Toksinen parisuhde

Olen miettinyt tässä jonkin aikaa että onko mussa jotain vikaa ja pahasti.
Tutustuttiin miehen kanssa tammikuussa, ja alettiin tapailla. Ollaan oltu nyt n. Vuosi yhdessä ja ollaan 23v ja 26v.
Mies oli vuotta aiemmin eronnut, mutta tapailun aikana piti yhteyttä exäänsä.
Mulle tää ei ollu ihan okei kun tää exä halus palata yhteen, ja tää mies meni siitä ihan sekasin ja päättikin meiän tapailun kun en ollut ok asian kanssa. No sitten viikko oltiin erossa ja mies tulikin takaisin häntä koipien välissä.
Tästä mulle jäi tosi riittämätön olo, joka vaivaa mua vielä tänäkin päivänä suhteessa nimenomaan riittämättömyyden tunteena ja että vedänkö vertoja exälle.
Miehen perhe ja mies sanoo mua usein tän exän nimellä.
Mies myös pitää exäänsä muusana hänen kirjoittamiin lauluihin, kuinka hän katuu että mokas heidän suhteessa, ja menetti tän exän jne.

Mies myös tartutti samoihin aikoihin mulle sp-taudin, ja valehteli päin naamaa ettei ole häneltä kunnes hän myöhemmmin myönsi kun kysyin uudelleen, että hänellä se tauti oli. Luotto meni mutta annoin uuden mahdollisuuden.

No sitten mies myös tekstaili toiselle naiselle samaan aikaan, kun tapailtiin ja kun alettiin seurustella.
Aina, kun menin vessaan tai lähdin pois johonkin niin mies vastas tän naisen viesteihin, eikä ollut kertout että on varattu missään vaiheessa.
Otin asian puheeksi miehelle, koska luotto oli horjunut kun mies oli kerran valehdellut ja koska tilanne vaikutti oudolta.
Tästäkin mies suuttui, että olen epävarma ja liian mustasukkainen hän ei todellakaan halua tätä naista tms. Mies samalla myönsi että oli yrittänyt iskeä tätä naista samalla kun mua, ja vähintääm yrittänyt saada tätä sänkyyn, josta ajattelin että on outoa että he ovat vielä yhteydessä jos mun mies ollut samaanaikaan kiinnostunut hänestä, kun musta.
No mies sanoi ettei ole yhteydessä tähän naiseen, kunnes sekin lupaus meni. Ja sekin oli mun syytä, ja mies perusteli että olen liian epävarma, omistushaluinen ja mustasukkainen että ei ole niin iso asia pettää tälläisessä asiassa luottamusta jos hän ei edes halua tätä naista jos he ovat yhteydessä siltikin vaikka lupasi ettei ole.

Mies myös kommentoi ikävästi mun vartaloa, kuten sitä, että mulla on pieni luomi rinnan alla, josta hän aina sanoo että hän haluais repiä pois luomen kun se häiritsee niin paljon häntä, kun hän vihaa luomia.
Myös mies on sanonut että jos lihoisin hän jättäis mut tai pettäis mua. Kerran mulla oli nännissä joku näppy, ja siitäkin sain kuulla kunniani että ”mikä vittu toi on?” Ja siitä kun kerroin että ei tunnu kivalta että kommentoit noin asioita mun kropassa niin hän vastasi että kokee oikeudekseen kommentoida näin että ei hän halua olla epävarman naisen kanssa joka ei kestä että hänen kroppaa kommentoidaan.

Tästä kaikesta mulle on tullut niin riittämätön olo että, välillä tulee oikein ahdistus ja sanonkin miehelle että näiden tapahtuneiden asioiden takia, musta tuntuu etten riitä tai haluat olla exäsi kanssa jne. ( tiedän tosi tyhmää mutta siltä tuntuu välillä) niin sen sijaan että mies tekisi mulle olon että just mun kanssa haluaa olla, eikä tää tunne oo totta,niin hän suuttuu aina niin paljon että hyväkun ei käsiksi käy ja on niin loukkaava että alan itkeä. Sitten kun itken hän huutaa mulle enemmän sen sijaan että kuuntelis ja yrittäis ymmärtää miks mulla on riittämätön olo ja sitä kautta jutella asiasta.
Mies myös vihaa jutella tapahtuneista asioista ja ahistuu heti siitä.
Kaikki pitäis unohtaa vetää maton alle ja pitää vaan hauskaa.

Mies myös ei halua oikeen viettää mun kanssa muuta aikaa kun kotona. Aina syy on ettei ole rahaa, mutta kavereiden kanssa on rahaa käydä joka vklp baarissa ja kaikkialle sillon kulkea taksilla.
Olen jopa tarjoutunut maksamaan kaiken, jos mies lähtisi tekemään mun kanssa jotain kivaa kuten syömään, drinkeille tai leffaan jos se rahasta kiinni on, mutta sekään ei käy.

Mies myös on tehnyt selväksi miten vihaa käydä mun äitin luona kylässä, tai vaikka isoisän synttäreillä, kun kerran käytiin.
Ennen lähtöä synttärijuhliin, mies teki selväksi että häntä ei kiinnosta paskan vertaa lähteä pappani juhliin että juhlikoot yksin.
Puhe mieheltä on ilkeää ottaen huomioon että mun perhe ja sukulaiset pitää miehestä, ja kohtelee häntä kun yhtä perheestä ja mies puhuu näin heistä mulle seläntakana.

Olenko siis ahdistava raskas ja epävarma kumppani joka vaatii liikoja halutessaan tuntea olo riittäväksi?