miten te muut olette laittaneet rajoja miehillenne?itse en rajoita mieheni elämää mitenkään, koska aikaisempi parisuhteeni oli mulle varsinainen vankila enkä halua sitä kenellekkään toiselle.hiukan samantyyppinen suhde oli aikaisemmin miehellänikin,todella v´ttumainen muija.nyt olemme seurustelleet 2,5v. ja meillä on 1v ikäinen poika ja toinen tulossa.en tässä itse ole pahemmin pitkiin aikoihin päässyt juhlimaan, mutta mieheni menee joka v-loppu.luotan kyllä häneen vaikka onkin todella sosiaalinen ihminen ja saattaa tulla hyvinkin juttuun vieraitten naisten kanssa.mutta mun mielestä kunnon parisuhteeseen ei kuulu kerätä muilta naisilta sähköpostiosoitteita ja numeroita vaikka ei varsinaisia taka-ajatuksia olisikaan.mies puhuu ihan avoimesti näistä asioista mulle, että taas tuli tavattua mukava naishenkilö,se on sen ikänen ja käy siellä töissä,jne,selittää mulle ja näyttää siitä valokuviakin jos on kamera sattunut mukaan,mua yleensä suorastaan v´tuttaa kuunnella niitä juttuja ja kattoa kuvia!sitten se on yhteyksissä niihin sähköisesti ja saattaa tavatakin vielä jossain myöhemmin näitä muijia.Luotan siis mieheeni,mutta ensimmäisen lapsen jälkeen oma itseluottamus on laskenut vartalon muuttumisen myötä ja olen tullut herkemmäksi kaikille loukkaaville asioille,mutta aika usein pidän mölyt mahassa enkä turhaan auo päätäni miehelle,vaikka välillä tuntuu ettei se ajattele kuinka loukkaavalta tämmöset asiat voi toisesta tuntua kun ei itse pääse sosiaalista elämää elämään kuin perheen parissa.joskus sille olen sanonut suoraan miltä toi homma tuntuu ja oikeen kovalla äänellä,se siinä vähän aikaa kattoo vaan hölmistyneenä eikä ilmeisesti voi vaan käsittää,että musta tuntuu tältä, tai ei ainakaan ole ottanut huomioon asiaa, koska ei ole muuttanut tapojaan.olenko liian kiltti vai valitanko turhasta?
rajojen kokeiluako?
äippä
61431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miehesi käytös on kyllä nöyryyttävää, vaikka sen voissa paistaisi!
Uskoisin ettette ole pitkään yhdessä!
Kylläpä on häijy mies sulla! En tiedä tekeekö tuota tahallaan vai alitajuntaisesti, mutta kiusaamistahan tuollainen on. Itse luultavasti pitäisin oikein rakentavan, luultavasti melko äänekkäänkin, puhuttelun. Ja jos ei tehoa, ei kuin lapsi kainaloon ja kampetta kassiin ja ainakin väliaikainen pesäero. Jos vaikka tajuais mitä kotona on, kun sen vähäksi aikaa menettää.
Toisaalta miehesi toiminta, kuvien esittely ym. vaikuttaa uhmaikäisen tenavan toimilta. Eli lällää tällaisen mää sain hurmattua, entäs ite... Ja (tämä on vain minun mielipide) ihan kuin miehesi oikein kerjää sinua räjähtämään ja näyttämään todelliset tunteesi esim. että olet mustasukkainen hänestä. Joistakin se, ettei toinen ole kiinnostunut hänen menoistaan voi tuntua ettei hänestä välitetä, ja tuollaisilla jutuilla yrittää saada siinä toisessa edes jotain reaktioita.
Joten puhu, puhu ja vielä kerran puhu. Usein asoista ei puhuta, ja ne paisuvat sitten sisuksissa ja lopulta räjähtävät aiheuttaen ehkä korjaamattomia vahinkoja.Ei asioista keskusteleminen ole nipottamista tai nalkuttamista. Voihan olla ettei miehesi tiedä millaista on oikeasti olla aina vain kotona ja miltä sinusta tuntuu. Tsemppiä!
Minusta tuntuu jotenkin sairaalta tollanen käytös mieheltäsi. Tai ainakin keskenkasvuisen puuhalta. Miksi yleensä olette yhdessä? Miksette vietä rauhassa yhdessä viikonloppuja? Ja toinen lapsi vielä tulossa. Jos et nyt ala keskustella miehesi kanssa teidän elämästä, kohta on myöhäistä. Muutaman vuoden kuluttua huomaat, että mies viilettää edelleen kaikki viikonloput omilla teillään ja sinä hoidat lapset ja kodin. Missä sinun oma aikasi? Et tule kestämään tollasta elämää.
sun tekstistä käsitys, että sä olet kyllä liian kiltti. Oot kauan sallinut tollasen käytöksen, ni mieshän pitää sitä ihan sallittavana. Ei auta että pari kertaa huomauttaa kovaäänisesti asiasta. Kun mies on kauan saanut tehdä noin, vaatii radikaaleja toimintoja "opettaa" se pois tollasista tavoista. Ensinnäkin, miks sä et itse mene joku viikonloppu johonkin, vaikka omille vanhemmilles, ja jätä mies 1-vuotiaan kanssa kotimieheksi? Ei naisen tarvi yksin kantaa vastuuta kodista ja lapsista vaan sen takia, että on raskaana, eikä näin ollen voi baarissa olla.
Älä ole niin salliva. Käy asiasta pitkä, vakava keskustelu. Vaadi osallistumista keskusteluun - ei vain kuuntelua. Kysy hänen näkemyksiään ja käsityksiään asiasta. Suurin osa miehistä omaa valikoivan kuulon, joten varmista viestin perille meno sillä, että hän joutuu oikeasti kuuntelemaan ja käsittelemään asioita, joita hänelle puhut. Näin varmistat, ettei mies voi väittää, ettei ymmärtänyt, tai ettei asiasta oikeastaan ole puhuttu.
Jos haluat jatkaa parisuhdetta, ole tiukka tässä asiassa. Ei ole rajoittamista tai nalkuttamista, jos haluaa itseään kohdeltavan kunnioittavasti. Ei ole rajojen asettamista se, ettei toinen voi perheellisenä parisuhteessa elää vain omien mielihalujensa mukaan. Ethän sinäkään voi niin tehdä - miksi miehen pitäisi voida?
Älä myöskään mainitse keskustelussa hänen kanssaan alentunutta itsetuntoasi. Ole itsevarma ja määrätietoinen. Miehet panikoivat huonon itsetunnon omaavia naisia. Sen sijaan useimmat ovat myytyjä itsevarmojen naisten asenteille. Itkeminen ei oikeataan auta. Kylmän viileänä pysyminen kyllä. Ja jos/kun itkettää keskustelun aikana, anna ymmärtää, että ne ovat raivon kyyneleitä. Miehen tulisi ymmärtää, että jos hän jatkaa lapsellista viipottamistaan, sinä kyllä löydät parempaakin, arvoistasi seuraa. Hän voi sitten viipottaa ihan rauhassa omassa yksiössään. Niin pitkälle kun rahat riittävät elatusmaksujen jälkeen. Ja silloin kun ei ole hänen vuoronsa yksin hoitaa lapsia joka 2. tai 3.viikonloppu.
Sinä olet arvokas naisena ja yksilönä. Ole ylpeä muuttuneesta kropastasi. Sinä olet synnyttänyt lapsen, siihen ei yksikään mies kykene. Sinun ei tarvitse antaa periksi vain sen takia, että pelkäät rajoittavasi miehesi elämää. Tällä hetkellä hän nimittäin ilmiselvästi rajoittaa sinun elämääsi.
Muistuta myös mitä eroa on parisuhteeella ja parilla suhteella. Yksiavioisuuteen ei kuulu haaremin leikkiminen. Vaikka se hänen sanomansa mukaan pysyisikin vain ihan platonisena.
Jos homma ei rupea muuttumaan, heitä mies helvettiin. Se kirpaisee, mutta varmasti saat paremmankin. Sellaisen, joka kävelee samaan tahtiin sinun kanssasi, eikä seikkaile omilla teillä.
Onnea ja jaksamista sinulle.
Minähän en tuommosta ukkoa kattelis päivääkään. Täys sikahan se on ja pettää sua ihan täysillä. Jos hänen mielestä teidän parisuhteenne on kunnossa, niin sillon hän ei kiertelis joka viikonloppu jossain "kattelemassa" akkoja vaan viettäis aikansa mielummin sun ja lapsenne kans. Meillä ei tulis tommonen kuuloonkaan, sekä mieheni että minä (kolme pientä lasta)ollaan sitouduttu perheeseen eikä se tarkoita mitään vangitsemista tai toisen menemisten rajoittamista. Jos kerran yhdessä ollaan niin sit ollaan ja nautitaan siitä olemisesta eikä yritetä katella parempaa ja parempaa.
on tainnut ukoltasi jäädä huomaamatta että on parisuhteessa ja perheellinen mies? olet siis asettunut jaloudessasi kynnysmatoksi ja hän ilmeisesti testailee missä sietokykysi tulee vastaan. ei tuossa ole enää kyse vapaudesta vaan holtittomuudesta ja/tai välinpitämättömyydestä.
laitappa sille ukolle lusikka kauniiseen käteen ja katso mitä siitä seuraa - ei ainakaan pahempaa. voihan se olla niin naiivi että luulee arvonsa nousevan silmissäsi kun muutkin on hänestä kiinnostuneet ja sinä et osoita mitään rajoja menolle! jospa testissä onkin sinun kiintymyksesi? eli välitätkö ollenkaan miehesi mielestä hänestä kun et välitä noista toisista naisista?
jokatapauksessa lopeta tuollainen ei se ole elämää olla toisen tallottavana.