Kalervo Tuukkasen Vuorten laulu?

Oletteko kuulleet Tuukkasen merkittävimpiin orkesteriteoksiin kuuluvaa Vuorten laulua?

Kun areenasta tuli aikoinaan Tuukkasen upeaa musiikkia, kuten esim. mainitsemani sinfoninen runo Vuorten laulu tai Runolaulaja ym., niin enhän minä tietenkään juuri silloin osannut, älynnyt tai hoksannut vielä käyttää laisinkaan areenaa, josta en ollut juuri vielä kai kuullutkaan ja menetin mahdollisuuden kuulla vaikuttavaa ja kiehtovaa musiikkia, jota ei ole sen jälkeen areenassa soitettu, vaikka olen sitä kiihkeästi toivonutkin.

Eräs ansioitunut sotahistorioitsija Sibelius-kirjassaan mainitsi tämän Vuorten laulun ja hiukan ihmetteli miksei RSO ottanut sitä mukaansa vieraillessaan taannoin Edinburghin musiikkifestivaaleille, sillä tuo teos on inspiraationsa ammentanut juuri Skotlannin jylhistä maisemista ja on osa suomalaista musiikkiperintöä.

Teos kuuluu suurin piirtein siihen sävellyskauteen, jolloin Tuukkanen kirjoitti Meri sinfoniansa. Klamin musiikkiestetiikassa ilmenneiden arvioiden mukaan Tuukkasen 1. sinfonia lienee kuitenkin säveltäjänsä merkittävin.

Tuukkasen viimeisen sinfonian avausosa operoi mm. rytmikuvioilla ja kenties erilaisilla rytmisiillä variaatioilla, avausosan perustuessa heti alussa kuullun rytmikuvion koko osan läpivievään käsittelyyn.

Patarumpu esim. lyö: Tam ta ta tam ta tam tam. Kiehtovaa. Uskon kuitenkin, että Tuukkasen merkittävimmät sinfoniat ovat ne, jotka kuuluvat säveltäjän nimeämään ensimmäiseen sinfonia trilogiaan, mukaan lukien palkittu 4. sinfonia

Musiikissa on muuten yleensä tietenkin tärkeintä se tunnelma tai tunne, jonka teos kuulijassaan herättää. Kuunnellessa ei kannata liikaa kohdistaa huomiota teoksen yksityiskohtiin, olkoon ne miten kiehtovia tahansa tai eivät ole. Sen sijaan yleistunnelma ratkaisee teoksen arvon ja merkityksen. Se pitää vain oppia kuulemaan ja tavoittamaan teoksen soivasta sointivirrasta.