onko teillä ollu samaa pulmaa kun mulla eli en tiennyt tunteistani mitään omaa kultaani kohtaan kun seurustelimme ja jätin sen tänään, itkin kyllä kun lähdin pois sieltä...Tuntuu aikas pahalta mutta en siltikään tiedä tunteistani mitään... Eli voisiko joku ystävällisesti auttaa tässä pulmassa???!!Ja vielä lisäksi onko se niin että jos on ihastunut johonkin toiseen ihmiseen niin rakastuu sen jälkeen siihen ihmiseen ???
Onko muilla ollut sama pulma???
Jäbä
6536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
käyn tässä samanlaisia juttuja läpi.
olen koittanut parin vuoden ajan rakastua naiseen josta välitän valtavasti ja jonka kanssa seurustelen. täytyy tunnustaa, etten silti usko rakastuvani häneen kunnolla. siitä puuttuu se jokin jonka koin viime viikonloppuna hevibaarissa tanssiessani erään goottimisun kanssa waspin sleeping in the firen. järisyttävää mutta pirun vaikeaa.
en silti voisi kuvitellakaan että voisin lähteä noin kuten sinä. kumpikohan meistä tekee oikein, siihen on vaikea sanoa.
Minusta sinun kannattaisi pitää erossa himo ja rakkaus... Tai valita kumpaa pidät tärkeämpänä. On helppo kokea valtavia järistyksiä jonkin vieraan ihmisen kanssa, mutta ne tunteet eivät yksinkertaisesti säily pitkässä suhteessa. Totuushan on se, että uusi on jännittävää, ja mihin tahansa tottuu. Mutta nimenomaan suhde, joka muuttuu vuosien myötä rakkaudeksi on se, joka tekee meidän kaikista päivistämme elämisen arvoisen myös silloin, kun ollaan vanhoja eikä enää kovin viriilejä. Suhteessa täytyy olla muutakin kuin järisyttävä eroottinen lataus, jotta se kestäisi.
Minusta et tunnu olevan vielä kypsä sellaiseen vakavaan suhteeseen, joten mieti kaksi kertaa mitä teet. Älä luule, että seurustelusuhde on joku turvasatama, josta voit ilman yksin jäämisen riskiä tähyillä parempia misuja. Mieti tosissasi mitä haluat, järisyttäviä mutta lyhytikäisiä suhteita vai sen elinikäisen rakkauden. Valitettavasti en ole koskaan kuullut, että järisyttävät suhteet olisivat kestäneet kovin kauaa.
puhut hyvin järkevää puhetta ja olen tosissani luullut tähän saakka että olisin kypsä mutta ehken olekaan. arvostan oikeaa parisuhdetta enkä järisyttäviä hekuman hetkiä mutta tässä nyt hiukan koetuksella.
en silti halua siirtää keskustelun aihetta pois alkuperäiseltä "valittajalta", joten jätetään tämä tähän. kiitos silti!
Moi! On kai aivan tavallista, ettei nuorilla, varsinkaan miehillä käy luonnostaan tunteiden erottelu ja tulkinta. Ite olen 24 tytteli ja vieläkin kieli kangertelee kun yrittää sanoa "rakastan sua". Se on kai meillä suomalaisilla verissä. Rakkaus on myös tahdon asia. Jos tahdot olla toisen kanssa, varmasti myös rakastat!
on se vaan välillä niin vaikeeta... me ollaan mieheni kanssa seurusteltu 5 vuotta. matkaan on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. joskus sitä miettii että mitä v***n järkee tässä touhussa on... mutta kun me rakastetaan niin paljon... en tiedä kestääkö tämä "kunnes kuolema meidät erottaa". ei olla tosin vielä naimisissa. alunperin häät piti olla nyt tulevana kesänä. minä olisin ollut valmis - mies ei. tuntuu että hän useastikin pettää lupauksensa, niin pienissä kuin suurissakin asioissa. surullista. useasti olen miettinyt että rakastaako hän todella MINUA vai kenties sitä rakkauden tunnetta. mutta toisaalta silloin kun on huonoja hetkiä eikä sitä roimaa rakkautta niin leiju ilmassa - ja silti sanotaan rakastavamme- oisko se sitten sitä aitoa ja oikeaa. voih, tää on välillä niin mieletöntä. joskus tulee mieleen että osiko tuola jossain parempi ukko ihan mua varten. jos vaan olisin hullumpi ja ehkä tyhmempikin tai sitten rohkeampi - en tiedä - mutta seuraavan lupauksen rikkomisen jälkeen kun lähtis.. äh... kaukaa taitaa liipata sun kysymystä... mutta on ne ajatukset mullakin siis solmussa... samantapainen pulma, vaikka tiedän rakastavani, mutta rakastanko ja rakastaako HÄN oikeasti ja miten paljon... kuinka kauan...
Olin ihastunut erääseen mieheen....mutta suhde muuttuikin vaikeaksi, koska ex-vaimo oli mustasukkainen meistä, vaikka seurustelikin jo toisen kanssa.
Minä en kestänyt tilannetta ja jätin tämän miehen. Muutama viikkoja suhteen päättymisen jälkeen, huomasin että rakastan miestä valtavasti, enkä pystynyt unohtamaan....
Mies ei ottanut takaisin minua elämäänsä, koska olin hänet aiemmin jättänyt ja kaksi vuotta elämästäni meni aivan sekaisin, koska mietin ja rakastin vain ja ainostaan häntä! MUTTA nyt tiedän, ettei kannata toista jättää heti....vaikka ei välittäisikään vielä niin paljon kuin ehkä haluaisi vaan koittakaa yrittää se muuttuu vielä rakkaudeksi, jos niin on tarkoitettu!