Mä en ole muuten vielä tavannut sellaista aikuistakaan, joka ei elämässään joutuisi joissain asioissa toimimaan muiden laatimien sääntöjen puitteissa. Että rajaton vapaus on pelkkä haave ja olettamana idiotismia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on hyvä että kuunnellaan ja pitääkin keskustella kaikesta. Mutta tietyissä asioissa on hyvä olla säännöt, kuten tuossa ylempänä lukee. Säännöt selkiyttävät elämää ja tietyt rutiinit. Monissa asioissa on hyvä kysellä kaikkien perheenjäsenten mielipiteitä ja sovitaan säännöt yhdessä miten milloinkin toimitaan, että elämä sujuisi mukavasti kaikilla.
Ja lopulta sellaisia asioita, joista ei voisi neuvotella ja keskustella, on hyvin vähän. Itse en ole vielä niin tyhmään lapseen törmännyt, ettei hänen kanssaan vois järkellä puhua ja järkevästi neuvotella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on hyvä että kuunnellaan ja pitääkin keskustella kaikesta. Mutta tietyissä asioissa on hyvä olla säännöt, kuten tuossa ylempänä lukee. Säännöt selkiyttävät elämää ja tietyt rutiinit. Monissa asioissa on hyvä kysellä kaikkien perheenjäsenten mielipiteitä ja sovitaan säännöt yhdessä miten milloinkin toimitaan, että elämä sujuisi mukavasti kaikilla.
Katsoin dokumentin englantilaisesta perheestä jossa on seitsemä lasta. Vanhemmat ovat sitä mieltä, että kotiopetus on heidän lapsilleen parasta, koska koulussa on liikaa sääntöjä. Kotona lapset saavat tehdä mitä haluavat ja mitä syövät jne. Kyllä oli kaameaa katsottavaa! Söivät pelkkiä herkkuja ja tekivät mitä tahtoivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin dokumentin englantilaisesta perheestä jossa on seitsemä lasta. Vanhemmat ovat sitä mieltä, että kotiopetus on heidän lapsilleen parasta, koska koulussa on liikaa sääntöjä. Kotona lapset saavat tehdä mitä haluavat ja mitä syövät jne. Kyllä oli kaameaa katsottavaa! Söivät pelkkiä herkkuja ja tekivät mitä tahtoivat.
Ja jonkun brittiparin typeryys liittyy tähän miten? Brittikoulut, siellä julkisella puolella, muuten ovat lähes rajastaam ihan oikeasti sen verran syvältä, että vähänkään osaavamman vanhemman pitävä kotikoulu on taatusti parempi vaihtoehto. Vaan jos itsekään ei osaa, niin eihän se silloin tietenkään voi toimia. Jos ihminen (vanhempi) on tyhmä, niin ei se kasvatusmetodien syy ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja lopulta sellaisia asioita, joista ei voisi neuvotella ja keskustella, on hyvin vähän. Itse en ole vielä niin tyhmään lapseen törmännyt, ettei hänen kanssaan vois järkellä puhua ja järkevästi neuvotella.
Samaa mieltä. Lapset ovat oikeasti ihan jumalattoman paljon fiksumpia ja älykkäämpi, kuin moni heille kunniaa antaa. Minäkään en ole vielä törmännyt niin tyhmään lapseen, etteikö hänen kanssaan voisi puhua järkevästi perustellen. Tietenkin lapsen ikätason mukaan. Sitten kun ollaan teineissä, niin tuo saattaa joskus tehdä tiukkaa, mutta senkin ymmärtää, kun tietää ne teini-iän haasteet. Jos ei ole opettanut lasta neuvottelemaan ja käynyt lapsen kanssa järkeviä ja perusteltuja keskusteluja ennen teini-ikää, niin se pahin murkkuhetki ei ole järkevä hetki yrittää alottaa. Tosin siinä voi tehdä tiukkaa koettaa käskyttääkään, että sitten täytyy vaan jotenkin yrittää kestää sen myrskyn lävitse.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin dokumentin englantilaisesta perheestä jossa on seitsemä lasta. Vanhemmat ovat sitä mieltä, että kotiopetus on heidän lapsilleen parasta, koska koulussa on liikaa sääntöjä. Kotona lapset saavat tehdä mitä haluavat ja mitä syövät jne. Kyllä oli kaameaa katsottavaa! Söivät pelkkiä herkkuja ja tekivät mitä tahtoivat.
Mitä esim. lapsen syömisiin tulee, niin ei ole mikään ongelma antaa lapsen itse päättää mitä syö, kun ei vaan kanna sitä marketin herkkuosastoa kaupasta kotiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä esim. lapsen syömisiin tulee, niin ei ole mikään ongelma antaa lapsen itse päättää mitä syö, kun ei vaan kanna sitä marketin herkkuosastoa kaupasta kotiin.
Yleensä perheessä laitetaan ruokaa kaikille, joten ei lapsi voi aina päättää mitä syödään. Myös muiden mielipiteet pitää ottaa huomioon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä perheessä laitetaan ruokaa kaikille, joten ei lapsi voi aina päättää mitä syödään. Myös muiden mielipiteet pitää ottaa huomioon.
Kuka mitenkin. Mikään ei estä pitämästä kotona vaikka ravintolamenua, jos joku vaikka tykkää kokata. Lisäksi monessa perheessä on muutenkin aika monta eri ruokavaliota, että vaikeeta on syöttää kaikille yhtä ja samaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä perheessä laitetaan ruokaa kaikille, joten ei lapsi voi aina päättää mitä syödään. Myös muiden mielipiteet pitää ottaa huomioon.
Se, että syöt mitä on tai itket ja syöt, ei todellakaan opeta lapselle yhtään mitään. Korkeintaan se opettaa inhoamaan erilaisia ruokia ja myös sitä ruokahetkeä. Meillä saa ihan itse päätää, että syökö sitä mitä on tarjolla ja aina, jos tarjolla on jotain, josta tiedän ettei isommin tykätä, niin on myös vaihtoehto. Ainoa vaatimus on, että kaikea maistetaan ja maistaminen voi oikeasti olla vaikka puolikas haarukallinen. Sen jälkeen saa syödä muuta, jos tahtoo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja lopulta sellaisia asioita, joista ei voisi neuvotella ja keskustella, on hyvin vähän. Itse en ole vielä niin tyhmään lapseen törmännyt, ettei hänen kanssaan vois järkellä puhua ja järkevästi neuvotella.
Joo mutta se neuvotteleminen näyttäisi olevan just se, mikä ajaa vanhemmat ihan piippuun? Tai ainakin näissä perheissä. Että ei voida esim. arki-iltana lähteä mihinkään, vaikkapa kirjastotapahtumaan, koska pois lähteminen kestää niin kauan, kun lapset ei suostu lähtemään. Ja kauppaan ei voi ottaa lapsia mukaan, koska menee aina väännöksi. Mutta ehkä se neuvotteleminen toimii paremmin toisissa perheissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo mutta se neuvotteleminen näyttäisi olevan just se, mikä ajaa vanhemmat ihan piippuun? Tai ainakin näissä perheissä. Että ei voida esim. arki-iltana lähteä mihinkään, vaikkapa kirjastotapahtumaan, koska pois lähteminen kestää niin kauan, kun lapset ei suostu lähtemään. Ja kauppaan ei voi ottaa lapsia mukaan, koska menee aina väännöksi. Mutta ehkä se neuvotteleminen toimii paremmin toisissa perheissä.
Sitten ei selvästikään osata neuvotella. Saahan kaikesta uuvuttavaa, kun ei osaa. Vaan sitäkin pitää ymmärtää. Jos ei ole koskaan oppia omassa lapsuudessaan siihen saanut, niin mistä sen taidon tyhjästä nyppäisee. Sekin on sellainen asia, joka pitäisi ensiksi jostain oppia. Jos itse on oppinut vain sen käskyttämisen niin eipä niitä muita taitoja ole. Jos ei taitoja ole, niin pitäisi tajuta hakea siihen ongelmaan apuja.
- Anonyymi
Kyllähän se aika karua kieltä siitä kertoo miten huonoiksi moni vanhempi ne aiemmat kasvatustavat on kokenut, kun eivät halua vahingissakaan kasvattaa omiaan samalla tavalla. Se luo juuri tollasia ylilyöntejä, joita kuvaat kun itsellä on patoumia ja traumoja siitä omasta lapsuudestaan ja kasvatustavoista. Se on likipitäen se yleisin mitä kuulee, että ei halua kasvattaa lastaan kuten itseä on kasvatettu. Ihmiset vaan helposti tosiaan menevät noissa liiallisuuksiin.
- Anonyymi
Se voi olla ihan totta. Yhdessä perheessä ainakin äiti on puhunut siitä, että lapsuuden kotona ei ole koskaan puhuttu tunteista tai muustakaan. Heillä yksi omista alaluokkalaisista lapsista haistattelee vanhemmilleen mutta se enemmän nähdään niin, että lapsi ei pelkää ilmaista tunteitaan. Mä ehkä kuitenkin itse ottaisin mielummin lapsen, joka pelkäisi kuin lapsen, joka haistattelisi. Mutta se voi olla, että itsellä tiukasta kasvatuksesta huolimatta ei ole mitään traumoja ja siksi näen sen niin hyvänä ja taas tuollaista kasvatusta on vaikea ymmärtää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se voi olla ihan totta. Yhdessä perheessä ainakin äiti on puhunut siitä, että lapsuuden kotona ei ole koskaan puhuttu tunteista tai muustakaan. Heillä yksi omista alaluokkalaisista lapsista haistattelee vanhemmilleen mutta se enemmän nähdään niin, että lapsi ei pelkää ilmaista tunteitaan. Mä ehkä kuitenkin itse ottaisin mielummin lapsen, joka pelkäisi kuin lapsen, joka haistattelisi. Mutta se voi olla, että itsellä tiukasta kasvatuksesta huolimatta ei ole mitään traumoja ja siksi näen sen niin hyvänä ja taas tuollaista kasvatusta on vaikea ymmärtää.
Enemmän mulla heräisi tuossa tilanteessa kysymys, että mistä se lapsi on edes sen mallin oppinut. Mahtavatko muutenkin siellä haistatella toisilleen. Ei nuo tuollaiset lapsille yhjästä tule ja alaluokkalaisen vaikutteista sielä suurin osa tulee ihan kotoa. Näitä on mahdoton tietää varmaksi, kun ei ole siellä heidän katossaan kärpäsenä katselemassa millasta kieltä siellä omissa oloissa käytetään.
- Anonyymi
Ei tarvitse antaa Wanhan Ajan kasvatusta. Sen sijaan vanhan ajan kotikasvatus on hyvä, eli malli jolla varmasti sinutkin kuta kuinkin on kasvatettu. Kuin minutkin. Liian liberaali vapaakasvatus ei ole hyvästä. Lapsella pitää olla rakkautta mutta myös rajat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1211708Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon611086Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota1441049En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v76890- 97885
Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?23861Minun on vaan päästettävä irti
Toiveesta. Satutan vain itseäni😥😔. Toivon sinulle pelkkää hyvää, eläthän elämäsi parasta aikaa, mutta en halua enää k37830Kertoisit jo
Rakastatko minua vai olenko käsittänyt väärin onko tämä vaan ystävyyttä tai kaveruutta? En haluaisi enää nolata itseäni42749Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin60745En koskaan saanut asiattomia kuvia!
Silloin kun olin vielä nuori, kukaan mies ei koskaan lähettänyt minulle asiattomia kuvia itsestään. Jos tiedätte mitä ta156711